Ohikulkijat ovat hieraisseet silmiään kulkiessaan Pasilassa sijaitsevan liikenneympyrän ohi. Asemapäällikönkadun ja Ratamestarinkadun risteyksessä olevalle ruohoalueelle on nimittäin ilmestynyt elävä kaktus.
Noin metrin mittainen kaktus on istutettu siististi ruohoalueen viereen, jolla ei kuitenkaan muita kasveja ole. Autoilijoita tai jalankulkijoita kasvi ei häiritse, sillä se seisoo kiltisti suojamatkan päässä ajoradasta.
Helsingin kaupungin rakennusviraston katu- ja puisto-osastolla ollaan huomattu kaktuksen ilmestyminen katukuvaan, mutta sen historiaa ei tiedä kukaan.
Piikkikasvi rapakon takaa
Kaktukset kasvavat alkuperäisinä ainoastaan Pohjois- ja Etelä-Amerikan mantereilla.
Ainoastaan hiuskorallikaktus on levinnyt mahdollisesti lintujen levittämänä Afrikkaan, Intiaan ja Sri Lankaan.
Kaktukset ovat hyvin sopeutuneet ankariin kasvuolosuhteisiin ja sen vuoksi niiden lehdet ovat surkastuneet piikeiksi.
Piikkien tehtävänä on suojella kasveja niitä syöviltä eläimiltä ja liian voimakkaalta auringon valolta sekä haihduttamiselta.
Aavikolla viihtyvän kasvin luonnollinen kasvualusta on hiekkaa, soraa ja kiviä.
Pohjoisen alueen puistovastaava Niina Kannisto Helsingin rakennusvirastosta kuitenkin vakuuttaa, ettei istutus ainakaan kaupungin tekosia ole.
– Meidän repertuaariin kaktukset eivät kuulu eikä poistaminenkaan ole prioriteeteissa ykkönen, jos se ei haittaa, hän virkkoo.
Koska kaktus on löytänyt tiensä kaupungin katuviheralueelle, kuuluu se periaatteessa nyt rakennusviraston hoidettavaksi. Kannisto ei osaa vielä suoralta kädeltä sanoa, mitä kasville tehdään, mutta ainakin ennen talvea se täytyy poistaa.
Suomen luontoon sopeutumaton kaktus ei talvehdi normaalisti Suomen ilmasto-oloissa. Tavallisesti ulkona kesällä pidettävät kaktukset nostetaan maasta ja talvetetaan muualla seuraavaa kesää varten.
– Joissakin kartanokohteissa tällaisia on tehty, että käytetään talvetettavia kasveja esimerkiksi sisäänkäyntien yhteydessä, Kannisto kertoo.
Lajista riippuen täysin mahdotonta kaktuksen selviäminen talven yli ei ole. Tosin näin urbaanilla paikalla kasvi ei saisi olla rauhassa talven yli.
– Aurauksen uhriksi se taitaisi talvella jäädä, Kannisto arvioi.
Katu- ja puisto-osasto törmää silloin tällöin kasveihin, joihin ihmiset ovat kyllästyneet ja päättäneet istuttaa ne kaupungin maille. Metrinen kaktus on kuitenkin puistovastaavan mukaan hyvin harvinainen näky.
– Huumorilla tähän suhtaudutaan. Lähinnä pidän tätä hauskana kannanottona, Kannisto nauraa.