"Pojan kädestä kuului napsaus" – trampoliinivammoja tulee nyt päivittäin, osa hengenvaarallisia

17-vuotiaan Nuutti Karttusen taidonnäyte. Youmovessa työskentelevä Karttunen treenaa monta kertaa viikossa. Aloittelijoille hän toivoo malttia opetteluun.

Ari Peltonen

Voltti eteenpäin kotipihan 3,5-metrisellä trampoliinilla ei mennyt 11-vuotiaalla pojalla suunnitelmien mukaan.

– Poika tuli alas väärässä asennossa ja otti käsillä vastaan. Oikein napsaus kuului toisesta kädestä, isä kertoo.

Värttinäluu oli mennyt poikki. Leikkauksessa luun sisään laitettiin naula. Se poistetaan puolen vuoden päästä, jolloin edessä on siis toinen leikkaus.

Kesäloma on mennyt kipsi kädessä, isä harmittelee.

Pojan tapaus on tyypillinen haaveri, mitä trampoliineihin tulee.

Lastenkirurgi Hanna Fredriksson kertoo näkevänsä trampoliinionnettomuuksien seurauksia viikoittain, kesällä jopa päivittäin.

– Otetaan kädellä vastaan tai käsi jää alle. Aika usein vammat vaativat leikkaushoitoa, Fredriksson sanoo.

Tyypillinen vamma tulee ranteeseen, kyynärpäähän tai kyynärvarteen. Leikkauksessa käsi asetetaan oikeaan asentoon, ja kyynärpäähän laitetaan usein piikit, kyynärvarteen ydinnaula.

Vakavimpia vammoja ei hoideta aluesairaaloissa, vaan Helsingissä. Silloin puhutaan esimerkiksi kaularangan murtumasta. Lievempiä kaularankavammoja Hyvinkään sairaalassa työskentelevä Fredrikssonkin näkee.

Aika usein vammat vaativat leikkaushoitoa."

– Niskan venähdyksiä tulee useampia vuodessa. Suurin osa potilaista kuitenkin toipuu muutamassa kuukaudessa oireettomiksi.

Niskavammat ovat siitä ongelmallisia, että ne saattavat alkaa oireilla uudestaan kenties vuosienkin päästä.

– Myöhemmin voi tulla epämääräistä oireilua, kuten kipua tai välilevypullistumia.

Lääkärit joutuvatkin välillä ottamaan kantaa vakuutusoikeudellisissa tilanteissa. Fredrikssonin mukaan on kuitenkin vaikea todentaa, johtuvatko uudet vaivat vanhasta niskavammasta vai eivät.

Fredriksson on toiminut kirurgina 20 vuotta. Hänen lääkäriuransa alkuaikoina trampoliinivammat olivat nykyistä vakavampia.

– Nyt on tullut turvavälineitä ja sääntöjä. Turvaverkot ovat oikeasti tärkeitä – ja se, että vain yksi pomppii kerrallaan.

Omalle kotipihalleen Fredriksson on suostunut hankkimaan vain pienen kuntoilutrampoliinin.

Voltteja ja 'bäkkäreitä' kuvataan kavereiden kanssa videolle ja jaetaan sosiaalisessa mediassa."

– Lapset käyvät sitten naapurissa hyppimässä, hän naurahtaa.

Lasten temppuiluintoa voi nykyään lisätä se, että voltteja ja ”bäkkäreitä” kuvataan kavereiden kanssa videolle ja jaetaan sosiaalisessa mediassa.

Silloin lapsi tai nuori ottaa herkemmin riskejä ja temppu ylittää omat taidot. Se lisää onnettomuusriskiä.

Fredriksson muistuttaakin, että on eri asia tehdä temppuja kotipihassa kuin sisäliikuntapaikkojen isoilla trampoliineilla.

Hyvinkään sairaalassa toimivan lastenkirurgin tietoon ei ole tullut sisäliikuntapaikoissa tapahtuneita onnettomuuksia.

– Valvonta on merkittävässä osassa. Näissä paikoissa on tiukat säännöt, hän sanoo.

Tutkimus: Volteista vakavia vammoja

OYS:ssa tutkittiin alle 16-vuotiaiden trampoliinivammoja. Vakavia vammoja oli kahdeksassa kuukaudessa kaikkiaan 8. Viiteen liittyi kuolemanvaara. Kaikki potilaat olivat poikia.

Yhtä lukuunottamatta vakavat vammat syntyivät epäonnistuneesta tempusta. Kaikki kaularankavammat olisivat jääneet syntymättä, jos lapset eivät olisi tehneet trampoliinilla voltteja.

Turvaverkko oli ollut käytössä puolessa tapauksia. Yhdenkään pihatrampoliinilla tapahtuneen vamman yhteydessä aikuinen ei ollut valvomassa hyppelyä.

Lähde: Duodecim

Written by:

Katri Porttinen

Ota yhteyttä