Porakonetta tarvitseva voi suunnata kirjastoon

Paikalliset
Kommentoi

Luistimet, videokamera, askelmittari, silmälasit, porakone, sateenvarjo ja roskapihdit. Näitä kaikkia ja paljon muuta voi tätä nykyä lainata Helsingin kirjastoista.

Kirjastovirkailija Janne Juurisen mukaan asiakkaat ovat ottaneet hyvin vastaan uudenlaiset lainatavarat. Juurisen työpaikalta Herttoniemen kirjastosta voi kirjojen lisäksi lainata erilaisia liikuntavälineitä.

– Esimerkiksi aikuisten sukset ovat kaikki tällä hetkellä liikenteessä, hän kertoo.

– Viime talvena taas lumikengät olivat suksee. Niitä oikein kytättiin.

Helsingin kaupungin kirjastotoimenjohtaja Maija Berndtson tietää, etteivät kaikki ole kirjastojen uusista tuulista yhtä innoissaan.

Mitä kaikkea?

Urheiluvälineitä: mm. tennismailoja ja -palloja, suksia, luistimia, retkiluistimia, lumikenkiä, jääkiekkomailoja, jääkiekkokypäriä, askelmittareita, jumppakeppejä, tasapainolevyjä, salibandymailoja, kävelysauvoja, jalkapalloja ja krokettivälineitä.

Sähkölaitteita: poravasara, ompelukone, energiankulutusmittari

Viihde-elektroniikkaa: kameroita, kuulokkeita, näppäimistö, hiiri, kannettavia tietokoneita, web-kameroita, E-kirjan lukulaitteita, peliohjaimia

Sekalaista: roskapihtejä, silmälaseja, suojalaseja, sateenvarjoja

– Aina välillä meitä kritisoidaan siitä, että otamme lainattavaksi muutakin kuin perusaineistoja, hän myöntää.

Berndtson haluaa muistuttaa epäilijöitä siitä, etteivät kirjastot hanki itse kokoelmiinsa muuta kuin kirjoja ja muuta perusaineistoa.

– Saamme ne eri yhteistyökumppanien kautta. Liikuntavälineiden osalta teemme yhteistyötä liikuntaviraston kanssa. Energiamittarit taas tulevat Helsingin energialta, hän antaa muutaman esimerkin.

Missä sitten menee raja? Mitä kaikkea kirjastot voivat ottaa kokoelmiinsa?

Periaatteen tasolla kirjastotoimenjohtaja ei juuri näe esteitä lainaamistoiminnan laajentumiselle.

– On kaksi hyvää syytä, miksi kirjasto soveltuu hyvin myös muuhun kuin kirjojen lainaustoimintaan: kirjastoissa käy paljon väkeä ja harvalla organisaatiolla on niin hyvää systeemiä lainaamiseen, Berndtson perustelee.

– Kirjasto on kierrätyksen paikka. Se on yksi työtapa, jossa olemme tehokkaita.

Käytäntö kuitenkin asettaa rajoituksia.

– Pitää olla sopiva yhteistyötaho, jolta saamme lainattavia esineitä. Lisäksi on tietysti tosi pieniä kirjastoja, joissa ei voi säilyttää ylimääräistä tavaraa.

Kirjastoissa on tarjolla myös yhä enemmän erilaisia palveluja ja tapahtumia.

Välillä meitä kritisoidaan muun kuin perusaineiston lainaamisesta.
Espoon Sellossa kävijä voi vaikkapa ottaa pienet torkut rentoutustuolissa. Helsingin kirjastoista vastaavaa mahdollisuutta ei löydy – ainakaan vielä.

Maija Berndtson näkee erilaiset, erityisesti henkilökohtaisen kohtaamisen tarjoavat palvelut osana kirjastojen tulevaisuutta.

– Tällä hetkellä kirjaston käyttäjille on tarjolla esimerkiksi asianajajan neuvontaa ja laptop-tohtorin palveluita.

Kirjastokäynnit lisääntyivät

Helsingin kirjastoissa käytiin viime vuonna noin 6,8 miljoonaa kertaa, mikä on 5,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Lainojen määrä nousi 9,2 miljoonasta 9,5 miljoonaan. Jokainen helsinkiläinen lainasi vuoden kuluessa keskimäärin 16 teosta ja kävi kirjastossa 11 kertaa.

Laina- ja kävijämääriään kasvattivat etenkin Arabianrannan ja Jakomäen kirjastot. Jakomäen kirjastossa käyntimäärissä oli kasvua viime vuoteen peräti 45 prosenttia.

Suosiotaan lisäsivät myös Roihuvuoren, Munkkiniemen, Tapulikaupungin, Laajasalon ja Suomenlinnan kirjastot. Lainaus on edelleen ykkösasia, mutta yhä suositumpaa on työskentely, opiskelu, ystävien tapaaminen ja mietiskely.

Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjaston sähköinen asiointipalvelu laajenee tänä vuonna kirjastojen palveluista ja tapahtumista kertovaksi sivustoksi. Sivuston alustava ulkonäkö on osin selailtavissa osoitteessa beta.lib.hel.fi.

Käyttäjän Marjaana Varmavuori kuva
Marjaana Varmavuori

Kommentit

Osallistu keskusteluun

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
  • Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
  • Älä levitä huhuja tai valheita.
  • Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
  • Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
  • Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
  • Älä mainosta.
  • Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.