Saisiko olla jauhomatopullia? Suomi sallii hyönteisten myynnin ruokana

Espoolainen EntoCube visioi jo viime vuonna vievänsä hyönteistuotannon maailmalle. Sen kontissa sirittää miljoona tavallista kotisirkkaa. Nyt liiketoimintamahdollisuuksia on tarjossa kotimaassakin, sillä Suomi sallii hyönteisten pääsyn elintarvikemarkkinoille.

Päivi Tuovinen

Hyönteisten kasvattaminen ja myyminen elintarvikkeena sallitaan Suomessa, kertoo maa- ja metsätalousministeriö.

Tämä mahdollistuu, sillä Suomi muuttaa tulkintaansa Euroopan unionin uuselintarvikeasetuksesta.

Samalla hyönteisala saadaan elintarvikevalvonnan piiriin.

Ministeriö perustelee päätöstään sillä, että kuluttajien ja yritysten kiinnostus hyönteisten kasvattamiseen ja hyödyntämiseen elintarvikkeena on kasvanut myös Suomessa. Hyönteisiä on ollut markkinoilla esimerkiksi purkissa keittiökoristeena. Niistä tehtyä ruokaa ei kuitenkaan ole saanut Suomessa myydä.

Sen sijaan useissa muissa EU-maissa uuselintarvikeasetuksen tulkinnanvaraista kirjausta on tulkittu jo aiemmin siten, että kokonaisten hyönteisten tuotanto ja myynti elintarvikkeeksi on ollut mahdollista.

– Hyönteisten tulkitseminen elintarvikkeeksi mahdollistaa, että vaivihkaa syntyneeseen hyönteisalaan voidaan kohdistaa asianmukaista valvontaa. Tämä on välttämätöntä elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) perustelee.

Hyönteisalan kehittyminen mahdollistaa myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia ruoka-alalle.

– Ensin on kuitenkin luotava selkeät, tutkittuun tietoon perustuvat pelisäännöt, Leppä jatkaa.

Pelisääntöjen laatimisesta vastaa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira.

– Tuotannossa on esimerkiksi huolehdittava hyvästä hygieniasta ja pakkausmerkintöihin tarvitaan tiedot allergian aiheuttajista eli allergeeneista, muistuttaa Eviran elintarviketurvallisuusosaston johtaja Leena Räsänen.

Hyönteisten käyttöä ruuaksi on perusteltu muun muassa proteiinipitoisuuksien vuoksi. Esimerkiksi kotisirkoissa on sataa grammaa kohden hieman enemmän proteiinia kuin vaikkapa naudassa.

Käyttöä on myös perusteltu ilmastonmuutoksen hillitsemisellä.

Suomessa muutokseen on jo hiljalleen varauduttu.

Esimerkiksi Teknologian tutkimuskeskus VTT kertoi alkuvuodesta kehittäneensä jauhomadoista ja kotisirkoista raaka-aineita, joita voidaan käyttää hyvän rakenteensa ja makuominaisuuksiensa ansiosta esimerkiksi lihapullien ja falafel-pyöryköiden valmistuksessa.

Espoon Otaniemestä ponnistava EntoCube kasvattaa puolestaan parkkipaikan kontissa kotisirkkoja.

Päivässä kontista voidaan kerätä viitisen kiloa sirkkoja, mikä riittäisi täyttämään noin 25–40 ihmisen proteiinin tarpeen päivässä.

Yrityksen visioissa vastaavia kontteja voisi sijoittaa vaikkapa kaupunkikerrostalon pihamaalle.

– Tuotantoeläimet syövät ruokaa, jota mekin voisimme syödä samaan aikaan kun toisaalla maapallolla nähdään nälkää. Maailmassa on kuitenkin paljon hyönteisille soveltuvia ravinnonlähteitä, joita ei voi käyttää ihmisravinnoksi.

– Esimerkiksi jauhomato syö miltei mitä vaan ja tuottaa siitä korkealaatuista proteiinia, joka soveltuu ihmisravinnoksi, yrityksen toimitusjohtaja Perttu Karjalainen perusteli aiemmin Etelä-Suomen Median haastattelussa.

Lue myös: Tämä liha kasvaa syömäkelpoiseksi 35 päivässä – harpisti hyppäsi sirkkafarmariksi

Written by:

Riikka Jokinen

Ota yhteyttä