”Moskeijoissa ääriajattelua ja Helsingissä väkivaltaa” – HS: Suurmoskeija pelottaa shiiamuslimeija

Imaami Anas Hajjar kiistää jyrkästi väitteet, että Suomen sunnimoskeijoissa olisi ääriajattelua. Helsinkiin kaavailtu jättimoskeija kiristää muslimiryhmien välejä.

Päivi Tuovinen

Pääkaupunkiseudun shiia- ja sunnimuslimien jo ennestään kiristyneet välit rakoilevat Helsinkiin kaavaillun suurmoskeijan takia, kertoo Helsingin Sanomat.

Osa shiiamuslimeista sekä kurdeista pelkää, että sunnilaiseksi leimautunut moskeijahanke ruokkisi ääri-islamilaista salafismia.

Pelkoja herättää se, että moskeijan rahoittajaksi haetulla Bahrainilla on huono kansainvälinen maine arabikevään väkivaltaisesti tuhkahdutettujen mielenosoitusten takia.

Hankkeen kriitikoiden mukaan rahoittajataho sanelisi pitkälti, millaista islamin tulkintaa moskeija levittää.

Shiiat kertovat tilanteen jo kiristyneen ja johtaneen väkivaltaisiin välikohtauksiin pääkaupunkiseudulla. Poliisi vahvistaa, että joitakin väkivaltaisia kohtaamisia on pk-seudulla ollut, kun sunnit ovat hyökänneet ”vääräuskoisten” shiiojen kimppuun.

Yhtenä esimerkkinä on myös nuorten värvääminen sunnilaisen äärijärjestö Isisin riveihin, joka on entistä avoimempaa muun muassa Espoossa.

– Suomessa on jo moskeijoita, joissa on ääriajattelua. Valitettavasti ääriliikkeiden rahoitus tulee näistä maista, sanoo Suomen kurdiliiton puheenjohtaja Welat Nehri HS:lle.

Pääkaupunkiseudun sunniyhteisön johtaja Anas Hajjar kiistää jyrkästi, että sunnimoskeijoiden henkilökunta tukisi ääriajattelua.

Kriitikot ihmettelevät myös, miksi hanketta on ajettu osin julkisuudelta piilossa eikä muslimiyhteisön kaikkia ryhmiä ole otettu mukaan.

Moskeijahankkeen takana on Suomen Muslimiliitto ja joukko muita yhdistyksiä, jotka ovat perustamassa säätiötä hankkeen toteuttamiseksi.

Tärkeimmät puuhamiehet ovat ulkoministeriön entinen diplomaatti ja kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokuksen nykyinen puheenjohtaja Ilari Rantakari sekä Suomen muslimiliittoa ja Suomen musliminaisia johtava Pia Jardi .

Helsingin kaupungin puolelta hanke on kiertynyt eniten apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen (sd.) ympärille, jolla on HS:n mukaan hyvät yhteydet sekä Rantakariin että Jardiin.

Suomessa on arviolta 65 000 muslimia, joista valtaosa heistä on sunneja. Shiiat ovat merkittävä vähemmistö.

Ylen uutiset kertoi aiemmin heinäkuussa, että suuntausten välillä aiheutuva kitka on "tuontitavaraa" ulkomailta, eivätkä maltilliset muslimit haluaisi sitä Suomeen. Ääriajattelua ruokkii Lähi-idässä riehuvat sodat ja ääriryhmät, jotka hakevat kannatusta ja taistelijoita länsimaiden muslimiväestöstä.

Helsingin ylin johto näyttänyt periaatteessa vihreää valoa

Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio ECRI vaati Suomelta jo vuonna 2013, että se edistäisi moskeijan rakentamista Helsinkiin.

Asiaa ajoi tuolloin julkisuudessa Suomen islamilaisen neuvoston puheenjohtaja, imaami Anas Hajjar.

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sanoi tuolloin, että idea on kannatettava. Hän vetosi maltillisten tataari-muslimien pitkään historiaan Helsigissä.

Pajunen korosti samalla, että rahoituksen hankkeelle on tultava muualta kuin Suomen viranomaisilta.

Myös Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki (vihr.) ja Ritva Viljanne (sd.) ovat näyttäneet vihreää valoa hankkeelle.

Viljanen sanoi Ylelle aiemmin heinäkuussa, että Helsingin kaupunki valmistelee moskeijalle tontin varaamista Hanasaaresta. Pajunen ja Sinnemäki ovat puolestaan suhtautuneet Hanasaareen varauksellisesti.

Moskeijan on arvioitu maksavan noin 100 miljoonaa euroa. Helsingin suurmoskeijalle on ollut esillä kolme paikkaa: Hanasaari, Verkkosaari ja Itä-Pasila. Tonttivarausta kuitenkaan ole.

Lisää aiheesta

Helsingin suurmoskeijaa vastustetaan ankarasti – ”tätä voi kannattaa vain seniili tai sosiaalidemokraatti”Lähi-idän valtio antaa rahaa Helsingin suurmoskeijalle – Yle: rahoitus pakko hakea ulkomailtaJättimoskeijaa suunnitellaan Helsinkiin – ”Rukouskutsu ei häiritse enempää kuin kirkonkellot”
Written by:

Ota yhteyttä