Luistimet, videokamera, askelmittari, silmälasit, porakone, sateenvarjo ja roskapihdit. Näitä kaikkia ja paljon muuta voi tätä nykyä lainata Helsingin kirjastoista.
Kirjastovirkailija Janne Juurisen mukaan asiakkaat ovat ottaneet hyvin vastaan uudenlaiset lainatavarat. Juurisen työpaikalta Herttoniemen kirjastosta voi kirjojen lisäksi lainata erilaisia liikuntavälineitä.
– Esimerkiksi aikuisten sukset ovat kaikki tällä hetkellä liikenteessä, hän kertoo.
– Viime talvena taas lumikengät olivat suksee. Niitä oikein kytättiin.
Helsingin kaupungin kirjastotoimenjohtaja Maija Berndtson tietää, etteivät kaikki ole kirjastojen uusista tuulista yhtä innoissaan.
Mitä kaikkea?
Urheiluvälineitä: mm. tennismailoja ja -palloja, suksia, luistimia, retkiluistimia, lumikenkiä, jääkiekkomailoja, jääkiekkokypäriä, askelmittareita, jumppakeppejä, tasapainolevyjä, salibandymailoja, kävelysauvoja, jalkapalloja ja krokettivälineitä.
Sähkölaitteita: poravasara, ompelukone, energiankulutusmittari
Viihde-elektroniikkaa: kameroita, kuulokkeita, näppäimistö, hiiri, kannettavia tietokoneita, web-kameroita, E-kirjan lukulaitteita, peliohjaimia
Sekalaista: roskapihtejä, silmälaseja, suojalaseja, sateenvarjoja
– Aina välillä meitä kritisoidaan siitä, että otamme lainattavaksi muutakin kuin perusaineistoja, hän myöntää.
Berndtson haluaa muistuttaa epäilijöitä siitä, etteivät kirjastot hanki itse kokoelmiinsa muuta kuin kirjoja ja muuta perusaineistoa.
– Saamme ne eri yhteistyökumppanien kautta. Liikuntavälineiden osalta teemme yhteistyötä liikuntaviraston kanssa. Energiamittarit taas tulevat Helsingin energialta, hän antaa muutaman esimerkin.
Missä sitten menee raja? Mitä kaikkea kirjastot voivat ottaa kokoelmiinsa?
Periaatteen tasolla kirjastotoimenjohtaja ei juuri näe esteitä lainaamistoiminnan laajentumiselle.
– On kaksi hyvää syytä, miksi kirjasto soveltuu hyvin myös muuhun kuin kirjojen lainaustoimintaan: kirjastoissa käy paljon väkeä ja harvalla organisaatiolla on niin hyvää systeemiä lainaamiseen, Berndtson perustelee.
– Kirjasto on kierrätyksen paikka. Se on yksi työtapa, jossa olemme tehokkaita.
Käytäntö kuitenkin asettaa rajoituksia.
– Pitää olla sopiva yhteistyötaho, jolta saamme lainattavia esineitä. Lisäksi on tietysti tosi pieniä kirjastoja, joissa ei voi säilyttää ylimääräistä tavaraa.
Kirjastoissa on tarjolla myös yhä enemmän erilaisia palveluja ja tapahtumia.
Välillä meitä kritisoidaan muun kuin perusaineiston lainaamisesta.
Espoon Sellossa kävijä voi vaikkapa ottaa pienet torkut rentoutustuolissa. Helsingin kirjastoista vastaavaa mahdollisuutta ei löydy – ainakaan vielä.
Maija Berndtson näkee erilaiset, erityisesti henkilökohtaisen kohtaamisen tarjoavat palvelut osana kirjastojen tulevaisuutta.
– Tällä hetkellä kirjaston käyttäjille on tarjolla esimerkiksi asianajajan neuvontaa ja laptop-tohtorin palveluita.