Kukkelin kivinen tie

(PÄÄKIRJOITUS) Guggenheim-museon valmistelutyöryhmä löi pöytään odotetun esityksen: Uusi 140 miljoonan euron museoinvestointi sopii Katajanokalle, Helsingin paraatipaikalle.

Ja odotusten mukaisesti myös helsinkiläinen ”yläluokka” – poliittiset johtajat, taide-eliitti ja taidemesenaatit – ovat kuin yhdestä suusta hankkeen takana vakuuttamassa sen ainutlaatuisuutta. Guggenheimin nimi kuvataan taivaan mannaksi Euroopan reuna-alueen tulevaisuudelle.

Edessä on kuitenkin kivinen tie viedä hanke maaliinsa. Esimerkiksi Helsingin Uutisten toimituksessa puhelimet alkoivat soida, kun uutinen Kukkeliksi ristitystä museohankkeesta julkistettiin.

Eräs puhelu oli kuvaava: ”Meillä oli juuri koulun vanhempien kokous. Kaikkia puistatti, että täällä joudutaan puhumaan kouluruuan riittämättömyydestä, tai lasten mielenterveysjonojen kasvusta, ja samaan aikaan päättäjät juhlivat hirveän kallista eliittipyhättöä. Ja että se maksetaan meidän rahoilla. Minä en ainakaan maksa.”

Viesti oli selvä. Guggenheim koetaan vain turistikohteena, jonka suurin arvo on Helsingin vetovoiman kasvattaminen. Tavoite on siis elinkeinopoliittinen, mutta nimike kulttuuripoliittinen.

Guggenheimin tulevaisuudelle ei lupaa hyvää, jos sen tarpeellisuutta ei pystytä perustelemaan koululaisten vanhemmille, tai muille joiden välttämättömiä palveluita leikataan.

Pahalta näyttää myös se, jos hanke runnotaan läpi pikavauhtia. Silloin vahvistuu käsitys, että Guggenheim vietiin pakolla läpi, koska sille ei löydetä perusteita maksajien edessä.

Maksajat eli kuntalaiset voivat kapinoida syksyn kunnallisvaaleissa.