Keräilijä innostui inhokkimaljakoista

Leea Kupias on halunnut omaan kokoelmaansa sellaisia Kauklahden lasiesineitä, joita oli hänen lapsuudenkodissaan.

Anneli Tuominen-Halomo

Kukkakuviot ovat tyypillisiä Kauklahden lasille.

Anneli Tuominen-Halomo

Maljakoiden värimaailma on sopusointuinen.

Anneli Tuominen-Halomo

Tästä maljakosta kaikki alkoi. Nyt Leea Kupias on tullut siihen tulokseen, ettei maljokko olekaan Kauklahden lasin tuotantoa, mutta hän aikoo silti säilyttää sen.

Anneli Tuominen-Halomo

”Kyllä nuo ovat maailman rumimmat vaasit, saisivat jo mennä rikki.” Lapsena lasitehtaan naapurissa asunut Leea Kupias kertoo hiukan häpeillen ajatelleensa noin äidillä olleista Kauklahden lasitehtaan maljakoista.

Nyt hän näkee tehtaan tuotannon aivan toisin silmin. Maljakot ja kulhot henkivät ihanaa nostalgiaa.

Leea Kupiaksella on yli sadan lasiesineen kokoelma, mutta yksikään niistä ei ole peräisin hänen lapsuudenkodistaan.

– Muuttojen yhteydessä tavaraa heitettiin roskiin ja osan äiti myi kirpputorilla, Kupias kertoo.

Käyttö ja ajan patina saavat näkyä.”

Kodin vitriineissä ja hyllyillä olevat Kauklahden lasin maljakot ja kulhot Kupias on hankkinut Huuto.netistä ja kirpputoreilta.

– Olin etsimässä Huuto.netistä jotain ihan muuta, kun silmiini osui Kauklahden lasin pieni vaasi. Ajattelin heti, että tuon haluan. Maksoin vaasista noin kymmenen euroa.

Vuosien varrella Kupias on hankkinut määrätietoisesti tietoja Kauklahden lasin tuotannosta ja sen ominaispiirteistä.

– Yksi keino erottaa Kauklahden lasi muista on se, että kuviot on maalattu ohuella mattavärillä.

Tiedon karttuessa Kupias on tullut siihen tulokseen, että ensimmäinen hankinta ei sittenkään ole Kauklahden lasia.

– Aion silti pitää maljakon, koska siitähän kaikki alkoi, hän naurahtaa.

Kupias sanoo tulleensa Kauklahden lasin keräilijäksi vahingossa. Ensin hän alkoi vilkuilla Huuto.netin sivuja entistä useammin, sitten hän alkoi katsella kotikaupungin kirpputoreja sillä silmällä, näkyykö siellä lapsuudesta tuttuja esineitä.

– Ensin hankin vain maljakoita, mutta sittemmin olen ostanut muutakin.

– Minua ei haittaa, jos esine on hieman kulunut. Käyttö ja ajan patina saavat näkyä.

Nyt aviomies Jari Kupiaskin on innostunut kirpputorien kiertelystä, joten siitä on tullut olennainen osa lauantaipäivien ohjelmaa. Toisinaan he lähtevät vähän pidemmälle, vaikkapa Karjaalle tai Saloon. Aina kun he menevät uudelle paikkakunnalle, kirpputorin tarjontaa pitää luonnollisesti katsastaa.

Espoon kaupunginmuseon Kamun Lasin aika -näyttelystä Kupias on saanut paljon lisätietoa.

– Hämmästyin, miten paljon siellä oli esineitä, joiden en tiennyt olevan Kauklahden tuotantoa. Näyttely on hieno ja aion mennä katsomaan sen vielä uudestaan.

– En hanki Kauklahden lasia sijoitusmielessä, vaan siksi, että näissä on nostalgiaa ja keräily on kivaa. Hinnatkin ovat olleet kohtuullisia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lasin aika

Lasin aika -näyttely Kamussa näyttelykeskus Weegeellä Tapiolassa jatkuu 3.9.2017 asti.

Kauklahden lasitehdas toimi vuosina 1923–1952.

Näyttely kertoo lasitehtaan historiasta, tuotannosta, työntekijöistä ja heidän arjestaan.

Tuotantoon kuului mm. juomalaseja, lautasia, kermakoita ja sokerikoita. Taidelasiin kuuluivat sekä maalatut että hiotut ja kaiverretut esineet.

Näyttelyssä on myös lasinsulatusuunin rekonstruktio ja paljon erilaisia työkaluja.

Written by:

Anneli Tuominen-Halomo

Ota yhteyttä