Politiikan tutkija, dosentti Ville Pernaa ei usko, että Pekka Haaviston helsinkiläisyydellä olisi ollut suurta merkitystä hänen saamaansa suureen äänimäärään helsinkiläisiltä.
Haavisto sai toisella kierroksella 49,5 prosenttia helsinkiläisäänistä. Sauli Niinistölle niitä herui 50,5 prosenttia.
– Onhan se voinut Haavistolle jotakin lisäbonusta tuoda, mutta en usko sillä olleen ratkaisevaa merkitystä helsinkiläisäänestäjien äänten jakautumisessa, Pernaa muotoilee.
Molemmat ehdokkaat olivat hänen mielestään ”kaupunkilaisia” tyyppejä.
Helsingissä asuva Haavisto on myös syntynyt Helsingissä.
Niinistö sen sijaan on kotoisin Turun suunnalta Salosta, nykyään hän asuu Espoossa. Muutto Helsingin Mäntyniemeen tosin on edessä.
Mikä vaikutti siihen, että äänet jakautuivat ehdokkaiden kesken liki tasan pääkaupungissa?
– Helsingissä on liberaaleja, urbaaneja ja suvaitsevaisia äänestäjiä enemmän kuin muualla Suomessa. Presidentinvaalien tulos Helsingissä on samassa linjassa muidenkin vaalien kanssa: vihreiden jalansija on pääkaupungissa vahva.
Viestintäalalla vaikuttava Jussi Lähde arvioi, että Haaviston helsinkiläisyydellä oli varmasti merkitystä äänisaaliiseen.
– Äänestyspäätökseen vaikuttaa monta tekijää, ja helsinkiläisyys oli yksi tekijä, Lähde sanoo.
Hän uskoo, että Haaviston suuri äänimäärä Helsingissä kertoo uudesta poliittisesta trendistä.
– Se mikä tapahtuu Helsingissä nyt, tapahtuu tietyllä viiveellä muualla Suomessa. Ne trendit jotka täällä jäävät eloon, jatkuvat muualla.