Töölössä kesällä jopa kuukauden jono lääkärille – Tästä syystä yksi Helsingin pilottiasemista ruuhkautui pahoin

Kuvituskuva.

Johanna Erjonsalo

Töölössä kiireetöntä lääkäriaikaa on keväästä asti saanut odottaa lähes kuukauden päivät.

Jonot kiireettömään hoitoon Töölön terveysasemalla pomppasivat huhtikuussa jopa 25 päivään, kun vielä maaliskuussa vastaava luku oli kahdeksan.

– Luku on kevättalvesta lähtien ollut 20 pintaan. Meillä oli ongelmia lääkäreiden saatavuudessa maalis-huhtikuussa, kertoo aseman ylilääkäri Jarja Ijäs.

Maaliskuussa asemalla syntynyt muutaman lääkärin vaje johtui Ijäksen mukaan siitä, että jo sovitut, vastavalmistuneet lääkärit jäivät tulematta.

– Meillä oli luvattuja tulijoita, mutta he eivät tulleetkaan. Olivat menneet jonnekin muualle, Ijäs tiivistää.

Heinäkuussa kiireettömän lääkäriajan sai Töölössä keskimäärin 28 päivässä. Vielä elokuussakin luku oli 25.

Tilastoja terveysasemien kiireettömistä lääkäri- eli niin sanotuista T3-ajoista julkaistaan kerran kuukaudessa. Tiedot ovat julkisia.

Tällä hetkellä tilanne Töölössä näyttää Ijäksen mukaan jo paremmalta.

Aseman kaikki 11 lääkärivirkaa on saatu täytettyä. Aseman tämän viikon maanantaina julkaistu T3-luku oli 15. Viime viikolla vastaava luku oli 21.

– Ainahan toiminnassa on kehitettävää, mutta tämä on jo ihan hyvä lukema, paljon parempi, Ijäs toteaa.

Tavoiteaika kiireettömään hoitoon pääsemiseen on Helsingissä 14 vuorokautta.

Töölö on yksi Helsingin kolmesta pilottiasemasta, jossa uusi terveysasemien toimintamalli otettiin käyttöön viime joulukuussa. Muut asemat ovat Vallilla ja Vuosaari.

Vallilan ylilääkäri Pia Luukkonen vertailisi Töölöä ja Vallilaa siinä mielessä keskenään, että väestöpohja on hyvin samanlainen.

Vallilan tilanne on kuitenkin hyvin toisenlainen kuin Töölössä. Vallilassa kiireettömän ajan lääkärille sai kesäkuussa seitsemässä, heinäkuussa kuudessa ja elokuussa yhdeksässä päivässä.

– Olemme pystyneet jopa lääkärivajeella lyhentämään jonoja kesästä asti, Luukkonen sanoo.

Viime maanantaina jonoa oli kolme päivää.

Miten Vallilan hattutemppu on ollut mahdollista?

– Moniammatillisuus, hoidon koordinaatio ja digitaalisuus ovat olleet tärkeässä roolissa. Asiakkaan asiat pyritään jo ensikontaktissa ratkaisemaan niin pitkälle kuin pystytään, sanoo Luukkonen, joka on ollut vastuussa myös satunnaisen palvelutarpeen toteutumisesta asemilla.

Uudessa mallissa jokainen potilas saa oman yhteyshenkilön eli hoitajan, johon tulee olla yhteydessä joko sähköisesti tai puhelimitse. Terveydenhoitaja saattaa ohjata potilaan oireiden perusteella lääkärin sijaan vaikkapa suoraan fysioterapeutille.

Vallila on pystynyt vuoden alussa tapahtuneen notkahduksen jälkeen jopa lisäämään väestöään. Terveysaseman kokonaisväestö oli tammikuussa 27 356 ja elokuussa 29 225.

Kallion ja Herttoniemen asemat siirtyvät uuteen toimintamalliin asemillaan ensi viikon keskiviikkona. Asemien toiminta siirtyy ensi vuoden helmikuussa Kalasatamaan, kun uusi terveys- ja hyvinvointikeskus avaa ovensa.

Helsingin Uutiset kertoi viime viikolla (HU 9.9.) Vuosaaren terveysaseman tilanteesta.

Terveysasema sai purettua alkuvuoden jopa tuntien puhelinjonot. Elokuussa kiireettömän vastaanottoajan lääkärille sai keskimäärin neljässä päivässä. Muista asemista poiketen Vuosaaressa on käytössä pidennetyt aukioloajat.

Lisää aiheesta

Takaisinsoitto palautettiin käyttöön kolmella terveysasemallaUusi palvelumalli suisti terveysaseman kaaokseen – "Puhelimella ei ole päässyt läpi ollenkaan"Terveysaseman takaisinsoitto tökkii Vuosaaressa – uusi palvelumalli käyttöön tänään
Written by:

Sanna Jompero

Ota yhteyttä