13.9.1941 loppui 271 suomalaissotilaan elämä – koululaisten hieno ele koskettaa nyt veteraania

Panssarilaiva Ilmarisen uppoamisesta selvinnyt Lauri Pätäri, 97, oli laivan pienoismallin julkistamistilaisuuden kunniavieraita Viherkallion koululla tiistaina. Tilaisuudessa Ilmarisen kohtalokkaasta illasta kertoi myös Panssarilaivojen Perinneyhdistyksen puheenjohtaja, komentaja Eero Auvinen. Laivan rakentamiseen osallistuivat muun muassa Aino, Nelli, Akseli, Markus ja Urho.

Katja Riihola

HISTORIA Viherkallion koululaiset rakensivat kaksimetrisen pienoismallin panssarilaiva Ilmarisesta, jonka uppoamisesta tulee huomenna kuluneeksi 76 vuotta.

120 oppilaan rakentama pienoismalli panssarilaiva Ilmarisesta julkistettiin Espoon Viherkallion koululla tiistaina, päivää ennen kuin Ilmarisen uppoamisesta tulee kuluneeksi 76 vuotta.

Kaksimetrinen pienoismalli on turmavuoden 1941 aseistuksessa ja maalauksessa.

Julkistamistilaisuuteen saapui myös helsinkiläinen Lauri Pätäri, 97, yksi laivalta hengissä selvinneistä 132 sotilaasta.

Pätärin lisäksi vain yksi panssarilaivan uppoamisesta selvinnyt voi enää omin sanoin kertoa kohtalokkaista tapahtumista.

– Tuli tunne, että tässä sitä sitten ollaan. Tässä se nuoruus meni, Pätäri kuvaili hetkeä, jolloin laiva kaatui ja hän joutui hetkeksi upoksiin laivan alle.

Pätäri pääsi kuitenkin kuin ihmeen kaupalla pinnalle, ja hänet pelastettiin juuri, kun voimat olivat loppumassa.

– On hyvä, että jälkipolvet saavat tietää, mistä tähän on tultu, Pätäri kiitteli tiistaina Viherkallion koulun pienoismallihanketta.

Pätärillä oli julkistamistilaisuudessa mukanaan oma poika ja pojanpoika.

Viherkallion oppilaat rakensivat pienoismallia reilun vuoden ajan taito- ja taideaineiden oppitunneilla. Oppilaat olivat myös haastatelleet Pätäriä pienoismallihankkeen tiimoilta jo aiemmin.

– Opimme hiomaan ja tekemään kokonaisuuksia sekä tietenkin ymmärtämään historiaa, kertovat pienoismallin tekemiseen osallistuneet Aino Kähkönen ja Nelli Karjalainen.

Idea oli koulun rehtori Mikko Leppäsen. Leppäsellä on rakkaus merivoimiin reservin komentajakapteenina.

– Olemme halunneet oppilaiden kanssa kunnioittaa tällä työllä kaikkia sotaveteraaneja ja heitä, jotka eivät palanneet viimeiseltä työtehtävältään Ilmariselta, Leppänen kertoi.

Pienoismallilla juhlistettiin myös Suomen satavuotisjuhlavuotta.

– Olemme tekemisen kautta oppineet myös asennetta miettimään, miten Suomen itsenäisyys on rakennettu. Ei ole itsestäänselvää, että Suomen itsenäisyys täyttää sata vuotta, Leppänen sanoi.

Julkistustilaisuuteen osallistui Pätärin lisäksi myös muun muassa merisotakoulun komentaja Jukka Alavillamo sekä Ilmarisen ja sen sisaralus Väinämöisen muistoa vaalimaan perustetun Panssarilaivojen perinneyhdistyksen edustajat komentaja Eero Auvinen ja komentaja Matti Ketola. Tilaisuudessa oli myös Ilmarisen sisaraluksen panssarilaiva Väinämöisen veteraani.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Panssarilaiva Ilmarinen

Ilmarinen oli vuonna 1931 valmistunut rannikkopanssarilaiva.

Ilmarinen ja sen sisaralus Väinämöinen olivat Suomen laivaston kaikkein aikojen suurimmat alukset. Ilmarisella oli pituutta 93 metriä ja leveyttä 16,9 metriä.

Ilmarinen upposi törmättyään merimiinaan Utön edustalla 13. syyskuuta 1941. Räjähdyksestä kului vain seitsemän minuuttia, kunnes laiva upposi.

Kaikkiaan 271 miestä hukkui.

Ilmarinen menetettiin jatkosodan hämäysoperaatiossa, jonka tarkoituksena oli saada puna-armeija uskomaan, että Saksan joukot olivat nousemassa maihin Hiidenmaan ja Saarenmaan saarille mereltä päin.

Noin 15 kilometrin päässä Ilmarisen hylystä on vuonna 1994 uponneen matkustaja-alus M/S Estonian uppoamispaikka.

Lähde: Wikipedia

 

Written by:

Katja Riihola

Ota yhteyttä