Lapsi ei pääse pakoon perheen köyhyyttä

Aamupalalla on vain puuroa ja leipää. Tänäkään vuonna ei pääse lomamatkalle Kanarialle, ei edes ruotsinlaivalle. Jaksavatko isä ja äiti huolehtia minusta, kun rahat ovat aina vähissä.

Näin kuvaavat köyhyyden aiheuttamia konkreettisia tilanteita ja tunteita lapset itse Pienperheyhdistyksen tuottamassa video-ohjelmassa.

– Lapselle voi tulla tunne, ettei hän arvosta itseään. Hän ei uskalla tuoda esille itseään ja pysyy täysin huomaamattomana koulussa. Pahimmillaan köyhyys aiheuttaa lapselle tai nuorelle vihaa, joka pitää sitten purkaa aggressiivisesti johonkin, kertoo Helsingin kaupungin lastensuojelun sosiaalityöntekijä Jukka Piitulainen.

Helsinkiläisten lapsiperheiden köyhyydellä on monet kasvot.

Suurkaupungissa on tarjolla lapsille ja nuorille yllin kyllin mitä erilaisimpia harrastuksia ja vapaa-ajan muotivillityksiä, mutta täällä myös asumiskustannukset syövät niin suuren osan pieni- ja keskituloisen perheen taloudesta, etteivät rahat riitä muuhun.

Perheen köyhyys vaikeuttaa lapsen mahdollisuuksiin osallistua elinpiirinsä tavanomaisiin toimintoihin ja valintoihin.

– Lapsi ei pääse pakoon köyhyyden aiheuttamia tilanteita ja tunteita, toteaa hallitusneuvos Esa Iivonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Jos lapsella ei ole sellaisia leluja tai harrastusvälineitä kuin kavereilla on, lapsi ei voi itse vaikuttaa tilanteeseen.

– Lapsi ei voi valita päiväkoti- ja kouluryhmäänsä, tai muutakaan toimintaympäristöään, jossa on.

Lastensuojelun ammattilaiset näkevät ja kuulevat työssään paljon sitä, miten köyhyys näkyy perheiden arjessa.

Vanhemmille taloudellinen tilanne aiheuttaa usein stressiä jokapäiväisestä selviytymisestä. Se voi helposti johtaa uupumuksen ja masennuksen kierteeseen.

– Lapsi puolestaan kokee, ettei hän saa samoja asioita, joita muut lapset saavat. Myös ruokaa on kotona vähän tai se on yksipuolista. Ei pystytä huolehtimaan lapsen perustarpeista, Jukka Piitulainen sanoo.

Työssään Piitulainen on törmännyt ilmiöön, jossa perhe vetää verhot kiinni ja jämähtää neljän seinän sisälle. Ulos ei lähdetä yhdessä edes ulkoilemaan, vaikka se olisi ilmaista.

– Liikunnan ja virikkeiden puute voi taas vaikuttaa lapsen kehitysvaiheisiin. Esimerkiksi motorinen kehitys voi heikentyä, jos liikunta jää vähiin. Seurauksena voi olla fyysisiä sairauksia lapselle.

Piitulainen on huolestunut myös sukupolvien yli jatkuvasta köyhyydestä. Vanhemmat, jotka eivät ole kokeneet riittävää huolenpitoa lapsena, eivät välttämättä kykene sitä tarjoamaan omillekaan lapsilleen.