Jan Tammiston pihalla ja asunnossa kasvaa toistasataa bonsaita

Bonsai-harrastukseen voi liittää pyrkimyksen ymmärtää laajemmin Kaukoidän filosofiaa.

Helsinkiläiselle Jan Tammistolle, 44, tämä puoli ei ole tärkeä: – Minulle bonsai on askartelua.

Jan Tammiston rivitalon takapihalla on iso kokoelma eri lajisia bonsaita.

Suutarilassa sijaitsevan kodin sisätiloista löytyy lisää näitä miniatyyripuita.

– Minulla on toistasataa bonsaita. Puita täytyy olla tarpeeksi, niin ei haittaa, vaikka välillä yksi kuolee, Tammisto naurahtaa.

Mutta mistä kipinä syntyi? Netistä.

– Kaikki alkoi viisitoista vuotta sitten, kun kasvatin kotimaisia kasveja sisätiloissa. Näin netissä kuvia bonsaista ja päätin kokeilla puun kasvattamista, sanoo päivätöikseen sovellussuunnittelun parissa työskentelevä Tammisto.

Hänen vanhimmat bonsainsa ovatkin aivan harrastuksen alkuajoilta, viidentoista vuoden takaa.

Bonsai-puita valaistaan, kastellaan ja lannoitetaan tarkasti, niitä taivutetaan ja niiden juuristoa ja oksistoa leikataan.

– Minua bonsaissa kiinnostaa tekninen puoli. Myös bonsaihin liittyvä hitaus viehättää. Aina voi keksiä uusia haasteita, kertoo Tammisto.

Bonsain kasvatuksen vaikeus käy ilmi myös miehen itsekriittisyydessä:

– Minulla ei ole yhtään kunnon bonsaita. Viimeisen viiden vuoden aikana olen saanut harrastuksen jujua kiinni.

– Alussa bonsaiharrastajia vaivaa naiivius ja liika into, sanoo Tammisto ja jatkaa kertomalla, että varsinaiset bonsai-taiteilijat ovat vielä asia erikseen.

Tammiston perheeseen kuuluu vaimo ja kolme tytärtä.

– Vaimo sanoo, että bonsai on parempi harrastus kuin autojen rassaaminen, jota miehet usein touhuavat.

Tytär kommentoi, että on kiva kun puita on siellä täällä. Lapset tekevät myös hienoja kasviasetelmia.

Jan Tammisto pitää blogia, jossa on ruukkupuiksikin kutsutuista bonsaista valokuvia.

Hän kertoo pitävänsä blogia päiväkirjatarkoituksessa:

– Aikaisemmin minulla ei ollut tallessa kuvia siitä, miltä jokin puu näytti ennen jotakin toimenpidettä ja sen jälkeen.

Aloittelevaa bonsai-harrastajaa Tammisto neuvoo hankkimaan ensin perustiedot jostakin kirjasta. Kokeneempien neuvoja voi saada muun muassa netistä, ja ne kannattaa ottaa tosissaan.

– Kasvien kuoleminen lannistaa varsinkin alussa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kyseessä on vain kasvi, joka ei tunne kärsimystä. Bonsain kuolemasta oppii sen, että näin sitä ainakaan ei voi hoitaa, toteaa Tammisto.

Tammisto kertoo, että joillakin bonsai-harrastajilla mukaan liittyy kiinnostusta japanilaiseen mystiikkaan ja puutarhankasvatukseen sekä mietiskelyyn.

Bonsaihin liittyy paljon erilaisia japaninkielisiä termejä.

– Mielestäni bonsaihin liitettävä itämaisuus on eräänlaista kitschiä länsimaissa. Taustalla olevaa filosofiaa ei ymmärretä, sanoo Tammisto.

– Minulle bonsaissa kyse on siitä, että kasvatetaan pieniä kasveja, jotka yritetään saada puun näköisiksi.

Bonsai lyhyesti

Bonsai eli ruukkupuu tarkoittaa puuta, joka on kasvatettu ruukussa niin, että se alkaa muistuttaa lajitovereitaan pienoiskoossa.

Mikään puulaji ei automaattisesti kasva bonsaiksi, mutta teoriassa, mistä tahansa puusta voidaan kasvattaa bonsai – jotkin lajit vain soveltuvat bonsaitaiteeseen muita paremmin.

Länsimaissa bonsai käsittää japanilaisen bonsain, kiinalaisen pénjongin ja korealaisen bunjaen.