(PÄÄKIRJOITUS) Helsingin virkamiehet haluavat lisätä puistotuolien käyttöä puistoissa ja kulkureittien varsilla (HU 31.12.). Yhden istuttava puistotuoli estää kätevästi humalaisten makoilun. Samalla estetään ei-humaltuneiden ystävysten penkillä jutustelu ja rakastavaisten toistensa kainalossa istuskelu. Voi hyvin kysyä, kenen ehdoilla kaupunkia kehitetään?
Rakennusvirastolla on vastaus valmiina: käsinojallinen puistotuoli on tärkeä ikäihmisille, jotka eivät ehkä tavalliselta penkiltä pääse ylös. Puistotuolit sijoitetaan sen verran lähekkäin, että seurustelu onnistuu. Siis kuulumisensa voi kailottaa puolen metrin päähän toverille.
Rakennusvirasto kiistää, että tuoleilla haluttaisiin estää juopuneiden oleskelu puistoissa. Huvittavin peruste tuolien käyttämiselle löytyy yleisten töiden lautakunnan puheenjohtajalta, joka toteaa, että penkillä tuntemattoman vieressä istuminen voi tuottaa pelkoa. Liekö kaupungilla kuultu siitä, että ”turvallisuusratkaisut” usein toimivat käänteisesti: esimerkiksi asuinalueen ympäröiminen muureilla ei lisää turvallisuuden tunnetta vaan koettua turvattomuutta.
Helsinki on viime aikoina profiloitunut kaupunkina, joka kieltää kaiken kivan. Milloin on jahdattu pienyrittäjiä, milloin suitsittu ulkoilmakonsertteja.
Pohjolassa kökitään sisällä suurin osa vuodesta. Sallitaan seurustelu puistoissa sen hetken, kun on lämmintä ja valoisaa.