Unohdettu muotoilija tekee paluun lasimuseoon – tytär paljastaa, miten naisellinen Kynttilänjalka syntyi

Erkki Vesannon tyttärien Marsa Partasen ja Anne Vesannon käsissä yhdet suosikkityöt; Lappi-maljakko ja Kynttilänjalka.

Pia Herme

LASITAIDE Iittalan muotoilijan Erkki Vesannon laaja tuotanto on nyt esillä lasimuseossa.

– Kerran isä halusi keskustella kanssani siitä, miten saisi tehtyä jonkin naisellisen lasiesineen, muistelee hymyillen Marsa Partanen isäänsä, muotoilija Erkki Vesantoa.

Pohdinnasta syntyi teos Kynttilänjalka, josta tuli myös hyvin suosittu.

Vesanto teki mittavan muotoilijan elämäntyön Iittalassa 1930-luvulta 1970-luvulle. Sen jälkeen hän siirtyi Iittalan lasimuseon intendentiksi.

Palkatut suunnittelijat olivat harvassa 1930–1940 -luvuilla. Vesanto on jäänyt kuitenkin verraten tuntemattomaksi, mutta näyttely avannee hänen runsaan tuotantonsa merkityksen.

– Monelle tullee yllätyksenä, kuinka moni tuttu esine on hänen suunnittelemansa, toinen tytär, Anne Vesanto tietää.

Tyttäret kuvailevat isänsä suhtautuneen intohimoisesti uraansa.

– Lasitaide oli nousussa 1950-luvulla, ja meilläkin iloittiin Suomen biennale-menestyksestä, kertoo Partanen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Erkki Vesanto (1915­–1990)

Erkki Vesanto – muotoilijan elämäntyö Iittalassa, näyttely Suomen lasimuseossa 18.5.–11.9.2017.

Iittalan lasitehtaan muotoilija 1936–1971.

Iittalan lasimuseon intendenttinä vuoteen 1980. Museossa hän teki merkittävää työtä Iittalan perinnön sekä vanhojen tekniikoiden säilyttämisessä.

Tunnetuimpia töitä Lappi-taidelasisarja (1958) ja pinottava Panu-juomalasi (1962).

Näyttelyyn liittyy myös Kaisa Koiviston ja Sirkka-Liisa Löflundin samanniminen julkaisu.

Written by:

Pia Herme

Ota yhteyttä