Espoolaismies paiski töitä palkatta 2 kuukautta – Lehdet: Jopa kymmenet tuhannet samassa asemassa Suomessa

Moni työharjoittelija tai te-keskuksen määräämässä työkokeilussa oleva tekee työtä palkatta.

Kuvituskuva

Palkaton työ eri muodoissaan näyttää vakiintuneen kiinteäksi osaksi Suomen työmarkkinoita.

Mediatalo Keskisuomalaisen julkaisema Sunnuntaisuomalainen kertoo, että viime vuonna palkatonta työtä teki kymmeniätuhansia ihmisiä. Palkatonta työtä tehdään muun muassa työkokeiluissa sekä esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa.

Sunnuntaisuomalaisen haastattelema espoolainen Risto Illi kertoo kuinka hän iloitsi päästessään palkattomaan työkokeiluun viime vuoden marraskuussa. Illi työskenteli vahtimestarina, ja kuukauden kokeilu sujui niin hyvin, että häntä pyydettiin jatkamaan toinenkin kuukausi.

Illi suostui, sillä hän uskoi saavansa lopulta palkallista työtä.

Työkokeilun päätteeksi esimies ilmoitti kuitenkin, että talossa on rekrytointikielto.

– Tunsin itseni petetyksi, koska minun oli annettu ymmärtää, että saisin töitä. Mutta ehkä yritys halusikin vain ilmaisen työntekijän vähäksi aikaa, Illi sanoo.

Kokeilun aikana Illi oli kirjattuna työvoimahallinon aktivoimaksi työnhakijaksi. Työmarkkinatuen lisäksi hän sai yhdeksän euron kulukorvauksen työpäivältä.

Sunnuntaisuomalaisen mukaan palkaton työ voi Suomessa lisääntyä, sillä tänä vuonna työantajat saavat käyttöönsä uuden palkattoman työn muodon, eli rekrytointikokeilun.

Asiantuntijoiden näkemykset palkattomasta työstä vaihtelevat. 

Työoikeuden professori Seppo Koskinen sanoi äskettäin Ylelle, että sosiaalisessa mediassa esitetään kärjistettyjä väitteitä orjatyöstä, ja väitteet pikemminkin sotkevat kuin selkeyttävät asioita.

Oma lukunsa on, että yhteiskunta tukee verovaroin palkatonta harjoittelua, jota moni pitää yhtenä palkattoman työn muotona. Koskinen muistuttaa, että yhteiskunnassa on paljon töitä, jotka jäisivät tekemättä ilman yhteiskunnan tukea. 

Written by:

Ota yhteyttä