Leijona-kiekkokoulut hamuavat harrastajia

Jääkiekon harrastajamäärät ovat pääkaupunkiseudulla lievästi nousussa. Selitys tähän on lähinnä aikuisten harrastekiekon voimakas kasvu.

Suomen Jääkiekkoliiton eteläisen alueen aluepäällikkö Antti Lassinharju joutuu toteamaan, että lasten ja nuorten kohdalla harrastajien määrässä on lievää laskua lähinnä 10–14-vuotiaiden osalta.

– Liiton 4–7-vuotiaille luoma Leijona-kiekkokoulu on tuonut runsaasti uusia harrastajia. Tämä, viime kevään maailmanmestaruus ja tulevat MM-kotikisat ovat Suomi-kiekolle loistavia pr-valtteja, uskoo Lassinharju.

Aikainen erikoistuminen saattaa polttaa nuoren loppuun.”

Helsingissä luvut ovat pysyneet ennallaan. Espoossa on lievää nousua. Vantaalla huonojen jäähalliresurssien takia harrastajia ei voi ottaa nykyistä enempää.

Aluepäällikkö tietää, että jääkiekon lisäksi nykyään on lajeja joka lähtöön. Valinnanvaraa perheillä on yhä enemmän.

– Helsingissä muutama seura on vahvistanut omaa asemaansa uusien jäähallien valmistumisen myötä. Näitä ovat kantakaupungissa Salmisaaressa toimiva Kiekko-Tiikerit ja Vuosaaren hallia isännöivä Viikingit.

Kun halleja on tullut lisää, ovat junioreiden harjoitusajat tulleet inhimillisiksi. Helsingissä ja Espoossa hallitilanne on melko hyvä, mutta Kauniainen tarvitsisi toisen hallin.

Lassinharjun mukaan Vantaan tilanne on Suomen heikoin. Sinne tarvittaisiin pikaisesti lisää halleja.

Poikiin verrattuna tyttökiekon harrastaminen on kovin pientä, mutta se kasvaa vähitellen.

– Esimerkiksi Malmilla toimii Red Wings ja Länsi-Helsingissä tyttökiekkotoimintaa aloittaa Karhu-Kissat. Jotta harrastajia saataisiin lisää, järjestetään kauden aikana Girls Hockey Day -tapahtumia, muistuttaa kiekkomies.

Aluepäällikkö kertoo, että Suomi-kiekon tulevassa strategiassa lasten ja nuorten harrastaminen ja kilpaurheilu ovat omia kokonaisuuksiaan.

– Tavoitteena on, että liian varhain harrastus ei ole liian totista. Arjessa monipuolisuuden, iloisuuden ja kannustavan ilmapiirin tulisi olla jatkuvasti läsnä.

– Toisaalta alusta asti halutaan korostaa vaatimustasoa. Siinäkin korostuu ensisijaisesti opettaminen ja lapsesta välittäminen positiivisessa hengessä, esittelee Lassinharju.

Hän tietää, että välillä harrastus otetaan turhan tosissaan.

Vanhemmat saattavat puuttua lapsen harrastamiseen liian aktiivisesti ja harrastaminen muuttuu aikuisten ehdoilla toteutuvaksi.

Suomalaisessa jääkiekossa D-junioreissa eli 14-vuotiailla alkaa pelaajakartoitus alue- ja maajoukkueita varten.

Aluepäällikön mukaan silloin on sopiva aika alkaa suhtautua harrastukseen jo hieman vakavammin.

– Liian aikainen erikoistuminen saattaa polttaa nuoren loppuun turhan aikaisin. Tässä vanhemmilla ja valmentajilla on iso vastuu, muistuttaa Jääkiekkoliiton aluepäällikkö.