Vieraskieliset eivät lisää Helsingin syntyvyyttä – tässä syy

Somalin-, kurdin- ja arabinkielisten korkeampi syntyvyys ei nosta Helsingin syntyvyyttä, koska näiden ryhmien osuus kaupungiin väestöstä on varsin pieni.

Marjaana Varmavuori

Vaikka Helsinki kasvaa maahanmuuton myötä, maahanmuutto ei ole nostanut syntyvyyttä Helsingissä.

– Nykyisenkaltainen maahanmuutto ei ole nostanut syntyvyyttä tällä seudulla, mutta se on hidastanut syntyvyyden alenemista, sanoo Helsingin kaupungin tietokeskuksen järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori.

Helsingin Uutiset kertoi aiemmin, että syntyvyys on laskenut Suomessa jo neljä vuotta peräkkäin ja että Helsingissä syntyvyys on ollut matalampi kuin maassa keskimäärin.

Aiheesta virisi verkossa vilkas keskustelu, joka kääntyi vieraskielisten syntyvyyteen Suomessa ja erityisesti Helsingissä. Nettikeskusteluun otti osaa myös Pekka Vuori.

Hän kirjoitti , että Helsingissä asuvilla somalinkielisillä kokonaishedelmällisyysluku oli vuosina 2012–2014 keskimäärin 3,5. Arabiankielisillä se taas on 3,1 ja kurdinkielisillä 2,4.

Kokonaishedelmällisyysluku kuvaa naisen keskimäärin saamien lasten lukumäärää.

– Nämä muutamat ryhmät eroavat perhekokonsa puolesta kantaväestöstä, mutta muuten vieraskieliset perheet ovat kooltaan käytännössä samanlaisia kuin kantaväestöllä, Vuori sanoo.

Helsingin kaikilla vieraskielisillä kokonaishedelmällisyysluku oli samalla kolmevuotisjaksolla keskimäärin 1,70 eli lähes sama kuin Suomessa keskimäärin. Helsingissä kantaväestön eli suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten vastaava luku oli 1,25.

Vaikka syntyvyys on siis korkeampi somalin-, arabian- ja kurdinkielisillä, se ei nosta Helsingin syntyvyyttä. Tämä johtuu Vuoren mukaan siitä, että Suomeen tulevista maahanmuuttajista varsin pieni osa tulee selvästi korkeamman syntyvyyden maista, kuten Somaliasta.

– Näiden kolmen korkean hedelmällisyyden kieliryhmän osuus Helsingin väestöstä on nyt vain reilut kaksi prosenttia, Vuori toteaa tilastoista.

On myös viitteitä siitä, että korkean syntyvyyden maista tulleiden vieraskielisten syntyvyys pienenee Suomessa sukupolvien vaihtuessa. Ilmiö näkyy esimerkiksi suomalaisten nuorten somalinkielisten naisten kohdalla.

– Niillä alle 26-vuotiailla somalinkielisillä naisilla, joilla on Suomen kansalaisuus, hedelmällisyysluvut ovat vain kolmannes seudulla asuvien vastaavanikäisten Somalian kansalaisten hedelmällisyydestä, Vuori sanoo.

Suomessa lapsia hankitaan usein varttuneempina, ja ensisynnyttäjän keski-ikä huitelee 29 vuoden tietämissä. Nuorten somalinkielisten suomalaisnaisten hedelmällisyys onkin yhä 2,5-kertainen kantasuomalaisiin verrattuna, vaikka lähentymistä on tapahtunut.

Syntyvyyden lasku lähemmäs kantaväestön lukemia johtuu muun muassa koulutuksesta.

– Meillä on somalialaista ja muuta ulkomaalaista väestöä ainakin toistaiseksi sen verran vähän, että kansalaisuudet ovat sekoittuneet hyvin ja esimerkiksi varhaiskasvatus- ja koulujärjestelmässä ollaan yhdessä, Vuori kertoo.

Lisää aiheesta

Into hankkia lapsia hiipui – Helsingissä vaikuttaa tämä syyTilastot: Vauvabuumi hiipui ja joulusta tuli kuolemisen aikaaVauvojen määrä romahti – väestökehitys sotavuoden 1942 tasoaVauvabuumi loppui – syntyneiden määrä väheni kolmatta vuottaKun vauvabuumi jyllää, puistotädillä on jonoa
Written by:

Sirkku Aalto

Ota yhteyttä