Piilota X Palauta

Helsinkiin kaivataan lisää perhepäivähoitajia

Paikalliset Kommentoi

– Mikä siinä ruoan tekemisessä kestää, keittiön ovelta kurkistava tyttö kysyy.

Perhepäivähoitaja Piia Kiema keittää makkarakeittoa. Hän muutti Puistolaan vuonna 2003 ja aloitti perhepäivähoitajana. Sitä ennen hän työskenteli ryhmäperhepäiväkodissa Töölössä.

– Tykkään tästä työstä ihan valtavasti. Voin tehdä työtä kotonani, ja parhaassa tapauksessa saan hoitaa samaa lasta viisi vuotta. Siinä näkee lapsen kasvun ja kehityksen ja vanhemmat tulevat hyvin tutuiksi, Piia Kiema sanoo.

Kiemalla ei ole omia lapsia, joten hänen ryhmäänsä pääsee neljä lasta. Vanhemmat laittaisivat mielellään lapsensa perhepäivähoitoon, mutta hoitajista on pulaa.

– Useimmat työkaverit ovat yli 50-vuotiaita. Tässä lähellä on työskennellyt toinen perhepäivähoitaja pari vuotta ja kolmas aloittaa syyskuussa. Tälläkin alueella tarvittaisiin lisää perhepäivähoitajia. Kysyntää on tulevaisuudessakin, koska uusia asuntoja rakennetaan koko ajan.

Piia Kiemaa ihmetyttää se, mikseivät kotona omia lapsia hoitavat äidit hyödynnä elämäntilannettaan ja ryhdy perhepäivähoitajiksi.

– Palkan pienuus ja työn vastuullisuus eivät houkuttele tälle alalle, hän arvioi.

Kiemalla itsellään on lähihoitajan koulutus. Perhepäivähoitajaksi voi kouluttautua työn ohessa.

Kiema asuu 57 neliön rivitalokaksiossa. Lasten pedit mahtuvat makuuhuoneeseen ja olohuoneessa on tilaa leikkiä ja piirtää.

Lähellä on monta leikkipuistoa. Heti aamupuuron jälkeen lähdetään ulos leikkimään. Joskus ryhmä lähtee retkelle bussilla tai junalla.

– Minulla on myös viljelypalsta ja siellä me käymme katsomassa, miten porkkanoiden ja kesäkurpitsoiden kasvu edistyvät.

Perhepäivähoitajat tekevät yhteistyötä keskenään ja ryhmäperhepäiväkotien kanssa.

– Me järjestämme omin voimin kerhoja eli muskarin, askartelua ja jumppatunteja, Kiema mainitsee.

Kerhoissa lapset oppivat toimimaan myös isossa ryhmässä ja vieraampien aikuisten kanssa.

Elokuun alussa voimaan tullut perhepäivähoitajien työaikojen muutos ei aiheuttanut dramaattisia muutoksia helsinkiläisperheiden eikä perhepäivähoitajien elämään. Työaika lyheni elokuun alussa 8,40 tunnista 8 tuntiin päivässä.

– Helsingissä on oma paikallinen sopimus, joka sisältää varahoidon. Palkatut varahoitajat työskentelevät omissa kodeissaan tai ryhmäperhepäiväkodeissa. Varapaikka on tuttu ja turvallinen. Uuden työajan noudattamiseen siirtyminen käy kitkatta, koska perhepäivähoitajien ylityöt on ennenkin korvattu vapaalla, JHL:n päivähoidon pääluottamusmies Eila Pelttari sanoo.

Keväällä tiedossa ollut uudistus herätti vanhemmissa paljon huolta. Vanhemmat ottivat yhteyttä ja kyselivät, aletaanko lapsia nyt pompotella paikasta toiseen.

– Vanhemmille varapaikkaan vieminen on isompi juttu kuin lapsille. Lapsista on kivaa, kun varahoitajan luona on erilaiset lelut ja leikit ja erilaista ruokaa.

Helsingissä on vain runsaat 200 perhepäivähoitajaa. Hoitopaikan tarvitsijoita perhepäivähoito kiinnostaa, sillä tulijoita on jatkuvasti paljon enemmän kuin paikkoja.

– Haluaisimme tarjota perheille vaihtoehtoja, mutta tähän työhön on vähän halukkaita. Kaupungin pitäisi rekrytoida perhepäivähoitajia pontevammin.

Pelttari arvioi, että perhepäivähoitajien rekrytointi olisi helpompaa, jos kaupunki pystyisi tarjoamaan isoja työsuhdeasuntoja.

Perhepäivähoitajan peruspalkka on neljän lapsen ryhmästä hieman yli 1 700 euroa kuukaudessa. Palvelusvuosista kertyy vähän lisää.

Perhepäivähoitajille maksetaan myös kulukorvausta, jonka pitäisi kattaa lapsiryhmän ruokamenot, hygieniamenot, puhelimen käytön, sähkön ja veden. Lisäksi kulukorvauksella pitäisi hankkia lapsille virikemateriaalia.

– Helsingin nykyisessä hintatasossa kulukorvaus ei riitä kattamaan menoja. Aiomme taas syksyllä ottaa yhteyttä kaupunginvaltuustoon ja esittää kulukorvauksen nostamista, Eila Pelttari toteaa.

Käyttäjän Anneli Tuominen-Halomo kuva
Anneli Tuominen-Halomo

Kommentit

Osallistu keskusteluun

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
  • Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
  • Älä levitä huhuja tai valheita.
  • Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
  • Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
  • Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
  • Älä mainosta.
  • Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.