Piilota X Palauta

Vapaa-ajattelijat eivät sulata kappelisossuilua

Paikalliset 5 Kommentoi

Helsingin vapaa-ajattelijain varapuheenjohtaja Esa Ylikoski näkee Helsingin sosiaaliviraston ja seurakuntien suunnitellun yhteistyön Kampin kappelissa ongelmallisena.

– Yhteistyö on ongelmallista kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun kannalta. Kun sosiaalityötä tehdään seurakuntayhtymän tiloissa, asettaa se helsinkiläiset ja muutkin kaupungissa liikkuvat ihmiset eriarvoiseen asemaan uskonnon ja vakaumuksen suhteen, Ylikoski sanoo.

Seurakunnat ja sosiaalitoimi ovat tehneet yhteistyötä jo vuosia, mutta kappelissa yhteistyötä tehdään ensi kertaa saman katon alla.

Helsingin seurakunnat aikovat palkata kappeliin toiminnanjohtajan, papin, nuoriso- ja diakoniatyöntekijän sekä kolme suntiota. Sosiaalivirasto satsaa neljään sosiaalityöntekijään.

Työn pääpaino on kohtaamisessa, keskustelussa ja neuvonnassa, seurakuntien työntekijöiden osalta myös sielunhoidossa ja hartauselämässä.

– On selvää, että esimerkiksi uskonnottomat ihmiset tai muuta kuin evankelisluterilaista uskoa edustavat eivät ole niin kiinnostuneita paikasta, Ylikoski jatkaa.

Seurakuntayhtymän ja sosiaaliviraston työntekijät haastattelivat syksyllä 50 ihmistä Kampin Narinkkatorilla.

Monille vastaajille kaupungin ja kirkon yhteistyö tuli uutena asiana. Valtaosa vastaajista piti hyvänä sitä, että kappelissa on tavattavissa kirkon työntekijä tai sosiaalityöntekijä.

Molemmista on haastateltujen mielestä hyötyä, kun ihminen tuntee tarvetta puhua asioistaan tai tarvitsee jonkun, jolta kysyä neuvoa.

 

Kappeli viittaa Kampin tapauksessa selvästi kirkolliseen tilaan.”

Ylikosken mielestä osa ihmisistä jää vaille sosiaaliviraston palveluja, joita tarjotaan uskonnollisissa tiloissa tai liian läheisessä yhteydessä kirkollisiin tiloihin.

 

– Kappeli viittaa Kampin tapauksessa selvästi kirkolliseen tilaan.

Asiaan liittyy Ylikosken mielestä helsinkiläisten kannalta myös se, viekö kappeliin palkattavat neljä sosiaalityöntekijää resursseja varsinaiselta sosiaalityöltä.

– Sosiaalityöntekijän puheille saattaa olla viikkojen jonoja ja toimeentulotukea saattaa joutua odottamaan. Lyhenevätkö jonot neuvontapisteellä, Ylikoski kysyy.

Sinällään hän pitää ”hiljentymispaikkoja” hyvänä: esimerkiksi lentokentillä ja sairaaloissa on tunnustuksettomia, kaikille sopivia hiljentymispaikkoja.

Kappelin tervalepät tulevat Fiskarsista

Kampin kappelin puurakenteisen sydämen lattialla on kasoittain kaarevia sisäverhouslautoja.

– Ne ovat tervaleppää Fiskarsista, kappelia rakentavan Pakrakin vastaava mestari Nikolaus Tolpo ja arkkitehti Mikko Summanen paljastavat.

Ensimmäinen yllätys oli ajokuilun päällä ollut betonilaatta.”Sisäseinän verhous on noussut jo reilun metrin verran.

– Ihan helppoa ei aina ole ollut löytää sopivaa rakennuspuuta, Tolpo sanoo.

Kirnuksikin mainitun kappeliosan ulkoverhous tulee olemaan kuusta, joka käsitellään suoja-aineella. Puurakenteiseen kappeliin liittyvistä muista rakennuksen osista tulee betonirakenteisia. Betonia oli pelissä jo heti rakentamisen alkuvaiheessa:

– Ensimmäinen yllätys oli parkkihalliin vievän ajokuilun päällä ollut betonilaatta, joka purettiin kappelin rakentamisen tieltä. Sen piti olla puolen metrin paksuinen, mutta laatta olikin toista metriä paksu, Tolpo kertoo.

Työmaan keskeinen sijainti on tuonut oman lisänsä rakentamiseen.

– Isommat betonivalut olemme tehneet yöaikaan. Eivät betoniautot tuonne kävelijöiden sekaan oikein sovi päiväsaikaan.

Myös erilaiset suuret nostot nosturilla on tehty yöaikaan.

– Nyt runko on valmiina. Vesikaton puutöitä tehdään, sisätyöt ovat alkaneet, Tolpo kertoo.

Kappelin harjannostajaisia vietettiin viime viikolla. Rakennus valmistuu kevään aikana.

5 kommenttia Kommentoi
Käyttäjän Jussi Vehkasalo kuva
Jussi Vehkasalo

Kommentit

4.12.2011 19:03

On aivan sama, mitä seurakunnat tekevät, hyvää tai pahaa, niin joku on vapaa-ajatteilijoiden mukaan aina väärin. Eduskunnan oikeusasiamies on viime vuosina saanut satoja kanteluita, jotka eivät ole johtaneet mihinkään. Vapaa-ajattelijat harrastavat näin ollen hallintoterroria, joka kuluttaa yhteiskunnan varoja. Hakeutukoot politiikkaan ja vaikuttakoot sitä kautta.

4.12.2011 19:27

Kunnan tulee hoitaa omia tehtäviään tasapuolisesti siten, että kaikki palvelut soveltuvat kaikille vakaumuksesta riippumatta. Kirkko voi toteuttaa omaa toimintaansa niille, jotka ovat siitä kiinnostuneita.
Uskomatonta että Helsinki kaupunkina tukee porukkaa, joka uskoo oikeasti johonkin kolmiosaiseen yliluonnolliseen olentoon!

7.12.2011 11:20

Missä ovat vapaa-ajattelijoiden kansalaisille tarjoamat palvelut? Millaisia yhteistyökuvioita vapaa-ajattelijat ovat luoneet ja kenen kanssa? Riittävätkö vapaa-ajattelijoiden lihakset pelkkään valittamiseen siitä, mitä toiset tekevät? Olisiko vapaa-ajattelijoiden jo aika aikuistua ja tehdä jotain oikeasti?

10.2.2012 20:33

Mitä vapaa-ajattelua on se kun toiset eivät saa vapaasti ajatella ja toimia? Jos vapaa-ajattelijoiden mielestä ei Jumalaa ole olemassa, kuinka kaikki se mikä vähänkään viittaa sinnepäin, jopa rakennus, joka on kaikille avoin, mutta on kirkon rakennuttama, on niin vaarallinen, ettei se saisi olla paikallaan? Kuinka se voi tuoda epätasa-arvoa?
Tulee mieleen aikanaan ollut uskomus ja pelko, että tulee raskaaksi kun suutelee! Vapaa-ajattelijat kai pelkäävät talosta tarttuvan jotain, vai miksi se vaivaa noin kamalasti?

1.6.2012 14:55

Minusta oli mautonta, että vapaa-ajattelijat jakoivat virheellistä tietoa sisältänyttä traktaattiaan Kampin kappelin avajaisissa. Jos vapaa-ajattelijat ihan oikeasti haluaisivat tunnustuksettoman hiljentymispaikan, niin mikäänhän ei estä sellaisen rakentamista, jos rahoitus löytyy. Koska tämän kappelin rakennuskustannuksista vastasi Helsingin seurakunnat, ei seurakunnilla tietenkään ole intressiä tehdä tilasta täysin tunnustuksetonta, vaikka kaikki kaupunkilaiset ovat sinne tervetulleita, eikä kirkkoon kuulumista kysellä.

Joten mikä tässä on ongelma? Nythän on niin, että kirkkoon kuuluvat maksavat muun muassa tunnustuksettoman hautausmaan, koska yhteisöverojen tuotto ei riitä kattamaan edes hautausmaiden kuluja. Sen lisäksi me kaikki myös, kirkkoon kuuluvat, olemme maksamassa sitä 25 000 euron valtionavustusta, jonka Vapaa-ajattelijat valtiolta vuosittain saa. Se on suuruudeltaan suunnilleen saman suuruinen jäsentä kohti kuin yhteisöverotuotto kirkolle per jäsen. Mutta siis sillä erotuksella, että vapaa-ajattelijoilla ei ole mitään yhteiskunnallisia velvotteita hoidettavanaan, vaan kaikki se raha menee suoraan heidän kerhotoimintaansa.
Traktaatissa oli täysin virheellisesti vedottu siihen, että kappelin rakentamiseen oli käytetty verovaroja. Tosiasiahan on se, että kirkollisveroa maksavat vain jäsenet ja yhteisöveroa ei ole käytetty kappelin rakentamiseen, koska se ei riitä edes hautausmaiden ylläpitoon.
Kaupunkilaisista myös yli 60 % kuuluu kirkkoon, miksei kaupungin palveluja saisi tarjota tälle veroa maksavalle enemmistölle? Miksi vapaa-ajattelijat pyrkivät polkemaan enemmistön oikeuksia?

Osallistu keskusteluun

Keskustelut on toistaiseksi suljettu