Olutpanimokin huolissaan Helsingin kävelykeskustasta: Saadaanko hanoihin joustavasti juotavaa?

Iso Roobertinkatu muutettin kävelykaduksi vuosia sitten. Kadulla on välillä ruuhkaakin, kun moni tavarantoimittaja saapuu paikalle yhtä aikaa.

Sirpa Repo

KÄVELYKESKUSTA Helsingin suunnittelee laajentavansa kävelykeskustaa. Sinebrychoffin toimitusketjujohtaja on huolissaan tavarantoimituksista, mikäli kävelykatuja tulee lisää. Keskustassa on satoja ravintoloita ja kuppiloita.

Uhkaako olut loppua keskustan kuppiloista, jos Helsingin ajatus kävelykeskustan laajentumisesta toteutuu? Kysymys voi olla provosoiva, mutta ei täysin aiheeton.

Helsingin selvittää parhaillaan kävelykeskustan laajentamista. Samaan aikaan Sinebrychoffin toimitusketjujohtaja Pasi Lehtinen on huolissaan siitä, miten juomakuljetukset keskustan ravintoihin saadaan hoidettua.
– Ihmisethän menevät keskustaan nimenomaan hakemaan palveluita, joten tavarat pitäisi saada toimitettua sinne myös. Tällaiset asiat pitää ottaa huomioon, jos kävelykeskustaa laajennetaan.

Helsingin ydinkeskustassa liikkuu päivittäin parikymmentä Sinebrychoffin jakeluautoa, jotka toimittavat juomia noin 200 ravintolaan ja kuppilaan.
– Meille olisi tietenkin tärkeää, että raskas liikenne pystyisi toimittamaan juomia ravintoloihin joustavasti. Ei Helsingin keskusta voi kokonaan kävelykeskusta olla.

Hyvänä, mutta toimimattomana esimerkkinä voi Lehtisen mukaan pitää kuppiloita vilisevää Iso Roobertinkatua, joka muutettiin kävelykaduksi jo 1980-luvulla. Tavaraa kadun varrella oleviin paikkoihin saa toimittaa aamupäivisin vain kello 11:een asti.

– Ongelma on, että aika on niin lyhyt. Autot tuppaantuvat sinne yhtä aikaa ja voi syntyä vaaratilanteita. Aika voisi ketään häiritsemättä olla pitempi ja silloin kun siellä ei ole niin paljon kävelijöitä, Lehtinen toteaa.

Katu on tavarantoimittajille auki koko yön, mutta illalla ja iltayöstä ne haluavat Lehtisen mukaan keskittyä asiakkaidensa palvelemiseen. 

Kävelykeskustan kehittämisestä on tulossa jopa yksi iso teema kevään kuntavaaleissa. Idea katujen sulkemisesta autoliikenteeltä on aiheuttanut voimakkaita mielipiteitä puolesta ja vastaan. Muun muassa vihreät ovat olleet keskustan kehittämisen puolesta ja kokoomus vahvasti vastaan.

Yrittäjä ja kokoomuksen kuntavaaliehdokkaan Minna Isoahon mukaan autoja ei pidä häätää keskustasta.

– Keskustaa ei pidä kehittää autojen kustannuksella. Koko suunnittelussa on mittakaavavirhe. Miljoona pyöräilijä hyötyisi tästä, mutta 20 miljoonalle autoilijalle se olisi haitta. Pyöräilijöiden olosuhteita pitää parantaa, mutta ei autojen kustannuksella.

Isoaho antaa Lehtisen tapaan esimerkiksi Iso Roobertinkadun sekä Keskuskadun, jotka eivät kävelykatuina ole lunastaneet paikkaansa.

– Jos katsoo vaikkapa Keskuskatua, niin eihän sinne ole saatu syntymään mitään iloista kaupunkikulttuuria. Idealismi ei kohtaa realismia, kun Helsinkiin ajetaan kävelykeskustaa.

Helsinki on parhaillaan selvittämässä, mitä kävelykeskusta voisi Helsingissä käytännössä tarkoittaa. Kaupunkisuunnitteluviraston tarkoituksena on julkaista suunnitelmia vielä tammikuussa.

Tulevina vuosina erityisesti Helsingin keskustaa halutaan kehittää kävelijöiden ja pyöräilijöiden hyväksi. Muun muassa Pohjoisesplanadin sulkemista autoilta harkitaan.
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi viime vuonna Hämeentien sulkemisen läpiajoliikenteeltä. Uusi yleiskaava pitää sisällään suurten sisääntuloväylien muuttamisen kaupunkibulevardeiksi ja asuntojen rakentamisen niiden varrelle.

Näitä pohditaan

Kävelykeskustan kehittämiseksi on hahmoteltu erilaisia malleja.

Esplanadien osalta tutkitaan Pohjoisesplanadin muuttamista kävelykaduksi. Huoltoajo sallittaisiin.

Eteläesplanadi muuttuisi tällöin kaksisuuntaiseksi.

Toisessa vaihtoehdossa esplanadien jalkakäytäviä levennettäisiin.

Ajoradat kaventuisivat yksikaistaisiksi.

Kolmas vaihtoehto on muuttaa molemmat kadut kokonaan kävelykaduiksi.

Mannerheimintien jalkakäytävien leventäminen tarkoittaisi, että ajorata kaventuisi molempiin suuntiin 1-kaistaiseksi Erottajan ja Pohjoisen Rautatiekadun välillä.

Kaivokadun muuttamista 1-kaistaiseksi suuntaansa harkitaan tai pelkän raitiovaunuliikenteen sallimista.

Myös Fabianinkadun muuttamista kävelypainotteiseksi kaduksi Pohjoisesplanadin ja Kaisaniemenkadun välillä harkitaan.

Eerikinkadulla ja Kalevankadulla tutkitaan osassa katuja jalkakäytävien leventämistä.

Written by:

Sanna Jompero

Ota yhteyttä
 

Kuntavaalit järjestetään
9. huhtikuuta 2017

 

Tärkeät päivät:

 

1. Ehdokasasettelu vahvistetaan torstaina 9.3.

2. Ennakkoäänestys kotimaassa 29.3.-4.4.

3. Vaalipäivä sunnuntai 9.4.

 

  KATSO VAALIKONEEMME