Katajanokan ullakkoasunnossa piilee yllätys – Entinen asukas Albert Edelfelt luonnosteli savupiippuun ystäviään

Perimätiedon mukaan talossa asunut taidemaalari Albert Edelfelt on luonnostellut ullakon jyhkeään savupiippuun ystäviään.

Päivi Tuovinen

Luotsikatu 1:n ullakko on korkea ja tunnelmallinen kuin keskikaikainen katedraali.

Päivi Tuovinen

Porraskäytävä on koristeltu lummeaiheisilla kipsikoristeilla.

Päivi Tuovinen

Piparkakkutalon näköinen Luotsikatu 1 on Katajanokan komeimpia taloja.

Päivi Tuovinen

Salin kaari-ikkuna avautuu Tove Janssonin puistoon. Parvekkeelta voi ihailla muita Katajanokan vanhoja rakennuksia ja merikin näkyy kahdelta sivulta.

Päivi Tuovinen

Katon koristeita.

Päivi Tuovinen

Katon koristeita.

Päivi Tuovinen

Näkymät Tove Janssonin puistoon ovat vehreät.

Päivi Tuovinen

Luotsinlinnassa on paljon maalauksin koristeltuja laseja.

Päivi Tuovinen

320 neliön kerroksesta löytyy salia, salonkia, kirjastoa ja makuuhuoneita - palvelijanasuntoja unohtamatta.

Päivi Tuovinen

REMONTTI Toimistonakin palvellut Luotsikatu 1 saneerataan luksusasunnoiksi ja liiketilaksi.

Luotsikatu 1:n piianportaikko on jyrkkä. Palvelijoiden piti kavuta ylimpiin kerroksiin paljon pienemmässä tilassa kuin herrasväen väljässä pääportaikossaan.

Ylhäällä odottaa kuitenkin palkinto: luultavasti Helsingin komein ullakko!

Ullakolle tulee uniikki tila tilaan -ratkaisu.”

Olemme kuin keskiaikaisessa katedraalissa. Korkeutta on ainakin kahden kerroksen verran.

Pienistä holvi-ikkunoista tulvii kesän valo. Tornien pystylaudoitukset, vanhat kattolaudat ja välipohjan massiiviset hirsipalkit ovat hienosti näkyvissä.

Piippuun joku on piirtänyt ukonpäitä. Perimätiedon mukaan se oli Albert Edelfelt, joka on asunut talossa. Edelfelt olisi luonnostellut ystäviään.

– Kun täältä ostaa asunnon, saa edelfeltin kaupan päälle, vitsailee Lapis Rakennus Oy:n toimitusjohtaja Mikko Soininen.

Lapis Rakennus osti Luotsikatu 1:n ja kolme naapuritaloa viime vuoden lopussa kirkkohallitukselta, jonka toimistoina talot olivat.

Vuonna 1898 valmistunut Luotsikatu 1 tunnetaan rakennuttajansa mukaan Tallbergin talona. Uusi omistaja on nimennyt sen Luotsinlinnaksi.

Talo on kulttuurihistoriallisesti äärimmäisen arvokas, sillä se on kolmen tunnetun arkkitehdin – Herman Geselliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen – ensimmäinen yhteinen työ.

Sittemmin he suunnittelivat esimerkiksi Kirkkonummen Hvitträskin. Saarinen tunnetaan parhaiten piirtämästään Helsingin rautatieasemasta.

Luotsinlinna on myös ensimmäinen suomalainen art nouveau -talo. Art nouveau on hieman suomalaista jugendia sirompi ja koristeellisempi tyyli.

– Talo toimii porttina Katajanokan jugendkortteleille, luonnehtii Pave Arkkitehtien työmaa-arkkitehti Reeta Lehto.

Luotsinlinnaa saneerataan luksusasunnoiksi hänen huomassaan.

– Talo palautetaan alkuperäiseen käyttöönsä toimistovaiheen jälkeen.

Kunnostus tehdään pieteetillä vanhaa säilyttäen, mutta keittiö ja märkätilat uusien.

– Ullakolle toteutetaan uniikki tila tilaan -ratkaisu. Siinä asunnon ulkoseinät rakennetaan lämpölasielementeistä niin, että ullakon vanhat rakenteet jäävät näkyviin, Lehto kertoo.

Ullakko-asunnon koko on noin 200 neliötä.

Asuinkerrokset ovat olleet kukin yhtä suurta asuntoa, noin 320 neliötä.

– Asunto rakentuu ison salin ympärille salonkeineen, kirjastoineen ja makuuhuoneineen. Palvelijoiden asunnot ovat olleet sisäpihan puolella.

Huoneisto on valoisa, ja siitä on näkymät Tove Janssonin puistoon. Merikin pilkottaa, ja se näkyy paremmin parvekkeilta.

Päähuoneita yhdistävät isot holvikaaret. Asunnoissa on paljon kauniita yksityiskohtia, jotka nyt pahimmillaan olevan remontin aikana on suojattu.

Ainoastaan upeat kasetti ja panelikatot ovat näkyvissä. Talossa on erikoisuutena peltilevykoristeisia kattoja, jotka yleistyivät Yhdysvalloissa 1800-luvun lopulla.

Erityisen kaunis on pääporras, jossa on lasimaalauksia, marmoriaskelmat ja kipsikoristeita. Se niin kuin moni muukin osa talosta on suojeltu.

Remontti valmistuu ensi keväänä. Asuntoja ullakko mukaan lukien on vielä vapaana.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Satamakadun iso muutos

Katajanokan Satamakadulla tapahtuu iso muutos, kun kirkkohallituksen toimistoina olleet neljä taloa muutetaan asuinrakennuksiksi.

Luotsikatu 1:n rakennutti liikemies Julius Tallberg vuonna 1898, ja se on Suomen ensimmäinen art nouveau -talo. Lapis Rakennus Oy saneeraa sen luksusasunnoiksi.

Luotsikatu 1a valmistui 1938 Pauligin kahvivarastoksi. VVO Kodit ja Lapis Rakennus muuttavat sen 60 asunnoksi.

Satamakatu 9 eli kauppias Nikolai Wavulinin talo rakennettiin 1867–1869. Se on myyty suurlähetystöksi.

Satamakatu 11:een Paulig rakennutti 1910 Pohjoismaiden ensimmäisen kahvinpaahtimon. Myynnistä neuvotellaan parhaillaan.

Myös Satamakatu 3:ssa sijaitseva Varman nykyisin omistama Keskon entinen pääkonttori muutetaan 116 asunnoksi ja osin hotelliksi.

Written by:

Jukka Hämäläinen

Ota yhteyttä