Tee itse vanhan ajan kermajäätelöä – Hurmaava resepti on käsittämättömän simppeli!

Kotitekoinen kermajäätelötötterö on kaunis ja herkullinen, eikä sen tekeminen ole lainkaan vaikeaa.

Tiina Kovanen-Bergman

Vaniljajäätelön ohje on lähes sama kuin perusmassan, vaniljaa on vain enemmän.

Tiina Kovanen-Bergman

Suklaajäätelöstä saa näyttävän jäätelökakun lisäämällä sen koristeeksi suklaakastiketta, kirsikoita ja pähkinöitä.

Tiina Kovanen-Bergman

Itse tehdyn jäätelön voi pakastaa millaiseen muotoon haluaa, myös pieniin muotteihin.

Tiina Kovanen-Bergman

Jäätelövohvelin rustiikki ulkomuoto korostaa käsityötä myös sisällössä.

Tiina Kovanen-Bergman

Tuntematon valokuvaaja ikuisti venäläisen jäätelökauppiaan Ateneumin edustalla vuonna 1898.

Tuntematon

RUOKA Kotitekoinen kermajäätelö on huomattavasti mainettaan vaivattomampi valmistaa, eikä siihen tarvita jäätelökonetta.

Joskus vanhat konstit ovat parempia kuin nipullinen uusia. Tämä pätee myös kotitekoiseen kermajäätelöön, jota ei moni tohdi edes tehdä, jos kodinkonevalikoimasta puuttuu jäätelökone. Heille on nyt hyviä uutisia: herkullisen kermajäätelön valmistamiseen ainoa välttämätön kone on pakastin.

Perusmassana on vanhan ajan vaniljajäätelö, johon tulee kuohukermaa, kananmunankeltuaisia, tomusokeria ja vaniljatanko, tai useampi.

Kerma vaahdotetaan erikseen, sokeri ja keltuaiset erikseen.

Vaahdot sekoitetaan keskenään varovaisesti, jotta lopputuloksesta tulee kuohkea. Tätä vaihetta ei kannata oikaista, muuten jäätelön koostumus kärsii.

Sokerin tulee olla nimenomaan tomusokeria, koska kidesokeri tekee massasta rakeisen. Ei sekään pahalta maistu, korkeintaan kotitekoisemmalta kuin oli ehkä tarkoitus.

Perusmassaan voi sekoittaa makunsa mukaan marjoja, hilloja, makusiirappeja, makeisia, jopa alkoholia

Kun perusmassa on toimivaksi todettu, on aika tuunailla.

Massaan voi sekoittaa makunsa mukaan marjoja, hedelmiä, hilloja, makusiirappeja, makeisia, jopa lorauksen alkoholia, kuten klassikkojäätelöihin lukeutuvassa makuparissa rommi-rusina.

Makuvaihtoehtoja riittää yhtä paljon kuin jäätelöntekijällä mielikuvitusta.

Jos mieli tekee tötteröitä, ei niidenkään valmistaminen ole tähtitiedettä.

Taikina valmistuu muutamista perusraaka-aineista hetkessä ja paistuu uunissa alle viidessä minuutissa. 

Haastavinta on malttaa levittää vohvelitaikina pellille läpikuultavan ohueksi, sekä rullata se kuumana heti paistamisen jälkeen.

Jos vohveli ehtii jäähtyä, se kovettuu, joten rullaaminen on auttamatta myöhäistä. Siinäkään tapauksessa peliä ei ole menetetty: tötterön sijaan voit murskata vohvelia jäätelöannoksen koristeeksi.

Kun olet hurmannut kotitekoisella kermajäätelölläsi tarpeeksi monta kertaa, voit vaihteeksi kokeilla kevyempiä versioita kotijäätelöstä.

Sokerin voi vaihtaa hunajaan, kerman jogurttiin tai vegaaneillekin maistuvaan kookosmaitoon.

Pakastimessa jäätelöä on hyvä pitää vähintään kahdeksan tuntia ennen tarjoilua. Vanhan ajan perusreseptillä massaa ei tarvitse sekoittaa uudelleen, vaan kun sen on kerran pakastimeen laittanut, se jäätyy omillaan syömäkuntoon.

Jäätelön alkuperää ei tiedetä, mutta se tiedetään, että jäätä ja makeita hedelmiä sekoitettiin kylmäksi herkuksi Etelä-Euroopassa jo antiikin aikoina, samoin Kiinassa.

Maitopohjaisen jäätelön keksivät tiettävästi italialaiset, ja ylhäisten naimakauppojen myötä sen valmistaminen levisi hoveihin.

Ranskassa tavallinen kansa sai herkutella jäätelöllä 1600-luvun puolivälistä lähtien Pariisin ensimmäisen jäätelökahvilan puitteissa.

Myös Suomessa jäätelö oli aatelistolle tuttu herkku jo paljon ennen tavallista kansaa.

Kauppatavaraksi jäätelön tekivät venäläiset 1800-luvulla tuodessaan jäätelökärrynsä kaupunkien kaduille.

He houkuttelivat asiakaskuntaa ”Haroshii maroshii!” -huudoilla, jotka aikalaisten muistelmien perusteella painuivat pysyvästi turkulaisten ja helsinkiläisten lasten mieliin.

Sinkkipellillä vuoratussa laatikossaan jäätelökauppiailla oli jääpalojen, suolan ja sahanjauhojen keskellä metallikannuja täynnä vanilja-, suklaa-, mansikka- ja sitruunajäätelöä.

Jäätelö-sana mainitaan ensimmäisen kerran virallisesti Elias Lönnrotin 1850-luvulla toimittamassa suomen kielen sanakirjassa.

Nykyään suomalaiset syövät vuosittain keskimäärin noin 13 litraa jäätelöä, eli enemmän kuin muut eurooppalaiset. Suosituin maku on meillä edelleen vanilja, kuten muuallakin maailmalla.

Written by:

Crista Lassfolk-Feodoroff

Ota yhteyttä