Nyt on erikoinen Suomen ennätys: 25-vuotias kauppakeskus odottaa purkamista – oli aikansa suurin

Cityconin kiinteistöpäällikkö Thomas Stenius katselee hiljaista ja autiota Lippulaivaa. Pian taloa ryhdytään jyrsimään maan tasalle.

Klaus Nurmi

Länsiväylä kertoi Lippulaivan avajaisista syyskuussa 1993.

Arkisto

Käytäville tulee enää luonnonvaloa. Sähköt on katkaistu.

Klaus Nurmi

Lajinsa Suomen ennätys tämäkin.

Espoonlahdessa sijaitseva iso kauppakeskus Lippulaiva ehti tuskin 25 vuoden ikäiseksi, kun se jo puretaan.

Eikä se jää ainoaksi nuorena rouhituksi ostariksi Espoossa. Kesällä maan tasalle lanattiin jo Niittykummun Niittytori, joka sekin oli valmistunut 90-luvun alussa.

Vain muutaman vuoden vanhempi oli Lippulaivaa vastapäätä sijainnut pieni ostoskeskus Ulappatori, joka purettiin jo seitsemän vuotta sitten.

Miksi kauppakeskus pitää purkaa, eikö sitä voi saneerata ja laajentaa?

– Lippulaiva oli kyllä teknisesti hyvässä kunnossa, mutta sen käyttötarkoitus tuli elinkaarensa päähän, sanoo kauppakeskuksen omistavan Cityconin projektijohtaja Heikki Alén.

Toisin sanoen nykyinen rakennus ei palvele riittävän monipuolisesti alueen asukkaita. Tilanteeseen vaikuttaa merkittävästi myös länsimetron tulo. Citycon rakentaa uuden ja suuremman Lippulaivan, jonka yhteyteen tulee kerrostaloja, metroasema ja bussiterminaali.

Alénin mukaan vanhan kauppakeskuksen vahvistaminen ja laajentaminen ei olisi kannattanut.

– Se vaatisi liikaa kompromisseja. Asuntoja tulisi vähemmän ja pilareita enemmän, kaupan rakenne ei olisi enää toimiva.

Pysäköintikin olisi hankalampi järjestää ja kävelymatkat olisivat pidempiä.

Avautuessaan Lippulaiva paransi kertaheitolla Espoonlahden palveluja. Alén myöntää, että sen käyttöikä jäi liian lyhyeksi.

– Ilman metron tuloa emme tällä aikataululla rakentaisi uutta kauppakeskusta.

Jotakin olisi silti tehty, sillä Espoonlahden asukasmäärä kasvaa voimakkaasti ja alue kaipaa uusia palveluita.

Ilman metron tuloa emme tällä aikataululla rakentaisi uutta kauppakeskusta."

Kymmenen vuotta sitten vireillä ollut laajennushanke ei toteutunut valitusten ja taloudellisen taantuman takia.

Jos laajennus olisi tehty, metroon kuljettaisiin erillisistä sisäänkäynneistä eikä kauppakeskuksen sisältä. Bussiterminaali sijaitsisi todennäköisesti ulkona.

– Ratkaisu on nyt parempi espoonlahtelaisille, vaikka odottaminen kysyykin kärsivällisyyttä, toteaa Alén.

Aikanaan ei osattu ajatella, että kauppakeskus jää 25 vuodessa pieneksi. Uuden Lippulaivan käyttöikä asettunee 50–100 vuoden tietämille.

Pitkä rakennus huokuu lähes aavemaista autiutta.

Liikkeiden nimikyltit ovat vielä paikallaan, mutta tilat lasiseinien takana ovat hämäriä ja tyhjiä. Liukuportaat eivät liiku ja ainoa valo on luonnonvaloa, sillä sähköt on katkaistu.

Lippulaivan taloteknisiä laitteita on sijoitettu muihin kauppakeskuksiin ja irtaimisto lahjoitettu yksityisille ja eri kohteisiin. Esimerkiksi pursiseura sai pyörätelineitä, harrastajateatteri pukukaappeja, ammattioppilaitos sprinklereitä ja Espoon kaupunki graniittisen aidan.

Tilaa on ehditty käyttää myös hyödyksi.

– Pelastuslaitos ja poliisi ovat käyneet täällä harjoittelemassa, kertoo Cityconin kiinteistöpäällikkö Thomas Stenius.

Purkutyöt Lippulaivassa alkavat toden teolla syyskuun lopulla.

Betoni murskataan paikan päällä ja murenevasta kauppakeskuksesta kierrätetään materiaalia mahdollisimman paljon.

Rakenteista kuten puuosista ja lasiseinistä tulee Steniuksen mukaan paljon kyselyjä, mutta ne kierrätetään hallitusti eli purkuyritys myy niitä verkossa.

– Ulkopuolisia ei voi enää päästää tänne, hän sanoo.

Written by:

Klaus Nurmi

Ota yhteyttä