Tuhansien elatusmaksut rästissä Helsingissä – veronmaksajille jättilasku

Helsinkiläisten elatusrästit tulevat kalliiksi valtiolle. Vuoden 2010 lopulla kaupunkilaisten elatusapuja oli perittävänä peräti 37 miljoonaa euroa. Perinnän tuloksena vuoden aikana saatiin takaisin vaivaiset 6,7 miljoonaa euroa.

Vuoden 2010 lopussa ”ruokkoja” oli rästissä 6 576 helsinkiläisellä.

Tiedot ilmenevät Helsingin kaupungin tilastollisesta vuosikirjasta.

Perittävän elatusavun määrä oli laskusuunnassa vuoteen 2008 asti. Viime vuosina summa on kuitenkin lähtenyt uudelleen kasvuun.

Myös elatustukea saavien lasten lukumäärä on lisääntynyt. Vuonna 2009 elatustukea sai Helsingissä 10 423 lasta. Toissavuoden lopulla luku oli 11 154.

Kelan etuuspäällikkö Suvi Onnisen mukaan maksettujen elatustukien luvussa ovat myös ne tapaukset, joissa elatusapua ei ole vahvistettu maksettavaksi tai joissa isyyttä ei ole lainkaan vahvistettu.

– Ehdottomasti valtaosa elatustuesta maksetaan kuitenkin elatusmaksujen laiminlyönnin perusteella, Onninen kertoo.

Onninen muistuttaa, että Kela ryhtyy selvittelemään elatusvelvollisen tuloja vain mikäli tämä hakee Kelalta maksuvapautusta elatusavun perinnästä. Maksuvapautusta hakevat joutuvat esittämään tarkan selvityksen tuloistaan.

– Asiakkaan oman selvityksen lisäksi käytössämme ovat muun muassa suoraan verottajalta saatavat verotiedot, Onninen sanoo.

– Jos näyttää, että asiakkaalta ja viranomailta saadut tiedot ovat ristiriidassa, asiaa selvitellään lisää.

Helsingin kaupungin perheoikeudellisten asioiden yksikön päällikkö Katja Niemelä toteaa elatustukilaissa olevan tarkat ja suhteellisen tiukat kriteerit vapautuksen myöntämiselle.

Jos elatusvelvollinen ei saa maksuvapautusta, eikä edelleenkään maksa kertynyttä elatusvelkaa, Kela siirtää perinnän ulosottoviraston hoidettavaksi.

Toisin kuin Kela, elatusavun perintää hoitava ulosottovirasto selvittää perinpohjaisesti myös elatusvelallisen varallisuuden.

Niin Onninen kuin Niemeläkin näkee elatusapujen perinnän yleistymisen taustalla ihan inhimillisiä syitä.

– Siellä voi olla hyvinkin vanhoja sopimuksia, joihin maksettava elatusapu perustuu, Onninen arvelee.

– Elämäntilanteet muuttuvat ja tulot saattavat laskea. Toinen osapuoli taas ei välttämättä suostukaan muuttamaan summaa, ainakaan alaspäin.

Ei-ajantasaisten sopimusten lisäksi myös taloussuhdanteet näkyvät Niemelän mukaan elatusapujen perinnässä.

– Trendi on ihan selvä. Kun työllisyystilanne huononee, myös ihmisten maksukyky heikkenee, hän selittää.