10 kohtalokasta kuvaa juhannukselta 1941 – Jatkosodan syttymisestä 75 vuotta

Jatkosodan alla Helsingissä elettiin epävarmuuden aikaa. Tässä pojan ja sotilaan pieni ilonhetki ennen sodan syttymistä. Kuvattu 22.6.1941. – Jutun kaikki kuvat: SA-kuva. 

SA-kuva

Lauantaina tulee kuluneeksi tasan 75 vuotta jatkosodan syttymisestä Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Virallisen historiankirjoituksen mukaan sota alkoi Neuvostoliiton ilmahyökkäyksellä 25. kesäkuuta 1941 muun muassa Helsinkiin, Turkuun ja Porvooseen sekä yli kymmenelle muulle paikkakunnalle.

Puna-armeijan hyökkäykseen osallistui viitisensataa lentokonetta.

Ilmahyökkäyksen jälkeen pääministeri Jukka Rangell totesi radiossa Suomen olevan jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa. Sota julistettiin 26. kesäkuuta.

Asiapojat keskustelevat vakavoituvasta tilanteesta. Kuvattu 20.6.1941.

 

Jatkosodan hyökkäysvaihe alkoi 10. heinäkuuta, jonka jälkeen Suomi valtasi takaisin talvisodassa menettämänsä alueet Kannaksella, Kaatokan Karjalassa sekä Sallan-Kuusamon alueella. Myös Hankoniemi ja Suomenlahden saaret vallattiin.

Jatkosota on osa Saksan 22. kesäkuuta 1941 alkanutta hyökkäystä Neuvostoliittoon. Saksan hyökkäyksen alkaessa Adolf Hitler julisti muun muassa Suomen taistelevan liitossa Saksan kanssa – tämä julistus oli Suomelle kiusallinen, sillä tuolloin muu maailma ryhtyi pitämään Suomea natsi-Saksan liittolaisena.

Pyykkäri Kaivopuistossa. Kuvattu 20.6.1941.

 

Todellisuudessa Suomi ja Saksa olivat tehneet keskenään koko alkuvuoden 1941 salaista sotilaallista yhteistyötä. Saksan valmisteilla olevasta hyökkäyksestä itään Suomi sai tietää jo loppuvuodesta 1940.

Ratkaisevat neuvottelut Suomen liittymisestä Saksan rinnalle käytiin molempien maiden sotilasjohdon välillä Helsingissä 3.–6. kesäkuuta 1941. Helsingin kokouksen jälkeen Saksan sodanjohto katsoi saaneensa varmuuden Suomen liittymisestä sotaan Saksan rinnalle, vaikka poliittinen päätös puuttuikin.

Helsinki oli saanut upouuden postitalon juuri talvisodan alla. Kuvattu 24.6.1941.

 

Helsinkiä pommitettiin jatkosodan ensimmäisenä päivänä. Hyökkäyksen kohteeksi joutui muun muassa Malmi.

Aamukahdeksalta 25. kesäkuuta puolisen tusinaa puna-armeijan SB-2-konetta lensi Malmin yli – näistä koneista kaksi sai osumia. Toinen kone putosi Puistolan asemaa vastapäätä olevalle pellolle eli nykyiseen Tapulikaupunkiin. Koneen ohjaaja sai surmansa syöksyssä. 

Äiti ja poika juhannusaattona Helsingissä. Kuvattu 24.6.1941.

 

Saadessaan it-osuman kone kaartoi pudottaen pomminsa. Koneesta hyppäsi välittömästi myös kaksi lentäjää, joista toisen laskuvarjo avautui ja mies putosi Keravanjoen rantaan. Lentäjä pakeni uiden joen yli. Hänet ammuttiin talon pihalle Hiekkaharjussa hänen yrittäessään vastarintaa. 

Sodan sytyttyä eduskunta kokoontui salaiseen istuntoonsa. Kuvattu 25.6.1941.

 

Välirauhan aika 1940–1941 oli Helsingissä ollut epävarmuuden aikaa. Pääkaupungissa asui tuolloin noin 278 000 henkeä, joista monet olivat saapuneet Helsinkiin talvisodan seurauksena evakkoina muun muassa Karjalasta.

Olympialaiset oli määrä pitää Helsingissä kesällä 1940, mutta toisen maailmansodan vuoksi ne päätettiin 23. huhtikuuta 1940 peruuttaa.

Tasavallan presidentti Risto Ryti piti kansalle vakavahenkisen radiopuheen. Kuvattu 26.6.1941.

 

Olympialaisten peruuntuminen oli henkinen isku Suomelle, joka oli jo ehtinyt varautua niihin vuosien ajan. Muun muassa Helsingin Olympiastadion valmistui vuonna 1938. Heinäkuussa 1940 Stadionilla kuitenkin pidettiin Kaatuneiden urheilijoiden muistokilpailut, jotka keräsivät 35 000 katsojaa.

Äiti ja lapsi pakenevat pommitusten tuhoja Kallion kaupunginosassa. Kuvattu 9.7.1941.

 

Välirauhan epävarmuutta lisäsi osaltaan Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyden seuran toiminta. Seura järjesti 6. elokuuta 1940 mielenosoituksen Hakaniemen torilla Helsingissä. 

Mielenosoittajat ottivat yhteen poliisin kanssa ja sytyttivät torilla olleet halkopinot tuleen, minkä vuoksi mielenosoittajia alettiin kutsua ”pinonpolttajiksi”.

Pommitusten tuhoja Puistolassa. Kuvattu 25.6.1941.

 

Mielialoja ei myöskään kohottanut tasavallan presidentti Kyösti Kallion äkillinen kuolema Helsingin rautatieasemalla 19. joulukuuta 1940. Kallio oli juuri eronnut päämiehen virasta ja oli poistumassa Helsingistä kotiinsa Nivalaan, kun sai rautatieasemalla sairaskohtauksen, johon hän menehtyi.

Moni helsinkiläinen koti tuhoutui jatkosodan pommien vuoksi. Kuvattu 9.7.1941.

 

Alkuvuosi 1941 oli Helsingissä runsasluminen. Esimerkiksi Kaisaniemessä mitattiin 23. maaliskuuta 1941 lumensyvyydeksi ennätykselliset 109 senttimetriä. Kahden edellisen päivän aikana satoi uutta lunta 55 senttimetriä.

Ensimmäiset merkit tuolossa olevasta jatkosodasta näkyivät Helsingissä jo keväällä 1941: SS-joukkoihin lähtevien suomalaisten sotilaiden värväys alkoi Helsingissä 21. huhtikuuta 1941.

Tasan kahden kuukauden kuluttua Helsinki ja koko maa oli siis jälleen sodassa. Sotaa kesti syksyyn 1944 saakka.

 

Written by:

Jari Pietiläinen

Ota yhteyttä