Vapaa-ajattelijat eivät sulata kappelisossuilua

Kampin kappelin arkkitehtina toiminut Mikko Summanen ja rakennustyömaan vastaava mestari Nikolaus Tolpo vierailivat tutustumassa tervaleppäverhoukseen.

Jussi Vehkasalo

Puurakenteisen kappelin sisäseinä odottaa tervaleppäverhousta.

Jussi Vehkasalo

Tarvittava tervaleppä hankittiin läntisen Uudenmaan Fiskarsista.

Jussi Vehkasalo

Helsingin vapaa-ajattelijain varapuheenjohtaja Esa Ylikoski näkee Helsingin sosiaaliviraston ja seurakuntien suunnitellun yhteistyön Kampin kappelissa ongelmallisena.

– Yhteistyö on ongelmallista kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun kannalta. Kun sosiaalityötä tehdään seurakuntayhtymän tiloissa, asettaa se helsinkiläiset ja muutkin kaupungissa liikkuvat ihmiset eriarvoiseen asemaan uskonnon ja vakaumuksen suhteen, Ylikoski sanoo.

Seurakunnat ja sosiaalitoimi ovat tehneet yhteistyötä jo vuosia, mutta kappelissa yhteistyötä tehdään ensi kertaa saman katon alla.

Helsingin seurakunnat aikovat palkata kappeliin toiminnanjohtajan, papin, nuoriso- ja diakoniatyöntekijän sekä kolme suntiota. Sosiaalivirasto satsaa neljään sosiaalityöntekijään.

Työn pääpaino on kohtaamisessa, keskustelussa ja neuvonnassa, seurakuntien työntekijöiden osalta myös sielunhoidossa ja hartauselämässä.

– On selvää, että esimerkiksi uskonnottomat ihmiset tai muuta kuin evankelisluterilaista uskoa edustavat eivät ole niin kiinnostuneita paikasta, Ylikoski jatkaa.

Seurakuntayhtymän ja sosiaaliviraston työntekijät haastattelivat syksyllä 50 ihmistä Kampin Narinkkatorilla.

Monille vastaajille kaupungin ja kirkon yhteistyö tuli uutena asiana. Valtaosa vastaajista piti hyvänä sitä, että kappelissa on tavattavissa kirkon työntekijä tai sosiaalityöntekijä.

Molemmista on haastateltujen mielestä hyötyä, kun ihminen tuntee tarvetta puhua asioistaan tai tarvitsee jonkun, jolta kysyä neuvoa.

 

Kappeli viittaa Kampin tapauksessa selvästi kirkolliseen tilaan.”

Ylikosken mielestä osa ihmisistä jää vaille sosiaaliviraston palveluja, joita tarjotaan uskonnollisissa tiloissa tai liian läheisessä yhteydessä kirkollisiin tiloihin.

 

– Kappeli viittaa Kampin tapauksessa selvästi kirkolliseen tilaan.

Asiaan liittyy Ylikosken mielestä helsinkiläisten kannalta myös se, viekö kappeliin palkattavat neljä sosiaalityöntekijää resursseja varsinaiselta sosiaalityöltä.

– Sosiaalityöntekijän puheille saattaa olla viikkojen jonoja ja toimeentulotukea saattaa joutua odottamaan. Lyhenevätkö jonot neuvontapisteellä, Ylikoski kysyy.

Sinällään hän pitää ”hiljentymispaikkoja” hyvänä: esimerkiksi lentokentillä ja sairaaloissa on tunnustuksettomia, kaikille sopivia hiljentymispaikkoja.

Written by:

Jussi Vehkasalo

Ota yhteyttä

Kommentit

Kommentit

On aivan sama, mitä seurakunnat tekevät, hyvää tai pahaa, niin joku on vapaa-ajatteilijoiden mukaan aina väärin. Eduskunnan oikeusasiamies on viime vuosina saanut satoja kanteluita, jotka eivät ole johtaneet mihinkään. Vapaa-ajattelijat harrastavat näin ollen hallintoterroria, joka kuluttaa yhteiskunnan varoja. Hakeutukoot politiikkaan ja vaikuttakoot sitä kautta.

Samppa76 (ei varmistettu)

Kunnan tulee hoitaa omia tehtäviään tasapuolisesti siten, että kaikki palvelut soveltuvat kaikille vakaumuksesta riippumatta. Kirkko voi toteuttaa omaa toimintaansa niille, jotka ovat siitä kiinnostuneita.
Uskomatonta että Helsinki kaupunkina tukee porukkaa, joka uskoo oikeasti johonkin kolmiosaiseen yliluonnolliseen olentoon!

uskonnoton (ei varmistettu)

Missä ovat vapaa-ajattelijoiden kansalaisille tarjoamat palvelut? Millaisia yhteistyökuvioita vapaa-ajattelijat ovat luoneet ja kenen kanssa? Riittävätkö vapaa-ajattelijoiden lihakset pelkkään valittamiseen siitä, mitä toiset tekevät? Olisiko vapaa-ajattelijoiden jo aika aikuistua ja tehdä jotain oikeasti?

Tekoja, kiitos! (ei varmistettu)

Mitä vapaa-ajattelua on se kun toiset eivät saa vapaasti ajatella ja toimia? Jos vapaa-ajattelijoiden mielestä ei Jumalaa ole olemassa, kuinka kaikki se mikä vähänkään viittaa sinnepäin, jopa rakennus, joka on kaikille avoin, mutta on kirkon rakennuttama, on niin vaarallinen, ettei se saisi olla paikallaan? Kuinka se voi tuoda epätasa-arvoa?
Tulee mieleen aikanaan ollut uskomus ja pelko, että tulee raskaaksi kun suutelee! Vapaa-ajattelijat kai pelkäävät talosta tarttuvan jotain, vai miksi se vaivaa noin kamalasti?

Penikkamaista (ei varmistettu)

Minusta oli mautonta, että vapaa-ajattelijat jakoivat virheellistä tietoa sisältänyttä traktaattiaan Kampin kappelin avajaisissa. Jos vapaa-ajattelijat ihan oikeasti haluaisivat tunnustuksettoman hiljentymispaikan, niin mikäänhän ei estä sellaisen rakentamista, jos rahoitus löytyy. Koska tämän kappelin rakennuskustannuksista vastasi Helsingin seurakunnat, ei seurakunnilla tietenkään ole intressiä tehdä tilasta täysin tunnustuksetonta, vaikka kaikki kaupunkilaiset ovat sinne tervetulleita, eikä kirkkoon kuulumista kysellä.

Joten mikä tässä on ongelma? Nythän on niin, että kirkkoon kuuluvat maksavat muun muassa tunnustuksettoman hautausmaan, koska yhteisöverojen tuotto ei riitä kattamaan edes hautausmaiden kuluja. Sen lisäksi me kaikki myös, kirkkoon kuuluvat, olemme maksamassa sitä 25 000 euron valtionavustusta, jonka Vapaa-ajattelijat valtiolta vuosittain saa. Se on suuruudeltaan suunnilleen saman suuruinen jäsentä kohti kuin yhteisöverotuotto kirkolle per jäsen. Mutta siis sillä erotuksella, että vapaa-ajattelijoilla ei ole mitään yhteiskunnallisia velvotteita hoidettavanaan, vaan kaikki se raha menee suoraan heidän kerhotoimintaansa.
Traktaatissa oli täysin virheellisesti vedottu siihen, että kappelin rakentamiseen oli käytetty verovaroja. Tosiasiahan on se, että kirkollisveroa maksavat vain jäsenet ja yhteisöveroa ei ole käytetty kappelin rakentamiseen, koska se ei riitä edes hautausmaiden ylläpitoon.
Kaupunkilaisista myös yli 60 % kuuluu kirkkoon, miksei kaupungin palveluja saisi tarjota tälle veroa maksavalle enemmistölle? Miksi vapaa-ajattelijat pyrkivät polkemaan enemmistön oikeuksia?

Kirkollisveroje... (ei varmistettu)

Osallistu keskusteluun