Romanihameesta ei tingitä lenkilläkään

Kovaksi penkkiurheilijaksi tunnustautuva Marja Hedman seuraa erityisesti hiihtoa, mäkihyppyä, taitoluistelua ja biljardia. Ja tietysti kesälajeja, kuten yleisurheilua. Hän itse harrastaa kävelyä vaikka Crocksit jalassa.

Armi Suojanen

Jalat mustan samettihameen alla tikkaavat vinhaa vauhtia, kun Marja Hedman, 66, kiertää tuttua lenkkiään. Hän on herännyt kuuden kiepeissä ja juonut kahvit ennen viuhtomaan lähtemistä. Niin hän itse kuvailee kävelyharrastustaan.

Moni alueella liikkuva tunnistaa Hedmanin, sillä parhaimmillaan hän käy lenkillä kolme kertaa päivässä. Yllään korsolaisella on romanihame, ja se on harvinainen näky kuntoilijoilla.

Hameesta en voi tinkiä, enkä halua. Jaksaahan se lintukin kantaa höyhenensä.”
Hedmanille on itsestään selvää, että hän käy mustalaishameessa myös lenkillä. Ensimmäistä kertaa hän pukeutui hameeseen 15-vuotiaana eikä siitä sen jälkeen luovuta.

Romaniperinteen mukaan nainen ei voi pukeutua pitkiin housuihin.

– Hameesta en voi tinkiä, enkä halua. Jaksaahan se lintukin kantaa höyhenensä.

Pitkän ja painavan hameen kanssa kuntoileminen on raskasta. Toiset laittavat lenkille lähtiessään nilkka- tai rannepainot. Hedman painelee neljästä viiteen kiloa painavassa hameessaan.

– Olen vähentänyt hameen kankaan kahteen. Aiemmin niitä oli kolme. Nuorempana hameeni painoi noin kymmenen kiloa, kuntoileva isoäiti ja isomummo kertoo.

Viime kesänä oli pitkään hellettä ja Hedman myöntää, että oli voimia vievää käydä lenkillä. Vaan vielä raskaampaa on, kun tarpoo lumessa noin neljän kilometrin vakiolenkin.

Hedman käy kävelyllä vanhalla hameella, jota hän ei muuten pidä. Jalkaansa hän pistää sään mukaan joko Crocksit, kumisaappaat tai talvisaapikkaat.

– Lenkkarit eivät oikein sovi jalkaani.

Ylleen hän kietaisee kevyen tai hieman paksumman ulkoilutakin.

– Ja sitten vaan menoksi! Kävellessä ei tule kylmä.

Kävely on Marja Hedmanille tärkeä harrastus.

– Aamu on paras hetki, kun pääsen lenkille.

Kävelyn jälkeen hän keittää kaurapuuroa ja avaa tv:n. Päivä kuluu vaikka käsitöitä ja ristikoita tehdessä sekä siivotessa eli hyötyliikunnan parissa.

Hedmania harmittaa, että toukokuusta lähtien hän on joutunut vähentämään kävelykertoja iskiaksen vuoksi. Mutta kerran päivässä pitää kivuista huolimatta päästä lenkille.

– Jos vain istuu, niin kohta ei pääsee mihinkään! Ja koko päivä on pilalla, jos en pääse heti aamusta ulos. Lenkillä piristyn.

Jos vain istuu, niin kohta ei pääse mihinkään!”
Mitä siellä tunnin aamukävelyllä tulee mietittyä?

– Minä rukoilen. Oman terveyden, perheeni, asuintaloni ihmisten ja koko Suomen puolesta. Viime aikoina olen rukoillut Jumalalta, että hän antaisi kansanedustajille viisautta heidän päätöksissään.

Written by:

Armi Suojanen

Ota yhteyttä