Ruoka raakana lautaselle

Ravintotietoisten ruokailijoiden katseet kääntyvät kohti elävää ravintoa pitkän karppaustrendin jälkeen.

– Elävä ravinto on maailmalla jo suositumpaa kuin karppaus. Suomessakin kiinnostuneita on koko ajan enemmän, kertoo naturopaattisen ravitsemuksen asiantuntija, ravitsemuskonsultti ja kouluttaja Hanna Skyttä.

Skyttä korostaa, että ruokavalion hyötyjä voi saada, vaikkei siihen heittäytyisi sataprosenttisesti.

– Elävä ravinto on yksi ruokakulttuurin laji. Siinä missä kotona voi valmistaa vaikka italialaisen illallisen, yhtä lailla voi kokeilla elävän ravinnon illallista, hän kertoo.

Skyttä kouluttaa myös huippukokkeja elävän ravinnon raaka-aineiden käytössä.

– Ammattilaiset näkevät tässä kivan, uuden haasteen. Uusia menetelmiä ja tapoja käyttää raaka-aineita, Skyttä sanoo.

Smoothieita kannattaa suosia.”

Raaka-aineita voi Skytän mukaan kypsentää, muttei tietyn lämpötilan yli. Leipojat saavat uusia haasteita esimerkiksi raakatortusta, jonka pohjana on taateleita ja pähkinöitä.

Kaikille elävä ravinto ainoana ruokailumuotona ei Skytän mukaan sovi.

– En suosittele siirtymistä kokonaan tähän ruokavalioon niille, jotka kärsivät esimerkiksi ruoansulatusvaivoista. Hyvin kypsennetty kasvisruoka sulaa vatsassa paremmin, Skyttä kertoo.

Jokaisen ruokavaliota on tarkasteltava yksilöllisesti.”

– Smoothieta kannattaa suosia, sillä siinä kasvikset ovat hellävaraisessa, esipilkotussa muodossa, Skyttä lisää.

Elävän ravinnon aktivistin on Skytän mukaan hankala karpata terveellisesti.

– Ruokavaliosta tulisi tällöin ravitsemuksellisesti heikko, hän kertoo.

Karppauksessa vältetään hiilihydraatteja. Skyttä kehottaa kiinnittämään huomiota hiilihydraattien laatuun.

– ”Ruokalavasteet”, kuten einekset ja valkaistut viljat, sisältävät huonoja hiilareita. Kasvikset sekä esimerkiksi täysjyväviljat ja palkokasvit sen sijaan ovat niin sanotusti matalan glykeemisen indeksin ruokia, Skyttä sanoo.

– Niiden hiilihydraatit nostattavat verensokeria hitaammin. Ne sisältävät ravintoaineita ja kuituja, ja ne ovat siten parempi vaihtoehto, hän lisää.

Skyttä varoo esittämästä yhtä lautasmallia, jossa kaikille tarjotaan sama ruokavalio.

– Ihmisten suolistot, maksa, elintavat yleensäkin ovat erilaisia. Siksi myös jokaisen ruokavaliota on tarkasteltava yksilöllisesti, Skyttä korostaa.

Äidille raakana, lapsille mielen mukaan

Elävän ravinnon harrastaja ja bloggari Outi Rinne on hurmaantunut elävään ja raakaravintoon, koska siitä tulee hyvä olo.

– Olen näissä asioissa aika liberaali. Saatan esimerkiksi joskus syödä kypsennettyä kasvisruokaa, Rinne kertoo.

– Ulkopuolisesta tämä näyttää ehkä siltä, että syön vain salaattia. Todellisuudessa esimerkiksi marinadit, kastikkeet ja kermaisen makuiset pähkinätahnat tuovat monipuolisia makuja aterioille. Rakastan myös mausteita.

Rinne siirtyi elävään ruokaan kolme vuotta sitten. Tätä ennen hän oli ollut kasvissyöjä 17-vuotiaasta, ja vegaanikin useita vuosia.

– Huomasin silti selvästi, kuinka elimistöni puhdistui raakaravinnon myötä, Rinne kertoo.

Rinteen mukaan elävä ravinto on lisännyt energisyyttä, ja sairastelu on vähentynyt.

Silti hän on perheen ainoa täysin kasvissyöjä. Aviomies ja kaksi kouluikäistä lasta syövät raakaravintoa halutessaan.

– En halua painostaa lapsia. Ruokarauha on tärkeää, Rinne sanoo.

– Esimerkiksi kierteiksi viipaloitu, pastan näköinen kesäkurpitsa maittaa myös lapsille. Myös raakaleivonnaiset kelpaavat.

Rinne ei vaadi, että kylässä hänelle tarjotaan elävää ruokaa.

– Kyläilyt ja juhlat ovat poikkeuksia, jolloin syön tarjolla olevia herkkuja. Tosin silloinkin vain kasvisruokaa.