Piilota X Palauta

Helsinkiläisten sipulit varttuvat nyt Vantaalla

Paikalliset Kommentoi

Herttoniemen ruokaosuuskunnan pellon multapenkkeihin Korsossa pistettiin ensimmäiseksi sipuleita.

Pellolla kykkimiseen tottumattomille pienen pienten sipulinalkujen paineleminen peltoon otti koville.

– Huomenna varmaan tuntuu kropassa, arveli herttoniemeläinen Hilkka Helsti.

Hänen vierellään kyykistellyt puistolalainen Marjatta Virtanen yllättyi ruokaosuuskunnan hankkiman peltoalueen suuruudesta, kun sen ensi kerran näki.

– Yhdenkin penkkirivin istuttamisessa tuntuu menevän ikuisuus, Virtanen virkkoi.

Peltotalkoot ovat ruokaosuuskunnan jäsenille vapaaehtoisia. Päävastuun viljelysten onnistumisesta kantaa osuuskunnan palkkaama helsinkiläispuutarhuri Susanna Lagström.

Herttoniemen ruokaosuuskunta

Osuuskunta ottaa mallia CSA (Community Supported Agriculture) -liikkeeltä, joka sai alkunsa 1960-luvulla Saksassa, Sveitsissä ja Japanissa.

Nyt esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Britanniassa on yhteensä jopa kymmeniä tuhansia CSA-ryhmiä.

Herttoniemen ruokaosuuskuntaan kuuluu yli sata jäsentaloutta, netti helpotti kiinnostuneiden löytämistä.

Osuuskuntaan liittyminen maksaa 70 euroa. Satomaksu on 350–550 euroa sen mukaan, kuinka suuren sato-osuuden haluaa.

– Kyllä tämä tässä vaiheessa on minulle ihan kokopäivätyötä, aikanaan omaa maatilaa pitänyt Lagström kertoo.

Pelto löytyi Korsosta osuuskunnalle Lagströmin kontaktien kautta. Sitä on viljelty biodynaamisesti.

– Maa on nyt muokattu, äestetty ja peltoon on tehty istutuspenkit.

Multavaan savimaahan viljellään kasviksia yrteistä juureksiin.

– Tässä ollaan todella nyt kädet savessa. Kiva lopulta päästä tänne pellolle, kun tästä on koko kevät puhuttu, Helsti iloitsee.

Myös Virtanen on malttamattomana odottanut pellolle pääsyä.

 

Tässä ollaan kädet savessa.”

– Tämä on loistavalla paikalla. Luulin, että pelto olisi jonkun ison tien varressa, ja liikenteestä tulisi saastetta. Mutta näin ei olekaan, hän havainnoi.

 

Alustavasti on puhuttu, että osuuskunta voisi viljellä Korsossa useana vuonna.

– Pellon viljely on pitkäjänteistä työtä. Ei olisi hyvä, jos meidän täytyisi vaihtaa paikkaa joka vuosi, Lagström linjaa.

Alkamassa olivat myös porkkanan ja kaalien istutukset. Ensimmäisenä odotetaan nousevan salaatin lisäksi yrttejä, pinaattia, kesäkurpitsoja ja avomaankurkkuja.

– Kaali- ja porkkanatuholaisia torjutaan harsolla. Saamme lannoitteeksi kompostoitunutta hevosenlantaa.

Kastelujärjestelmä oli myös tulossa.

– Talkoilla autamme aikaavievissä, käsin tehtävissä istutuksissa, ruokaosuuskunnan perustajiin kuuluva Olli Repo kertoo.

Toimittajat heitettiin pellolle
KOMMENTTI

Herttoniemen ruokaosuuskunta on herättänyt suurta kiinnostusta tiedotusvälineissä.

Kun astelin pitkin metsäpolkua korsolaispellolle, tuli vastaan toimittaja valokuvaajan kanssa.

Lähtiessäni moskovalainen filmiryhmä aloitteli kuvauksiaan.

Talkooväki pellolla kertoi, että median edustajia oli iltapäivän aikana ollut paikalla melkein enemmän kuin osuuskuntalaisia.

Helsinkiläisosuuskunta on ensimmäinen, joka toteuttaa juuri tämänkaltaista toimintamallia Suomessa.Ylen netti kertoi maanantaina, että myös Tampereelle puuhataan nyt ruokaosuuskuntaa.

Onnea vaan viljelyksille!

Käyttäjän Jussi Vehkasalo kuva
Jussi Vehkasalo

Kommentit

Osallistu keskusteluun

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
  • Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
  • Älä levitä huhuja tai valheita.
  • Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
  • Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
  • Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
  • Älä mainosta.
  • Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.