Helsinkiläisten sipulit varttuvat nyt Vantaalla

Herttoniemen ruokaosuuskunnan Börje Ölander ja Olli Repo sipulien kimpussa. Sipuleita oli istutettavana korsolaispellolle kaikkiaan 500 kiloa. Siinä sai talkooväki painaa istutuspenkkiin sipulin jos toisenkin. Ruokaosuuskunnan jäsenet maksavat sato-osuudestaan 350-550 euroa vuodessa.

Jussi Vehkasalo

Marjatta Virtasen tyylinäyte sipulinistutuksessa etenemisessä. Virtanen polkaisi peltotöihin Puistolasta.

Jussi Vehkasalo

Olli Repo, Hilkka Helsti ja puutarhuri Susanna Lagström myhäilivät tyytyväisenä tositoimien vihdoin alettua Herttoniemen ruokaosuuskunnan Korsosta hankkimalla pellolla. Viherpurtavaa on lupa odottaa koko loppuvuodeksi.

Jussi Vehkasalo

Herttoniemen ruokaosuuskunnan pellon multapenkkeihin Korsossa pistettiin ensimmäiseksi sipuleita.

Pellolla kykkimiseen tottumattomille pienen pienten sipulinalkujen paineleminen peltoon otti koville.

– Huomenna varmaan tuntuu kropassa, arveli herttoniemeläinen Hilkka Helsti.

Hänen vierellään kyykistellyt puistolalainen Marjatta Virtanen yllättyi ruokaosuuskunnan hankkiman peltoalueen suuruudesta, kun sen ensi kerran näki.

– Yhdenkin penkkirivin istuttamisessa tuntuu menevän ikuisuus, Virtanen virkkoi.

Peltotalkoot ovat ruokaosuuskunnan jäsenille vapaaehtoisia. Päävastuun viljelysten onnistumisesta kantaa osuuskunnan palkkaama helsinkiläispuutarhuri Susanna Lagström.

– Kyllä tämä tässä vaiheessa on minulle ihan kokopäivätyötä, aikanaan omaa maatilaa pitänyt Lagström kertoo.

Pelto löytyi Korsosta osuuskunnalle Lagströmin kontaktien kautta. Sitä on viljelty biodynaamisesti.

– Maa on nyt muokattu, äestetty ja peltoon on tehty istutuspenkit.

Multavaan savimaahan viljellään kasviksia yrteistä juureksiin.

– Tässä ollaan todella nyt kädet savessa. Kiva lopulta päästä tänne pellolle, kun tästä on koko kevät puhuttu, Helsti iloitsee.

Myös Virtanen on malttamattomana odottanut pellolle pääsyä.

 

Tässä ollaan kädet savessa.”

– Tämä on loistavalla paikalla. Luulin, että pelto olisi jonkun ison tien varressa, ja liikenteestä tulisi saastetta. Mutta näin ei olekaan, hän havainnoi.

 

Alustavasti on puhuttu, että osuuskunta voisi viljellä Korsossa useana vuonna.

– Pellon viljely on pitkäjänteistä työtä. Ei olisi hyvä, jos meidän täytyisi vaihtaa paikkaa joka vuosi, Lagström linjaa.

Alkamassa olivat myös porkkanan ja kaalien istutukset. Ensimmäisenä odotetaan nousevan salaatin lisäksi yrttejä, pinaattia, kesäkurpitsoja ja avomaankurkkuja.

– Kaali- ja porkkanatuholaisia torjutaan harsolla. Saamme lannoitteeksi kompostoitunutta hevosenlantaa.

Kastelujärjestelmä oli myös tulossa.

– Talkoilla autamme aikaavievissä, käsin tehtävissä istutuksissa, ruokaosuuskunnan perustajiin kuuluva Olli Repo kertoo.

Herttoniemen ruokaosuuskunta

Osuuskunta ottaa mallia CSA (Community Supported Agriculture) -liikkeeltä, joka sai alkunsa 1960-luvulla Saksassa, Sveitsissä ja Japanissa.

Nyt esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Britanniassa on yhteensä jopa kymmeniä tuhansia CSA-ryhmiä.

Herttoniemen ruokaosuuskuntaan kuuluu yli sata jäsentaloutta, netti helpotti kiinnostuneiden löytämistä.

Osuuskuntaan liittyminen maksaa 70 euroa. Satomaksu on 350–550 euroa sen mukaan, kuinka suuren sato-osuuden haluaa.

Written by:

Jussi Vehkasalo

Ota yhteyttä