Selvitys: Peruskoulu pakottaa poikia ammattikouluun

Peruskoulu suosii tyttöjä. Arviointitavat pelaavat poikia pois lukio-opinnoista, kertoo tuore tutkimus.

Päivi Tuovinen

Peruskoulu ajaa poikia pakolla ammattikouluun. Tämä käy ilmi valtioneuvoston maanantaina julkaisemasta tutkimuksesta.

Helsingin ja Tampereen yliopistojen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttama tutkimus osoittaa, että peruskoulun päättävien tyttöjen ja poikien koulutusvalinnat eroavat selvästi. Tutkimuksessa selvitettiin metropolialueen 14 kunnan nuoren osaamista, oppimisasenteita ja hyvinvoinnin ja terveyden kehitystä yläkouluvuosista toisen asteen koulutukseen siirryttäessä.

Tutkimukseen osallistui 10 000 alueen nuorta. Heitä tutkittiin vuodesta 2011 alkaen ensin 7. luokalla ja uudelleen 9. luokalla. Lopuksi seurattiin nuorten toisen asteen koulutusvalintoja ja opintojen tilannetta ensimmäisen lukuvuoden keväällä.

Tyttöjen päättöarvosanat olivat peruskoulussa kaikissa oppiaineissa poikia paremmat. Ero on niin suuri, että poikien mahdollisuus todelliseen valintaan lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä on selvästi tyttöjä heikompi. Tytöt ovat yliedustettuna lukiossa ja pojat ammatillisessa koulutuksessa.

Merkille pantavaa on, että tyttöjen ja poikien ajattelu- ja oppimistavoissa eroja ei juuri ole, Helsingin yliopiston apulaisprofessori Risto Hotulainen huomauttaa.

– Erot tyttöjen ja poikien osaamisessa ja oppimisessa eivät ole merkittäviä. Arviointitavat pelaavat poikia kuitenkin pois, Hotulainen sanoo.

Oppilaat, joiden osaaminen oli yhdeksännellä luokalla seitsemättä luokkaa heikompaa, olivat pääosin poikia, joille oli tunnusomaista koulun merkitystä väheksyvät asenteet ja heikompi terveyskäyttäytyminen.

– Pojat eivät välttämättä näytä ulospäin niin sitoutuneelta koulunkäyntiin. Sekin vaikuttaa arviointiin, Hotulainen huomauttaa.

Oppilaiden koulu-uupumus ja tupakointi yläkoulussa olivat yhteydessä koulumenestykseen ja ennustivat toisen asteen koulutusvalintaa ja sen onnistumista. Lukioon valittujen joukossa oli vähemmän psykososiaalista tukea tarvitsevia, he olivat terveempiä ja heillä oli terveemmät elämäntavat kuin ammatilliseen koulutukseen valituilla tai niillä, jotka jäivät kevään yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa.

Myönteistä oppimiskehitystä selittävät asenteet, äidin koulutus ja lievät stressioireet. Kielteistä taas oppimisen tuen tarve, terveysongelmat ja tupakointi. Lähes kaikki oppilaiden hyvinvoinnin indikaattorit osoittivat heikkenemistä seitsemänneltä yhdeksännelle luokalle.

Hyvinvoinnissa oli merkittäviä eroja koulujen välillä. Samoin oppilashuollossa, joka jäi useimmissa kouluissa alle valtakunnallisten suositusten.

Tutkijoiden mukaan ilmiö vaatii laajempaa tutkimusta mitä pikimmiten koko maassa.

Digitaalisen opiskelun lisääntyminen saattaa tasoittaa sukupuolieroja, tutkija arvioi.

– Voi olla, että aktiivisemmat opiskelumenetelmät saavat poikia osallistumaan nykyistä enemmän. Asiaa tutkitaan, mutta vielä ei voida sanoa mitään varmaa, Risto Hotulainen sanoo.

Written by:

Ota yhteyttä