Hanna Gullichsen patistaa syömään poronlihaa: "Poro on maagista ruokaa"

Hanna Gullichsenista tuli tunnettu ruokavaikuttaja avokadopastan myötä. Hänen oma ykkössuosikkinsa on tuhti poropasta. -Sillä olen saanut käännytettyä monta kamua, jotka ovat vierastaneet poronlihaa, Gullichsen nauraa.

Joonas Laurila

Poron sisäpaistista saa herkullisia pihvejä, joita kelpaa tarjota juhlapöydässäkin.

Polarica

Poron kokolihan käsittely ei ole sen vaikeampaa kuin muunkaan lihan.

Polarica

Poron ulkofileepihvit voi halutessaan leivittää ruisjauholla.

Polarica

Poropastan liha on kyläsavustettua poron paistiviipaletta.

Polarica

Lihantuotantoon käytettävät porot saavat juosta vapaana ympäri vuoden lukuun ottamatta kahta päivää, jolloin ne otetaan kiinni tarkastuksia varten.

Polarica

RUOKA Suomalaiset syövät poronlihaa vuodessa vain puolisen kiloa henkeä kohti.

Tunturimaisemissa vapaana ja puolivillinä kirmaava poro on romanttinen ajatus, joka pätee myös myytävän poronlihan kohdalla.

Pataan päätyvät porot toden totta elävät vapaina lukuun ottamatta niitä kahta päivää vuodessa, jolloin ne otetaan kiinni tarkastuksia varten.

Luulisi siis, että nyt lähi-, villi- ja luomuruuan kultaisina aikoina kotimaisen poronlihan syönti olisi huipussaan.

Näin ei ole: suomalainen syö poronlihaa keskimäärin vain puoli kiloa vuodessa.

– Voiko olla totta? huudahtaa ruokavaikuttaja Hanna Gullichsen tilastolukeman kuullessaan.

– Poronlihahan on aivan maagista ruokaa, josta meidän pitäisi olla ylpeitä!

Syntyjään pohjoisen tyttönä hän syö paljon riistaa, omien sanojensa mukaan myös pikaruokana, jos vain on muistanut ottaa lihat ajoissa pakkasesta sulamaan.

Riistaa hänellä on "aina pakastin täynnä", koska saa sitä kainuulaiselta isoisältään, joka on ahkera metsästäjä.

– Olen onnekas, mutta poronlihan minäkin ostan kaupasta.

Hanna Gullichsen laskee luonnonmukaisuuden ohella riistaruuan eduksi sen kätevyyden. Etenkin poronkäristyksestä tutut lastut sujahtavat milloin salaattiin, milloin tortillojen täytteeksi.

– Poronliha on nopea valmistaa, koska sitä ei kypsennetä paljon. Liikaa kypsennettynä se muuttuu jotenkin maksamaiseksi.

Jos poronliha on kotikokille vieras raaka-aine, hän suosittelee aloittamaan tutustumisen kehittämästään poropastasta.

– Resepti on tosi tuhti, joten lasken sen lohtupastojen ykköseksi, Gullichsen sanoo.

– Siihen saa poron maun helposti ja edullisesti. Olen käännyttänyt poropastallani monta kamua, jotka eivät kuvitelleet pitävänsä poronlihan mausta.

Poropastansa ohella hän kannustaa kokkaamaan poronlihasta juhlavampia ruokia, kuten pihvejä.

Poron paistista tai ulkofileestä leikatut pihvit valmistuvat vaivatta paistinpannulla. Niitä kelpaa tarjota juhlassa kuin juhlassa.

– Poronliha on aina tyylikäs valinta, eikä vain eettisyytensä vuoksi, Hanna Gullichsen sanoo.

Hän näkisi kernaasti kotimaisten metsien tarjoaman ruuan kasvattavan suosiotaan nykyisestä.

– Luonnon superruokaa saa syödä puhtaalla omallatunnolla, Gullichsen miettii.

– Porojenkin elämä on varmasti parempi kuin esimerkiksi tehotuotetun karjan.

 

Poronlihalla on kalliin ruuan maine, mutta todellisuudessa sen hintahaitari venyy alle kahdestakympistä pitkälti yli sataan euroon per kilo. 
Halvimmillaan poronliha on pakastettuna ja suoraan tuottajalta tilattuna. Edullisinta on kokonaisen tai puolikkaan poron tilaaminen. Sellainen määrä vaatii kotikokilta jo huomattavaa innostuneisuutta – ja ison pakastimen. 
Kauppojen tuoretiskeissä poronlihaa ei ole aina saatavilla, mutta pakastealtaista sitä löytyy hyvistä ruokakaupoista ympäri vuoden. 
Pohjoismaiden suurimman poronlihan tuottajan, suomalaisen Polarican markkinointijohtaja Anna Karri patistaa kuluttajia kyselemään poron perään, jos sitä ei ole valikoimissa.
– Kaupat kuuntelevat herkällä korvalla asiakkaiden toiveita, Karri muistuttaa.
Polarican hiljattain teettämässä tutkimuksessa ilmeni suomalaisten suhtautuvan poronlihaan suopeasti. 
Yli puolet vastanneista nimesi vähäisen kulutuksensa syyksi vaikean saatavuuden. Yrityksen yli miljoonan kilon vuosituotannon markkinat ulottuvat ympäri Euroopan. 
Poronlihaa pidetään eksoottisena, eettisenä ja laadukkaana vaihtoehtona tehotuotetulle lihalle. Poikkeuksen tekee Iso-Britannia, missä poro yhdistetään Petteri Punakuonoon.
– On meillä asiakkaita sielläkin, vaikka perusbritti ei kovin helposti halua syödä Rudolfia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Sulata lihaa jääkaapissa vähintään vuorokauden ajan. Ota liha huoneenlämpöön pariksi tunniksi ennen valmistusta.

Kypsennä poro suhteellisen miedolla lämmöllä. Liian kuuma pannu voi saada poron maistumaan maksalta, ja se ei ole tarkoitus.

Katajanmarja sopii hyvin poron maustamiseen.

Jos paistat poron kokonaisena paistina, säädä mittarin sisälämpötilaksi 50 astetta. Hyvä liha on ilo nauttia melko punaisena.

Ulkofileepihvit voi leivittää ruisjauholla. Jos käytät valmistuksessa leivitystä, lisää ruisjauho pihvien maustamisen jälkeen.

Voit tehdä osasta paistia hienonhienoa murua ja syödä sen raakana tartarina. Mausta tällöin liha suolalla, mustapippurilla ja tilkalla oliiviöljyä.

Lähde: Kalle Kiukainen ja Polarica.

Written by:

Crista Lassfolk-Feodoroff

Ota yhteyttä