Piilota X Palauta

Kaupunkiviljely villitsi heti helsinkiläiset

Paikalliset Kommentoi

– Saa nähdä mihin kaikkialle yhteisöviljelmiä tänä kesänä nousee, arvailee Kirmo Kivelä Dodon viljelylaarien äärellä. Uusi harrastus on levinnyt vauhdilla Pasilasta Kalasatamaan ja Vallilaan sekä kerrostalojen ja päiväkotien pihoille eri puolille Helsinkiä.

Kalasatamassa Dodon kasvimaa laajenee nyt kahdeksallakymmenellä säkillä. Uusien säkkien haltijat täyttävät ne itse mullalla viljelmän talkoosunnuntaina 29. toukokuuta.

Kaupunkiviljely

Dodo ry:n kaupunkiviljelijöiden toiminta alkoi keväällä 2009.

Tarkoituksena oli tehdä pieni kokeilu siitä, voiko kaupungissa todellakin kasvattaa ruokaa.

Jo samana vuonna kaupunkiviljelyä kutsuttiin valtakunnan mediassa ilmiöksi.

Moni kaupunkilainen ja jopa huippuravintoloiden kokit innostuivat painamaan sormensa multaan.

Kaupunkiviljelijöille myönnettiin keväällä 2011 Keskon kestävän kehityksen palkinto.

Designpääkaupunkivuodeksi 2012 Pasilaan on tarkoitus avata Kaupunkiviljelypuisto.

Vielä viime kesänä Dodo tarjosi innokkaille multasormille täyttä palvelua: toimitti laarit, mullat ja siemenet ja neuvoi alkuun. Nyt yhdistyksen rahkeet eivät enää riitä. Luvassa on neuvoja ja tarvikekauppaa.

Viljelypalstoista on Helsingissä kova pula, mutta kaupunkiviljelijäksi ei tarvitse jonottaa. Viljelylaari vie tilaa vajaan parkkiruudun verran ja sen voi pystyttää joutomaalle.

Yhteinen kanssa-käyminen on tärkeä osa kaupunki-viljelyä.”

Ensi vuonna Pasilassa on tarkoitus avata lippulaiva, entiselle veturinkääntöpöydälle rakennettava liki 400 neliön suuruinen kaupunkiviljelypuisto. Siihen on suunniteltu laareja, korkea kasvihuone, kompostori, kahvila ja tapahtumapaikka.

Sponsoria haetaan alkuinvestointeihin, mutta varsinaiset toimintakulut on tarkoitus kattaa myymällä satoa esimerkiksi gourmetravintoloille.

– Tarkoituksena ei ole korvata perinteistä palstaviljelyä, vaan tuoda sen rinnalle uusi vaihtoehto. Sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa isoissa kaupungeissa on paljon yhteisöviljelmiä, Kivelä selvittää.

Samalla syntyy huippu-laadukasta syötävää.”

Kivelä itse viljelee maata perheensä kanssa Ilmalassa, mutta ahkeroi myös Dodon laarilla Pasilassa.

–  Yhteinen kanssakäyminen on tärkeä osa kaupunkiviljelyä. Samalla syntyy huippulaadukasta syötävää, vaikkei yhden laarin sadolla vielä monta ruoki, Kivelä arvioi.

Multa hankitaan Metsäpirtistä, joka kompostoi helsinkiläisten jätevesilietteet. Siemenet ostetaan Hyötykasviyhdistykseltä.

– Viljelyssä tarvitaan selkeät vastuuvuorot, sillä kasvit vaativat jatkuvaa huolenpitoa. Välillä tämä on fyysisesti raskasta ja vie energiaa, mutta kyllä tästä saa paljon enemmän, Kivelä vakuuttaa.

Kätevämpää kuin palstaviljely
Kommentti

Lähiruoka ja yhdessä tekeminen ovat nyt kuumia trendejä. Kaupunkiviljely vastaa molempiin tarpeisiin ja on muutenkin monella tapaa fiksu keksintö.

Se sopii sinnekin, missä tilaa on vähän, maaperä saastunutta tai citykanit jylläävät.

Tämä palstaviljelyn urbaani ja moderni jälkeläinen on hauskaa, ekologista, esteetöntä ja kätevää.

Viljelyn riemua tunteakseen ei enää tarvitse könytä maassa. Laarin äärellä työskentelytaso on jäykällekin selälle sopiva ja passaa myös pyörätuolissa istuvalle.

Jos käyttää kompostointilaitoksessa muhitettua uutta multaa, ei viljelmälle tule kiusallisia rikkaruohoja.

Yhdessä puuhatessa myös mieli virkistyy.

Käyttäjän Marketta Karjalainen kuva
Marketta Karjalainen

Kommentit

Osallistu keskusteluun

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
  • Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
  • Älä levitä huhuja tai valheita.
  • Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
  • Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
  • Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
  • Älä mainosta.
  • Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.