Jokainen meistä maksaa myrskylaskua

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.) ampui täyslaidallisen omaan nilkkaansa haukkuessaan sähkö-, tele- ja rautatieyhtiöitä myrskytuhojen heikosta ehkäisystä ja hitaasta vahinkojen korjaamisesta.

Valtio omistaa enemmistön sähköyhtiö Fortumista, jonka asiakkaista osa oli vailla virtaa toista viikkoa. Valtio on toiseksi suurin omistaja teleoperaattori Sonerassa ja suurin omistaja Elisassa. Kummankin kännykkäverkkoja sammui varasähkön puutteeseen. Valtio omistaa kokonaan VR:n, jonka junaliikenne tyssäsi tuulenkaatoihin.

Hallitus olisi halutessaan voinut vaikuttaa siihen, että sähkölinjojen reunustat olisi raivattu puista ja yhtiöt olisi velvoitettu investoimaan kriisissä toimivaan asiakaspalveluun. Valtiojohto ei ottanut opikseen vuoden 2010 myrskytuhoista, sillä uuden myrskyn piti tulla vasta seuraavalla vaalikaudella.

Tuulet ruhjoivat toimintoja, joita hallinnoivat lähes monopoliasemassa olevat yritykset. Niiden hinnat ovat korkeat ja palvelutaso matala kuten Fortumin ja Soneran tiedotuksen takkuaminen joulumyrskyssä, VR:n syksyinen lippu-uudistus ja Elisan parin vuoden takaisen laskutusuudistuksen aiheuttama jonotuskaaos osoittivat. Yritysten ei kannata panostaa palveluun yhtä paljon kuin asiakasmäärät lisääntyvät, kun kilpailu on vähäistä.

Joulumyrskyn seurauksena 300 000 taloutta oli yhtä aikaa ilman sähköä. Se on enemmän kuin talvisodan pommituksissa pimeni kerralla taloja. Kotirintaman huoltovarmuus on sidottu muutaman yrityksen tuloslaskelmaan.

Myrskytuhot maksavat useita kymmeniä miljoonia euroja, jotka lyhentämättöminä lankeavat tavallisten vakuutuksenottajien kontolle. Vahinkovakuutusyhtiöt tulevat nostamaan reippaasti maksujaan korvausmenojen kasvun ja sijoitustuottojen laskun takia.

Vakuutusyhtiöt ovat ansainneet hyvin nostamalla vakuutusmaksuja, jotka on sijoitettu osakkeisiin ja kiinteistöihin. Nyt kun sijoitukset ovat kuralla ja osingot uhattuina, on työnnettävä käsi syvemmälle vahinkoja pelkäävien vakuutuksenottajien taskuun.