Helsingin suunnitelmat uusista siirtolapuutarhoista etenevät joutuisimmin Suutarilan rantapuistossa, joka on suosittu ulkoilualue asutuksen ja Keravanjoen välissä.
– Ei minulla ole mitään siirtolapuutarhan rakentamista vastaan, kunhan se ei vie näitä hienoja ulkoilureittejä, sanoo hiihtoladulta tavoitettu suutarilalainen Tuula Koivisto.
Kaikista kaupungin mökkihankkeista pisimmällä suunnittelussa ollaan Pakilassa, mutta siellä kyse on vanhan siirtolapuutarha-alueen laajentamisesta. Myös Mellunmäkeen ehdotettu uusi siirtolapuutarha on etenemässä.
– Suutarilan siirtolapuutarhan suunnittelu on aloitettu ja tavoitteena on, että asemakaavan muutosehdotus olisi kaupunkisuunnittelulautakunnassa alkuvuodesta 2013. Mellunmäen siirtolapuutarhaa ei ole vielä aikataulutettu, mutta todennäköisesti sen kaavoitus alkaa 2013, kertoo toimistopäällikkö Maria Jaakkola kaupunkisuunnitteluvirastosta.
Malminkartano ja Malmi pois
Helsingin kaupunginjohtajan asettama työryhmä ehdotti uusia siirtolapuutarhoja Suutarilan ja Mellunmäen lisäksi myös Malmin Longinojalle, Savelanpuistoon, Malminkartanoon, Torpparinmäkeen ja Tuomarinkylään.
Kaupunki sittemmin luopui muista ehdotuksista muun muassa siksi, että alueilla oli jo olemassa muita kaavavarauksia, tai puutarha olisi sijoittunut joen tulva-alueelle.
Lisäksi uusille siirtolapuutarhoille on Helsingissä melko vaikea löytää sopivia paikkoja, koska kaupunkirakenne on jo aika tiivistä ja sitä pyritään entisestään tiivistämään.
Siltamäki-Suutarilan alueen siirtolapuutarha suunnitellaan Suutarilan rantapuistoon, ei Siltakylän rantapuistoon, joka oli aiemmin toisena tarkasteluvaihtoehtona.
– Siltakylän rantapuisto on sinänsä väljä paikka ja siirtolapuutarhalla olisi siellä muuten hyvät mahdollisuudet toimia, mutta liikennemelun katsottiin olevan esteenä. Tuusulanväylä on aika lähellä heti joen vastarannalla. Ympäristökeskus rinnastaa siirtolapuutarhamökeissä oleskelun asumiseen, kertoo aluearkkitehti Johanna Mutanen.
Siirtolapuutarhan tarkalle sijainnille Suutarilan puiston alueellakin on vielä useita vaihtoehtoja.
Se on kuitenkin jo selvää, että verkkoaidoin ja portein varustettu puutarha supistaisi yleisessä virkistyskäytössä olevaa rantapuistoa.
– Tämä ongelma on tiedostettu. Pohdimme keinoja, millä yksityisyyden syntyä vältettäisiin sillä tavalla, ettei siirtolapuutarha rajoittaisi ihmisten kulkureittejä rantapuiston alueella. Uskon, että mökkiläisten ja rantapuiston muiden käyttäjien rinnakkaiselo on hyvin järjestettävissä alueella, Mutanen sanoo.
Ulkoilijoissa siirtolapuutarha herättää kiinnostusta.
– Ei hullumpi ajatus, mutta jokivarren ulkoilureittiä ei saa katkaista. Tosin en usko, että sellaista vaaraa onkaan. Tämä on niin suosittu ulkoilureitti, sanoo alatikkurilalainen Raija Hilpeä.
Tuula Koivisto ja Vanhassakaupungissa asuva Heidi Koivisto katsovat, että siirtolapuutarha tarvinnee aidat murtojen ja ilkivallan ehkäisemiseksi. Silti puistoon pitää jättää kaikille avointa ulkoilutilaa.
– Muuten tästä tulee vain joillekin etuoikeutetuille tarkoitettu alue. Tämä on pieni pakokeidas kaupunkimelusta. Tänne voi tulla rauhoittumaan ja nauttimaan luonnosta, Heidi Koivisto miettii.