Uusi isäjärjestö ajaa lapsen oikeutta molempiin vanhempiin

Uusi isäjärjestö haluaa edistää vanhempien yhdenmukaista kohtelua erotilanteissa. Järjestön mukaan lähihuoltajuus myönnetään liian usein äidille, vaikka isä olisi yhtä hyvä tai jopa parempi vanhempi.

Else Kyhälä

Suomeen on perustettu uusi isäjärjestö, jonka tavoitteena on on edistää lapsen oikeutta molempiin vanhempiin eron jälkeen, sekä vanhempien yhdenmukaista kohtelua viranomaismenettelyssä ja tuomioistuimessa. Omat kokemukset isän heikosta asemasta avio- tai avoeron jälkeen toi kymmenet isät yhteen.

Isät lasten asialla -yhdistys pyrkii poistamaan sen epäkohdan, että lapset määrätään tai pakkosovitaan asumaan äitinsä luo sellaisissakin tilanteissa, joissa lapsen etu olisi asua isänsä kanssa tai vuorotellen vanhempiensa luona. Yhdistys haluaa kitkeä pois tilanteet, joissa toinen vanhempi, yleensä lapsen äiti, pyrkii – usein viranomaisten ja tuomioistuimen tuella – vieraannuttamaan lapsen isästään.

Isät lasten asialla aikoo vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon ja lainsäädäntöön tavoitteidensa toteuttamiseksi. Lisäksi yhdistys järjestää eronneiden isien matalan kynnyksen tukitoimintaa.

Yhdistys valitsi ensimmäisen hallituksensa puheenjohtajaksi helsinkiläisen Jari Pulkkisen.

Written by:

Toimitus

Ota yhteyttä

Kommentit

Kommentit

Tällaista tarvitaan. Nyky käytäntö on puolueellinen, eikä suosi millään tavoin lapsen edun todellista toteutumista. Sosiaaliviranomaiset näkevät äidin edun lapsen etuna, ja oikeuslaitoksella ei riitä ammattitaito tällaisten asioiden käsittelyyn. Kokemusta on.

DonPedro (ei varmistettu)

98 % :ssa erokeisseissä lapsi/lapset määrätään äidin lähivanhemmuuteen. Kun ero riitautuu = lasten huolto ja elatus riitautuu, apuun kutsutaan sosiaaliviranomaiset. Suurimpien kaupunkien s-viranomaista n. 92 % on naisia. Päiväkotien henkilökunnasta n. 90 % on naisia, opettajista n. 65 % on naisia. Kuka oikein ajaisi miesten näkemyksiä erokeisseissä ?

eroisä (ei varmistettu)

Hei Isät,

Me ajame tätä asiaa!
Me olelle lasten asialla tässä asiassa.

terveisin Jari Pulkkinen
Isät lasten asialla Ry:n puheenjohtaja
Liittykää mukaan ja muutetaan yhdessä näitä asioita isa_lapsi@hotmail.com

Isät lasten asialla (ei varmistettu)

Minusta kannattaisi ajaa ennemminkin lasten etua. Kuka ajaa lapsen etua, kun isä ei ole kiinnostunut lapsestaan? Ei koskaan soita eikä ole juuri kiinnostunut tapaamaankaan.

äitixx (ei varmistettu)

Äidithän voivat perustaa tuollaisten isien varalta jotka eivät tapaa lapsiaan, oman järjestön. Tässä uutisessa oleva järjestö ajaa niiden isien ja lastensa asiaa jotka nykyjärjestelmä ja äidit aiheuttavat vieraannuttamista ja huoltokiusaamista ja tapaamisten estoja sekä isien mahdollisuutta olla "lähivanhempana" vastaan. Ei sotketa asioita.

Huoltokiusattu isä (ei varmistettu)

Hei,
Olemme toivottaneet isoäidit, äidit ja siskot mukaan muuttamaan tätä yhteiskuntaa siihen suuntaan, että lapset eivät enää menettäisi toista vanhempaa erossa. Perustakaa ihmeessä järjestö ja asettakaa sen tavoitteeksi, ettei yhdenkään lapsen tarvitse menettää toista vanhempaa erossa, ponnistelkaa tämän tavoitteen saavuttamiseksi kaikin voimin ja keinon.

Tule sinäkin ihmeessä mukaan etsimään kaikki mahdolliset keinot joilla estetään tilanne jossa 20 000 lasta joka vuosi menettää erossa toisen vanhempansa osioittain tai kokonaan.

Meillä on selvä suunnitelma miten aioimme tätä työtä tehdä yhteistyössä kaikkien tahojen kanssa.

Toivon, että saat luotua hyvät yhteydet ex puolisoosi ja sitä kautta helpotat lapsienne mahdollisuutta tavata myös isäänsä, isä varmaa tarvitsee kaiken avun jotta asiat alkavat luistamaan. Olet varmaankin yksi avainhenkilöistä tässä ketjussa.

Jos haluat annan ex-puolisollesi info@isatlastenasialla.fi, niin voimme antaa hänelle tietoa toiminnastamme.

Terveisin Isät lasten asialla

Isät lasten asialla (ei varmistettu)

Todella upeata! Tämän yhdistyksen perustajille kutsu pressanlinnan juhliin ja Nobelin ihmisoikeuspalkinto! Nykyiset käräjä- ja hovioikeuden tuomarit monessa kapungissa hävetkööt ammattitaidottomuuttaan!

Väsynyt isä (ei varmistettu)

Nyt kannattaisi alkaa kehittää jo jonkinlaista yhteenliittymää, jossa tämä yhdistys, Miesten tasa-arvo ry, Elatusvelvollisten liitto, Hyvä erovanhemmuus, Kaapatut lapset, sekä Lapset ja vanhemmat ry toimisivat yhdessä. Kaikilla näillä on enemmän tai vähemmän vastaavanlaisia jaloja pyrkimyksiä säilyttää lapsen suhde molempiin vanhempiinsa.
Naistuomareita usein syytetään isien syrjinnästä, mutta olen kuullut, että itse asiassa naistuomarit ovat isille miestuomareita suopeampia. Jotta hamekankaita jakoon!
Uskoisin, että jos nämä yhdistykset tekisivät jonkinlaisen yhteisen julkilausuman, saattaisi yhteiskunnassa nousta enemmän keskustelua asiasta. Tällä hetkellähän useimmat lehdet ovat feministien edessä kyyristellessään suht haluttomia julkaisemaan aiheeseen liittyviä kirjoituksia.
Kannattaa kuitenkin olla varovainen tämän isä-painotuksen kanssa. Omassa tuttavapiirissäni on myös tapauksia, joissa narsistinen isä on onnistunut syrjäyttämään asiallisen äidin karkkipäivävanhemmaksi.
On siis lähtökohtaisesti painotettava lasten oikeutta molempiin vanhempiinsa. Jos toinen haluaa muuttaa paikkakunnalta, lapsi jääköön kotiseudulla pysyvän vanhempansa luokse. Pääsääntöisesti olisi myös puolitettava lapsen kuljetusvastuu vanhempien kotien välillä. Nythän etävanhempaa kiusataan vielä silläkin, että tämä joutuu huolehtimaan kuljetuksen yksin.
Järjellä ajatellen etäiseksi vanhemmaksi voidaan jättää vain sellainen, joka syystä tai toisesta ei kykene täysipainoiseen vanhemmuuteen tai ei itse sitä halua.

Tasa-arvomies (ei varmistettu)

Isät nousivat barrikaadille ja saivat aikaan pitkään kaivatun muutoksen.

Tasa-arvovaltuutettu tiedote 17.02.2011.

Isilläkin on oikeus vanhemmuuteen - myös eron jälkeen

- Aika on ajanut vanhemmuutta koskevan lainsäädännön ohi. Tätä kuvaavat tasa-arvovaltuutetulle tulleet, syrjityiksi itsensä kokeneiden isien yhteydenotot, totesi tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen torstaina puhuessaan Tasa-arvoa erovanhemmuuteen - isät pois paitsiosta -projektin avoimessa foorumissa Tampereella.

Lainsäädännön ja viranomaiskäytäntöjen näkökulmasta ongelmalliseksi on muodostunut esimerkiksi etävanhemman, useimmiten isän, asema. Tasa-arvovaltuutettu on tuoreessa lausunnossaan vastannut yhteishuoltajana olevalle etäisälle, joka ei saanut tietoja lapsensa esikoulun aloittamiseen liittyvistä asioista. Päivähoidossa yleisesti käytössä olevassa asiakastietojärjestelmässä ei kysytä tietoja etävanhemmista.

Tasa-arvovaltuutettu pitää tilannetta kestämättömänä.
- Etävanhemmalle on annettava mahdollisuudet myös käytännössä seurata oman lapsensa arkielämää. Asiakastietojärjestelmiä tulee kehittää niin, että ne ottavat huomioon yhteishuoltajuuden edellyttämät käytännön vaatimukset.

Moni valtuutettuun yhteyttä ottanut isä on myös epäillyt, että erotilanteissa sosiaaliviranomaiset suosivat naisia epäasiallisin perustein. Tunnetta on vahvistanut se, että enemmistö sosiaalityöntekijöistä on naisia ja että nykyään yhä useammin myös asiaa tuomioistuimessa käsittelevä tuomari on nainen.

- Mielestäni olisi paikallaan tehdä sosiaaliviranomaisten palvelujen osalta selvitys siitä, onko sukupuolella merkitystä ja suositaanko äitejä viranomaiskäytännöissä, kuten epäillään. Tuomioistuinten huoltajuusratkaisuista on jo olemassa vastaava tutkimus, Pirkko Mäkinen sanoi.

Lisäksi tasa-arvovaltuutettu toteaa, että vanhempainvapaasäännökset kohtelevat äitejä ja isiä eri tavoin. Sairausvakuutuslaissa määritellään, että vanhempainvapaan voi käyttää joko lapsen äiti tai isä, riippuen siitä, mitä vanhemmat keskenään sopivat. Oikeus työntekoon ja vanhempainrahan nostamiseen kuitenkin vaihtelee sukupuolen mukaan. Lapsen isällä on oikeus vanhempainrahaan, jos hän osallistuu lapsen hoitoon eikä ole tänä aikana ansiotyössä tai muussa omassa työssä. Äidille sitä vastoin voidaan maksaa vähimmäismäärän suuruista vanhempainrahaa, vaikka hän on samanaikaisesti ansiotyössä tai omassa työssä taikka opiskelee päätoimisesti ja saa opintotukilain mukaista opintorahaa.

Valtuutettu on useita kertoja vuodesta 2003 lähtien pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriötä selvittämään mahdollisuudet sairausvakuutuslain muuttamiseksi siten, että vanhempainrahasäännökset olisivat samanlaiset isien ja äitien osalta. Asiaan ei kuitenkaan ole saatu muutosta. Kelan ohjeistus perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, ja moitteet onkin usein suunnattu Kelaa vastaan.
---------

Lapsen oikeudet. (ei varmistettu)

Lastensuojelusta vastaavat ovat eläneet siinä käsityksessä, että miehet ovat väkivaltaisia vaimonsa hakkaajia, eikä heille voida myöntää lähivanhemmuutta.

Onneksi sekä Yliopistot, että Awen Oy ovat alkaneet kouluttamaan lasten parissa työskenteleviä luopuvaan vanhoista asenteista ja suhtautumistavoista.

Lainaus.

Etelä-Karjalan Kesäyliopisto.
Ammatillissivistävä koulutus Lappeenrannassa
Lapsi koston välineenä avioerossa

Lapsi koston välineenä ja lyömäaseena huoltajuusriidoissa ja eroissa.

Koulutus on suunnattu lastensuojelun työntekijöille, lastensuojelulaitosten ja perhekotien henkilöstölle, sosiaalityöntekijöille, terveydenhuoltohenkilöstölle, psykiatrisen hoitotyön henkilöstölle, poliiseille, kasvatus- ja perheneuvolan työntekijöille, opettajille, juristeille, tuomareille ja syyttäjille, maahanmuuttajatyötä tekevälle henkilöstölle, seurakuntien työntekijöillle ja kriisityöntekijöille.

Sisältö

Lapsen ja toisen vanhemman suhteen tuhoaminen: kuka, miten ja miksi?
Merkitys ja psykososiaalinen oirehdinta lapsen kannalta
Tapausten oikeudellinen ja strateginen arviointi
Mitä voin ammattilaisena tehdä tilanteen purkamiseksi?
Koston psykologia: Miksi kostetaan, kuka kostaa? Onko kosto suloista?
Kosto avioeroperheessä: toisen vanhemmuuden tietoinen tuhoaminen.

Aika ja paikka
26.10.2011 klo 9.00 - 16.00
Kesäyliopisto, Lappeenranta.

Luennoitsijat
Helinä Häkkänen-Nyholm, psykologian tohtori, erikoistutkija
Nyholm Jan-Olof, kriminaalipsykologian dosentti, varatuomari ja rikosylitarkastaja

Hinta
195 €, sisältää luentomateriaalin sekä aamu- ja päiväkahvin

Ilmoittautuminen 12.10.2011 mennessä

Ilmoittautuminen on sitova. Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen tapahtuvasta peruutuksesta peritään puolet koulutusmaksusta. Mikäli perumista ei tehdä lainkaan tai henkilö ei saavu paikalle, peritään koko maksu. Oikeus muutoksiin pidätetään. Koulutusvahvistus lähetetään osallistujille noin viikkoa ennen koulutusta.
------------

Lapsen oikeudet. (ei varmistettu)

Isiä manipuloidaan julmasti ulos lapsen elämästä.

Porin Sanomat varatuomari Anja Hannunuemi.

Varatuomari Anja Hannuniemen pian valmistuva väitöskirja nostaa esille eroperheiden lapsia sairastuttavan vieraannuttamisoireyhtymän. Suurimmassa osassa tapauksista vieraannuttaja on äiti, joka pyrkii sabotoimaan isän ulos lapsen elämästä. Usein vieraannuttaja sairastaa persoonallisuushäiriötä, mutta viranomaiset eivät osaa tunnistaa vieraannuttamiseen liittyviä vaaran merkkejä.

Katkerien lapsenhuoltokiistojen määrät ovat viime vuosina kasvaneet ja niissä käytettävät keinot koventuneet. Samaan aikaan lasten pahoinvointi on erilaisilla mittareilla mitattuna jatkuvasti lisääntynyt. Huostaanotot lisääntyvät 5–7 prosentin vuosivauhdilla, lasten- ja nuorisopsykiatristen potilaiden määrät ovat kasvussa ja nuorten miesten syrjäytyminen on jo vakava kansantaloudellinen ja sosiaalinen omgelma.
Näillä kaikilla asioilla on selkeä kytkös toisiinsa, vieraannuttamisoireyhtymä (Parental Alienation Syndrome, PAS). Väitöskirjaa vieraannuttamisoireryhtymästä tekevän varatuomarin Anja Hannuniemen mukaan kyse on erittäin vakavasta yhteiskunnallisesta ongelmasta, joka kielii siitä, että järjestelmät lasten suojelemiseksi ja heidän asioidensa ratkaisemiseksi eivät toimi.

Vieraannuttaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että katkerissa huoltajuuskiistoissa jompikumpi vanhemmista tietoisesti mustamaalaa toista vanhempaa niin, että lapsi ei halua olla tekemisissä tämän kanssa.
– Vieraannuttaja puhuu pahaa lapselle toisesta vanhemmasta sekä sabotoi tapaamisia ja lapsen varusteita. Lapsi oppii pidemmän päälle kaksinaamaiseksi, valehtelemaan, vakoilemaan ja varastamaan, Hannuniemi listaa.
Vieraannuttajat sairastavat usein myös persoonallisuushäiriöitä. Ja kun viranomaiset eivät tilannetta tunnista, lapsi jätetään häiriintyneen vanhemman kynsiin.
Vanhempien eron jälkeen lapset joutuvat 85–90-prosentin todennäköisyydellä äideillä, vaikka isät ovat Hannuniemen mukaan huomattavasti aktivoituneet, kun taas naisten alkoholin käyttö ja tunnistettu väkivaltaisuus ovat huomattavasti lisääntyneet. Useimmissa tapauksista vieraannuttaja onkin siis äiti.
– Tämä tarkoittaa, että lapsia pidetään kasvavassa määrin väkisin äideillä, joilla ei ole mitään edellytyksiä vanhemmiksi. Ja isiä vastaavasti syrjitään. Tosin sitä mukaa kun isät pääsevät lähihuoltajiksi, heidän määränsä myös vieraannuttajina saattaa kasvaa.

Vieraannuttaminen tapahtuu Hannuniemen mukaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä aktiivivaiheessa lähivanhempi keksii erilaisia kieroja tapoja pitää lapsi erossa etävanhemmasta.
– Vedotaan lapsen harrastuksiin, naapurin lapsen syntymäpäiviin tai milloin mihinkin, ettei toinen voi tavata lasta. Se on kuitenkin laitonta, vanhemman tapaaminen on aina tärkeämpää kuin mikään harrastus. Joustamattomuus kuuluu tähän kaavaan ja itse asiassa usein näitä harrastuksia ja menoja buukataan tarkoituksella juuri tapaamisajankohtiin, Hannuniemi valottaa.
Lapselta voidaan myös takavarikoida etävanhemman antama kännykkä ja lasta voidaan kuulustella kuin rikollista etävanhemman asioista ja tämän uusista kumppaneista. Lapsi saatetaan eristää toisen puolen isovanhemmista ja suvusta. Pahimmissa tapauksissa lapset tulevat pahoinpidellyiksi, jos lapsi osoittaa merkkejä siitä, että etävanhemman luona on ollut hauskaa.
– Lapsi käännytetään samaan tapaan kuin uskonnolliseen lahkoon. Kun aktiivinen käännytys lähivanhemman erinomaisuuden uskontoon on tehty, toisessa vaiheessa lapsi osallistuu itse vieraannuttamiseen. Lapsen on pakko valita puolensa, koska hän ei jaksa kauaa repivää tilannetta.
– Ja koska lapsi on luontaisesti lojaali lähivanhemman manipulaatiolle, lapsi hylkää etävanhemman. Lähivanhempi voi näennäisesti sanoa, että kannustaa tapaamiseen, vaikka on jo tehnyt työn vieraannuttaakseen lapsen etävanhemmasta.

Vieraannuttajat pelaavat lapsilla paikoin jopa niin kovaa, että vääriä insestisyytöksiä on Hannuniemen mukaan mennyt läpi Suomen oikeusistuimissakin.

– Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan erojen yhteydessä vähintään puolet hyväksikäyttöväitteistä on vääriä. Vieraannuttamistapauksissa tämä "valttiässä" vedetään hihasta silloin, kun lähivanhempi on riittävän kauan yrittänyt vieraannuttaa etävanhemmasta muilla keinoin, jotka eivät ole tehonneet, Hannuniemi kuvaa raakaa todellisuutta.
Anne Nikka

Tuomioistuimet suosivat häiriintyneitä äitejä

Suomalainen oikeuslaitos tekee paljon vääriä huoltajuuspäätöksiä, koska tuomarit ja sosiaaliviranomaiset eivät osaa tunnistaa vieraannuttamisoireyhtymää, toteaa tutkija, varatuomari Anja Hannuniemi.
Pohjoismaissa ja eritoten Suomessa vieraannuttamista ei ole varatuomari Anja Hannuniemen mukaan vieläkään ymmärretty ottaa vakavasti, vaikka Suomen käräjäoikeuksissa käsitellään yhä useammin huoltoriitoja, joissa toista vanhemmista syytetään lapsen manipuloinnista eron jälkeen.

Saksassa, Kanadassa, Israelissa, Australiassa ja USA:ssa tuomioistuimet ovat hyväksyneet vieraannuttamisoireyhtymän (PAS) jo viralliseksi diagnoosiksi. Samoin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on myöntänyt ilmiön olemassaolon.

– Kun Suomen valtio on sitoutunut Euroopan ihmisoikeussopimukseen, tämä tulisi ottaa huomioon suomalaisessa lainkäytössä.

Hannuniemi suomii väitöskirjassaan kovin sanankääntein suomalaista oikeusjärjestelmää sekä ihmettelee poliittisen järjestelmän silmien ummistusta näin vakavan ongelman edessä.

Tuomioistuimet ovat Hannuniemen mukaan jo vuosia suosineet häiriintyneitä äitejä lähihuoltajiksi. Syykin on tutkijan mielestä helposti löydettävissä: Tuomioistuimet antavat periksi vieraannuttajille, jotka ovat hyvässä asemassa ja kulissit kunnossa, koska luonnehäiriöiset narsistit osaavat selittää asiat niin hyvin.

– Hyvin paljon lapsia menee väärille ihmisille, koska tuomioistuimet ovat ihan sekaisin. Siellä ei ole riittävää psykiatrista osaamista, eikä vieläkään tajuta, että äiditkin voivat olla väkivaltaisia ja tehdä pahaa lapsille.

– Isien pitäisi olla aivan täydellisiä, että he kelpaisivat vanhemmiksi. Äidit voivat olla juoppoja ja he saavat silti lapsen huoltajuuden. Järjestelmässä on selvä vinoutuma, Hannuniemi huomauttaa.

Ongelmaan olisi kuitenkin löydettävissä ratkaisu, jos tuomarit ja sosiaalityöntekijät koulutettaisiin tunnistamaan vieraannuttaminen. Nyt lasten puheista tehdään Hannuniemen mukaan jatkuvasti vääriä tulkintoja, kun lapsia on ehditty käännyttää lähivanhemman paremmuuden uskoon.

Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan olemassa menettelytapaa, jolla katkerissa huoltajuuskiistoissa vieraannuttajan persoonallisuushäiriöitä voisi kartoittaa.

Hannuniemi onkin esittänyt, että vaikeissa huoltajuusriidoissa tehtäisiin pakollinen mielitilatutkimus vanhemmille.

– On huonon yhteiskuntapolitiikan merkki, että syrjäytymisvirtahepo on keskellä hyvinvointiyhteiskunnan olohuonetta, eikä kukaan halua nähdä sitä, saatikka tutkia ja saada tutkimustuloksia. Sehän pakottaisi tekemään uudenlaista politiikkaa, joka tuottaisi lisää kustannuksia. Mutta asiaan paneutuminen maksaisi itsensä takaisin nopeasti, sillä yhden syrjäytyneen nuoren arvioidaan maksavan yhteiskunnalle eläkeikään mennessä miljoona euroa.
----------

Anne Nikka

Lisätty ke 16.6.2010 | 28 kommenttia

Lapsen oikeudet. (ei varmistettu)

MTV3 Uutiset.

Narsistit jallittavat sosiaalityöntejijöitä ja juristeja.

Pitkän linjan juristi uskoo, että narsismi on huomattavasti luultua useamman oikeudessä käsiteltävän riitajutun takana.

Asianaja Markku Salon mielestä erityisesti huoltajuusperusteluja käsittelevät sosiaalityöntekijät ovat alttiita narsistien pyöritykselle. Vahva narsistinen persoona saattaa vakuuttavuudellaan kääntää asiat päälaelleen.

– Tällaiset häirikköihmiset työllistävät erityisesti oikeuslaitosta huomattavasti enemmän kuin niin sanottu normaaliväestö. Sama kuormitus kohdistuu sosiaalitoimeen ja poliisiin, uskoo 30 vuotta asianajajana toiminut Markku Salo.

Hän sanoo olleensa mukana noin 500 oikeudenkäynnissä, jossa hänen arvionsa mukaan osallisena on ollut persoonallisuudeltaan häiriintynyt ihminen. Salo korostaa ettei hän ole psykologi. Hän kuitenkin perustaa arvionsa siihen, että näissä tapauksissa maallikon ja juristin silmin henkilön toiminta näyttää poikkeuksellisen itsekeskeiseltä.

Salon mielestä narsistit puhuvat mustan valkoiseksi erityisesti huoltajuuskiistoissa.

– Kiireiset sosiaalityöntekijät tekevät olosuhdeselvityksen muutaman tunnin tapaamisen perusteella. Sen jälkeen oikeuteen lähtee arvio siitä, ovatko vanhemmat tai toinen heistä riittävän sopivia huoltajaksi. Näissä tilanteissa narsistin harjoittaman manipuloinnin vaara on suuri.

– Normaali ihminenkin pystyy hämäämään hyvin sosiaalityöntekijöitä. Erityisen helppoa se on häiriöiselle ihmiselle, jolle valehteleminen on melkein ammatti.

Salon mielestä psykologeja pitäisi aiempaa useammin saada mukaan huoltajuuden arviointeihin.

Markku Salon mukaan narsistit saattavat puhua itsensä sananmukaisesti puhtaiksi myös oikeussaleissa.

– Ei ole lainkaan harvinaista, että tällaisen kokonaisuuden seurauksena tulee vääriä ja huonoja päätöksiä.
-----------

Lapsen oikeudet. (ei varmistettu)

MTV3 / STT uutiset.

Lapsen on vaikea saada näkemyksiään esille vaikeissa huoltajuus- ja tapaamiskiistoissa, kertoo tuore väitöstutkimus. Laki kuitenkin velvoittaa kuulemaan lasta.

Joka kymmenes eropari ei pysty sopimaan lasten tapaamisista
-Laki säätää lapselle oikeuden tavata molempia vanhempiaan riippumatta siitä, onko eron jälkeen päädytty yksin- vai yhteishuoltoon.
-Suomessa yli 90 prosenttia eroavista pareista onnistuu sopimaan lasten huolto- ja tapaamisjärjestelyistä keskenään. Kunnan tai kaupungin sosiaalitoimi vahvistaa sopimuksen.
-Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen, ratkaisu siirtyy käräjäoikeuden tehtäväksi. Sosiaalityöntekijät tai psykologit haastattelevat lapsia oikeuden toimeksiannosta.
-Lain mukaan 12 vuotta täyttäneen lapsen tahto pitää ottaa huomioon. Jos lapsi on nuorempi, haastattelijoiden tulee arvioida, onko hän niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.

Risto Karttunen toteaa väitöstyössään, että lapsen äänen esiintuloa vaikeuttaa ennen kaikkea lojaalisuusristiriita. Vaikeissakin erotilanteissa lapsi tuntee useimmiten kiintymystä molempia vanhempiaan kohtaan ja hänen on siksi vaikea puhua huoltajuus- ja asumisjärjestelyistä.

Tutkimuksen mukaan lapset pystyvät puhumaan vapaammin, kun eronneet vanhemmat kykenevät keskustelemaan ja sopimaan asioista. Karttusen mukaan olisikin syytä harkita pakollista perheasioiden sovittelua silloin, kun eroavalla parilla on yhteisiä pieniä lapsia.

Risto Karttunen toimii Tampereen kaupungin perheneuvolan johtajana. Hänen väitöskirjansa tarkastettiin Tampereen yliopistossa.

(MTV3 - STT)
--------------

Lapsen oikeudet. (ei varmistettu)

Narsisti käsitteet ovat olleet puuttellisia., joka on johtanut usein vääriin ratkaisuihin ja tuomioihin.

Väärä kuva isistä Mielipidekirjoitus Keskisuomalainen 7.12.2008.

Varatuomari Anja Hannuniemi kritisoi Asianaja Markku Salon asiantuntemusta.
Salohan on nyt itsekin tajunnut, että narsistit huijaavat sosoiaaliviranomaisia, asianajajia ja tuomareita.

Väärä kuva isistä varatuomari Anja Hennuniemi.

7.12.2009 19:42 (Päivitetty 7.12.2009 19:42) Keskisuomalaisessa 26.11. kerrotaan Markku Salon kirjasta narsistista häiriötä sairastavien käyttäytymisestä oikeudessa. Salon kokemusperäisesti lähestymää aihetta tutkin tieteellisesti vieraannuttamisoireyhtymää (PAS) koskevassa väitöskirjassa. Olen suorittanut kasvatustieteen, aikuis- ja lastenpsykiatrian kurssit ja minulla on 20 vuoden kokemus vaikeista lapsiasioista.

Salon kirja on hyvä siltä osin, kun hän kertoo persoonallisuushäiriöistä ja niiden vaikutuksista asianosaisten käytökseen oikeusprosesseissa yleisesti. Siihen sisältyy kuitenkin oikeusturvaa vakavasti vaarantavia näkemyksiä.

Pääosin vanhempien eron jälkeisissä oikeusjutuissa on Salon mukaan häiriöisistä noin 90 prosenttia miehiä ja vain 10 prosenttia naisia. Tämän hän itsekin myöntää poikkeavan huomattavasti psykologisten ja psykiatristen tutkimusten tuloksista. Salon mukaan miesten häiriöt johtavat oikeudenkäynteihin, naisten häiriöt jostain kummallisesta syystä eivät. Perustelut eivät vakuuta.

Svenn Torgersenin ym. vuonna 2001 julkaiseman tutkimuksen mukaan persoonallisuushäiriöitä esiintyy naisilla ja miehillä suunnilleen saman verran, naisilla hieman enemmän. Miehillä on enemmän antisosiaalisia, passiivis-aggressiivisia ja vaativia persoonallisuuksia, naisilla riippuvaisia ja epävakaita persoonallisuuksia.

Vieraannuttavilla äideillä on usein epävakaa persoona, josta naiset eri tutkimusten mukaan kärsivät kaksi kertaa niin usein kuin miehet. Tästä syystä häiriöistä kärsivien naisten osuus katkerissa huoltokiistoissa voi nousta noin 2/3:aan, miesten osuuden ollessa 1/3. Käsitys saa tukea Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksesta, jonka mukaan 42 prosenttia pidempien huoltokiistojen asianosaisperheistä on lastensuojelun asiakkaita.

Olen Jurisprudentiassa 2007 osoittanut, että kyse on aina yksin lasten kanssa asuvista äideistä, jotka ovat omien mielenterveys- ja päihdeongelmiensa vuoksi joutuneet lastensuojelun asiakkaiksi. Riitelykierteeseen osallistuvista naisista 42 pros. on siis selvästi ongelmaisia. Kun asianosaisissa on myös terveitä, miten kuvioon sopii, että häiriintyneitä miehiä olisi yhdeksän kertaa enemmän kuin naisia?

Salon käsitys siitä, ketkä sairastavat persoonallisuushäiriöitä, on ratkaisevasti vääristynyt. Hän tehnyt havaintoja ainoastaan mutu-tuntumalla. Käsittääkseni hän usein avustaa isistä lapsia tahallaan vieraannuttavia äitejä, joiden häiriöitä Salo ei välttämättä tajua.

Sen sijaan hän saattaa mennä mukaan asiakkaanaan olevan naisen häiriöön siten, että yhdessä tämän kanssa projisoi eli heijastaa sen vastapuoleen, joka todellisuudessa on terveempi kuin entinen kumppaninsa. Vastapuolen väittäminen, ehkä perusteetta häiriöiseksi on kätevää, mutta sellaisia luihuja tekniikoita käyttävän asiamiehen pohdintoja ei pitäisi kohottaa yleiselle tasolle luulottelemalla asiantuntemusta.

ANJA HANNUNIEMI oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Tuusula
---------------

Lapsen oikeudet. (ei varmistettu)

Isä on käräjäoikeuden päätöksellä lasten yksinhuoltaja. Narsistinen naisen kanssa parisuhteessa asuva äiti jätti lapsensa ja yrittää nyt kumota päätöstä hovioikeudessa.
Äiti manipuloi, vieraannuttaa ja mustamaalaa, ei kommunikoi isän kanssa.
Tilanne on lasten kannalta pahin mahdollinen. Näin toimimalla äiti aiheuttaa lapsilleen
traumoja vielä pitkälle tulevaisuuteen.

Väsynyt (ei varmistettu)

Lapsen oikeuksien tuki ry järjestö on perustettu ajamaan lasten oikeuksia..
Yhteystiedot löytyy Netissä haulla > lasten oikeuksien tuki ry <

Lainaus.

Toimintamme tarkoitus

Nimensä mukaisesti Lasten Oikeuksien Tuki Ry toimii lasten oikeuksien puolesta. Yhdistys kunnioittaa YK:n yleissopimusta lapsen oikeuksista ja pyrkii myös samalla kasvattamaan sopimuksen merkitystä yhteiskunnassa. Sekä lisäämään sen merkitystä ja ymmärrystä päätöksissä jotka koskevat lapsen etua tai oikeutta. Yhdistys toimii tiiviisti muiden lapsi/perhe järjestöjen kanssa ja pyrkii yhdessä parantamaan lapsen oikeuksia ja kehitystä yhteiskunnassa.

Yhdistys on mukana kehittämässä lapsen oikeuksia parantavana yhdistyksenä sekä lisäämässä Yk:n yleisopimuksen tunnettavuutta aktiivisena ihmisläheisenä yhdistyksenä, jonka tärkein huomio kohdistuu lapsen oikeuteen sekä etuun.

Ajankohtaisin projektimme tähtää isyyslaki muutokseen ja uudistukseen niiltä osin, kuin se tällä hetkellä on ristiriidassa YK:n lastenoikeuksien yleissopimuksen kanssa, eikä näin ollen suo naiselle ja miehelle tasavertaista oikeutta vanhemmuuteen. Isyyslaki uudistus onkin ennen kaikkea lapsen edun ja oikeuksien toteutumista varten. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiin ja molemmilla vanhemmilla on oikeus lapseen.

Yhdistys haluaa herättää julkista keskustelua isyyslaki uudistuksen läpiviemiseksi ja järjestää keskustelutilaisuuksia sekä antaa haastatteluja teeveelle, radiolle ja muulle medialle.

YK:n Lapsen oikeuksien sopimus onkin arjen työkalu, tarkoitettu meille kaikille, luodaksemme lapsiystävällisen yhteiskunnan
----------

Lapsen oikeudet. (ei varmistettu)

Väärä kuva isistä Keskisuomalainen
Varatuomari Anja Hannuniemi.

7.12.2009 19:42 (Päivitetty 7.12.2009 19:42) Keskisuomalaisessa 26.11. kerrotaan Markku Salon kirjasta narsistista häiriötä sairastavien käyttäytymisestä oikeudessa.
Salon kokemusperäisesti lähestymää aihetta tutkin tieteellisesti vieraannuttamisoireyhtymää (PAS) koskevassa väitöskirjassa. Olen suorittanut kasvatustieteen, aikuis- ja lastenpsykiatrian kurssit ja minulla on 20 vuoden kokemus vaikeista lapsiasioista.

Salon kirja on hyvä siltä osin, kun hän kertoo persoonallisuushäiriöistä ja niiden vaikutuksista asianosaisten käytökseen oikeusprosesseissa yleisesti. Siihen sisältyy kuitenkin oikeusturvaa vakavasti vaarantavia näkemyksiä.

Pääosin vanhempien eron jälkeisissä oikeusjutuissa on Salon mukaan häiriöisistä noin 90 prosenttia miehiä ja vain 10 prosenttia naisia. Tämän hän itsekin myöntää poikkeavan huomattavasti psykologisten ja psykiatristen tutkimusten tuloksista. Salon mukaan miesten häiriöt johtavat oikeudenkäynteihin, naisten häiriöt jostain kummallisesta syystä eivät. Perustelut eivät vakuuta.

Svenn Torgersenin ym. vuonna 2001 julkaiseman tutkimuksen mukaan persoonallisuushäiriöitä esiintyy naisilla ja miehillä suunnilleen saman verran, naisilla hieman enemmän. Miehillä on enemmän antisosiaalisia, passiivis-aggressiivisia ja vaativia persoonallisuuksia, naisilla riippuvaisia ja epävakaita persoonallisuuksia.

Vieraannuttavilla äideillä on usein epävakaa persoona, josta naiset eri tutkimusten mukaan kärsivät kaksi kertaa niin usein kuin miehet. Tästä syystä häiriöistä kärsivien naisten osuus katkerissa huoltokiistoissa voi nousta noin 2/3:aan, miesten osuuden ollessa 1/3. Käsitys saa tukea Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksesta, jonka mukaan 42 prosenttia pidempien huoltokiistojen asianosaisperheistä on lastensuojelun asiakkaita.

Olen Jurisprudentiassa 2007 osoittanut, että kyse on aina yksin lasten kanssa asuvista äideistä, jotka ovat omien mielenterveys- ja päihdeongelmiensa vuoksi joutuneet lastensuojelun asiakkaiksi. Riitelykierteeseen osallistuvista naisista 42 pros. on siis selvästi ongelmaisia. Kun asianosaisissa on myös terveitä, miten kuvioon sopii, että häiriintyneitä miehiä olisi yhdeksän kertaa enemmän kuin naisia?

Salon käsitys siitä, ketkä sairastavat persoonallisuushäiriöitä, on ratkaisevasti vääristynyt. Hän tehnyt havaintoja ainoastaan mutu-tuntumalla. Käsittääkseni hän usein avustaa isistä lapsia tahallaan vieraannuttavia äitejä, joiden häiriöitä Salo ei välttämättä tajua.

Sen sijaan hän saattaa mennä mukaan asiakkaanaan olevan naisen häiriöön siten, että yhdessä tämän kanssa projisoi eli heijastaa sen vastapuoleen, joka todellisuudessa on terveempi kuin entinen kumppaninsa. Vastapuolen väittäminen, ehkä perusteetta häiriöiseksi on kätevää, mutta sellaisia luihuja tekniikoita käyttävän asiamiehen pohdintoja ei pitäisi kohottaa yleiselle tasolle luulottelemalla asiantuntemusta.

ANJA HANNUNIEMI oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Tuusula
-------------

Lapsen oikeudet. (ei varmistettu)

Syytettynä isä. Savon Sanomat 8.11.2009.

Puheenvuoro
isien puolesta

Ari Jousimäki & Liisa Kosonen:
Syytettynä isä.
Teos, 2009. Sivuja 250.

Miksi isä menettää lähihuoltajuuden tai mahdollisuuden tavata lastaan?
Syytettynä isä -kirja kertoo viiden isän hätkähdyttävän tarinan. "Toivomme, että kirjamme onnistuu artikuloimaan ongelman, jota ei nyky-Suomessa ole läheskään ratkaistu", sanovat kirjoittajat Ari Jousimäki ja Liisa Kosonen. Ongelmaa taustoittaa joukko arvostettuja asiantuntijoita.

"Aiheen parissa työskentely on avannut meidän, kirjan tekijöiden, silmät syvään juurtuneelle yleiselle asenteellisuudelle, joka Suomessa vallitsee isän ja äidin vanhemmuuden arvioimisessa", toteavat kirjoittajat.

" Vuonna 2005 eronneiden vanhempien tytöistä äidin kanssa asui 86.9 prosenttia ja isän kanssa 7.4 prosenttia, pojista 82.8 prosenttia asui äidin kanssa ja 12 prosenttia isän kanssa", kertoo oikeustieteen lisensiaatti Anja Hannuniemi.

Äiti on siis yleensä aina parempi lähihuoltaja, eikö isää kiinnosta lähihuoltajuus?
Ensimmäisen tarinan Vesa jäi yhteisellä päätöksellä poikalapsen koti-isäksi. "Lapsi kiintyi enemmän minuun, kun olin kotona. Suhde lapseen oli minulle hyvin tärkeä", Vesa kertoo. Pariskunnan elämäntilanteessa oli monenlaista stressiä, ja erään kerran vaimon vanhempien kotona syntyi yllättävä ja lopullinen riita raha-asioiden merkeissä. Vaikka väkivaltaa ei ollut, vaimo lähti turvakotiin lapsen kanssa.

" Tämä turvakotiin lähtö ennakoi huonoa tulevaisuutta. Se oli täysin suunniteltu juttu. Vaimo oli äitinsä kanssa miettinyt strategian, miten tilanteessa olisi edullisinta menetellä", Vesa kommentoi.

" Kun viimein sain selville perheeni olinpaikan ja tapasimme, vaimo kertoi, että hän tekee kaikkensa, että me nähtäisiin mahdollisimman vähän pojan kanssa tai ei ollenkaan."
Vaimo on päässyt tavoitteeseensa: Vesa ei ole nähnyt poikaansa vuosiin. Mutta hän säilyttää paksun pinon asiakirjoja poikaansa varten näyttääkseen myöhemmin, kuinka pitkään hän on taistellut oikeudestaan isyyteen. Onko kyseessä isän vääristelty kertomus?

Suomessa tuntematon
vieraannuttamisoireyhtymä
Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen vahvistaa Vesan tarinan yleisellä tasolla. Sinkkosen mukaan jotkut juristit neuvovat naista menemään turvakotiin, jotta mies saadaan näyttämään väkivaltaiselta, vaikkei hän sitä olisikaan.

"Olen kuullut monta aika hurjaa tarinaa, miten mies on heitetty pellolle yhteisestä kodista ja samalla erotettu lapsistaan. Tällaisia tarinoita on Suomi tulvillaan eikä kukaan kuuntele eikä ota tosissaan näitä miehiä, varsinkaan, jos he välirikon jälkeen ratkeavat juomaan tai sairastuvat masennukseen. Joillekin avioero voi merkitä vuosikausia kestäviä, kuluttavia oikeustaisteluja."

Eroneuvonnan kehittäjä, projektijohtaja Heikki Koiso- Kanttila näkee myös isien oikeuksia polkevan nyky-ilmapiirin:" Tällä hetkellä tuntuu siltä, että isien oikeuksista puhuminen on melkein rikollista samaan aikaan, kun lapsen ja äidin keskinäinen suhde on itsestäänselvyys ja paremmin turvattu kuin koskaan."

Miksi siis Suomi on täynnä huonoja ja oikeudettomia isiä? Oikeustieteen lisensiaatti Anja Hannuniemi esittää kirjassa hyvin tärkeän ja Suomessa toistaiseksi tunnistamattoman asian.

"Amerikassa on psykiatrien piirissä yli 60 vuoden ajan viitattu vieraannuttamisoireyhtymään, jonka lastenpsykiatri Richard Gardner loi käsitteeksi 1980-luvun puolivälissä. Oireyhtymällä tarkoitetaan etävanhempaan suuntautuvaa panettelukampanjaa, jonka yhteydessä esitetään heikkoja, absurdeja tai vähäpätöisiä perusteita torjunnalle", Hannuniemi määrittelee.

PAS ( Parental Alienation Syndrome)- konferensseja pidetään jo ympäri maailmaa ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on myöntänyt ilmiön olemassaolon.

Myös lapsi osallistuu tahattomasti vieraannuttamiseen, koska hän on luontaisesti lojaali lähivanhemman manipulaatiolle. "Kun lasta haastattelevat henkilöt Suomessa eivät ole perehtyneet vieraannuttamisoireyhtymään, he tekevät jatkuvasti vääriä tulkintoja lasten puheista, mikä johtaa lasten ja heidän läheistensä elämää pilaavien ratkaisujen tekemiseen", Hannuniemi toteaa.

"Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan erojen yhteydessä vähintään puolet hyväksikäyttöväitteistä on vääriä. Vieraannuttamistapauksissa tämä "valttiässä" vedetään hiasta silloin, kun lähivanhempi on riittävän kauan yrittänyt vieraannuttaa etävanhemmasta muilla keinoin, jotka eivät ole tehonneet", Hannuniemi kuvaa raadollista todellisuutta.

Katkerasti ja syvästi riitaantunut todellisuus on epäilemättä hetteinen suo, jossa liikkuminen vaatii taitoja ja herkkiä korvia kuulla ja aistia ja hätäiset ja väärät johtopäätökset vaanivat vanhempien kanssa työskenteleviä.

Mutta koska vieraannuttaminen vakavasti vaarannuttaa asiantuntijoiden mukaan lapsen kehityksen, oireyhtymään on epäilemättä syytä syventyä myös Suomessa.

TUULA-MARIA AHONEN
Kirjoittaja on sosiaalipsykologi ja vapaa toimittaja
----------------------

Lapsen oikeudet. (ei varmistettu)

kysyn minulla 1 tyttö 2 poikaa 5v vaimo teki eron ja muutti pois ja minä estin maistratiin että pojat jää minulle kirjoille ja jäi . äiti on lyöny tyttöä hius harjalla se selvisi minun äitini kautta kun ne olivat ollu saunassa tyttö oli puhunu mummolle ja äiti lyöny toista poikaa huuleen ja verta oli tullu ja minun äiti on käyny puhumassa lastensuojeluun sitten hän teki pojat venäjän kansalaisiksi ilman minun suostumusta ,mutta minä sain asian purettua pois .ja minä olen hoitanu lapsia ja kodin kun hän käyny koulua noin 3vuotta ja nyt minä asun meidän vanhassa kodissa missä lapset ovat tottuneet .minä haen vain käräjillä sitä että pojat olisi minulla kirjoilla ja välillä äidillä . mutta aina mielessä miten sielä äidin kodissa menee , kun pojat on minulla 1 viikko ei ne kysele äitiä yhtään . mikä olisi hyvä ja varma asia hakea minun tapauksessa kokonaa huoltajuus ........ tami@netti.fi

jaki (ei varmistettu)

Feministinen aikakausilehti Tulva 3/2009.

Lapsettomien isien maa.

Äidit osaavat erotilanteessa temput, joilla isältä viedään yhteys lapseensa.
Eikä siinä vielä kaikki, yhteiskunta auttaa heitä siinä sanovat eroisät.

teksti Maria Säkö kuvitus Mirka Suikkanen

VESA JÄI aikoinaan koti-isäksi, kun poika oli vielä vauva. Vaimo Minna opiskeli. Kun lapsi oli parivuotias, Minna ilmoitti haluavansa avioeron. Hän haki apua turvakodista ja syytti Vesaa väkivallasta ja insestistä.

Vesa oli shokissa väitteistä. Hän vei tutkinta-aineiston Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle (Teo), koska huomasi, ettei Stakesin insestitutkintaan laatimia sääntöjä ollut noudatettu.

Ydintyöryhmä sai Teolta huomautuksen. Se ei vaikuttanut mihinkään. Vesa ei ole tavannut lastaan vuosiin. Virheellisen tutkinnan tehnyt lääkäri jatkaa työssään.

Avioeroisien tarinoissa toistuvat samat syytökset: Äiti hakee eroa yllättäen. Hän on suunnitellut eroa pitkään ja ottanut selvää, miten saada yksin- tai ainakin lähihuoltajuus eli lapset luokseen asumaan. Jos tilanne näyttää heikolta, äiti voi aina heittää insestikortin hihasta.

"Tiedän sairaaloita, joissa lääkärit usein tutkivat insestitapaukset väärin eli eivät noudata suosituksia ja kirjoittavat insestiepäilylausunnot väärin perustein. Ja sosiaalityöntekijöissä on suuria alueellisia eroja", sanoo vapaaehtoistyössä eroisien tarinoita kuunnellut Ari Jousmäki, joka on toimittanut syksyllä ilmestyvän Syytettynä isä -pamfletin.

"EN OLE KATKERA, mutta kuitenkin / joskus tuntuu että liikaa menetin", tulkitsee Reijo Kallio vuonna 1980 levytetetyssä camp-iskelmäklassikossa Viikonloppuisä. Internetin keskustelupalstat ovat täynnä lapsettomien isien samanhenkisiä tilityksiä. Paitsi, että ne eivät ole ollenkaan camp. Niitä lukiessa kihoavat kyynelet silmiin.

Eroisien asia on pop. Sitä liputtavat muun muassa vasemmistoliiton ja vihreiden tuoreet miespoliittiset ohjelmat. Mutta onko kyseessä sarja murheellisia yksittäistapauksia vai laaja tasa-arvo-ongelma?

Tilastot näyttävät tältä: Vuonna 2007 tehtiin Suomessa 34 359 sopimusta lastenhuollosta, joista yhteishuoltoon päädyttiin 31 768 tapauksessa. Yksinhuoltajaksi jäi 2 269 äitiä ja 322 isää.

Tässä vaiheessa on tarpeen muistuttaa, että vain pieni osa huoltajuuskysymyksistä paisuu riidoiksi. Oikuedessa käsitellään 2 000 huoltoriitaa vuodessa. Niiden osuus vuosittain ratkotuista lapsen huoltoa koskevista asioista on vain 4-5 prosenttia. Sekin on tietysti liikaa.

Periaatteessa isien asema on kohentunut sitten Viikonloppuisän ilmestymisen. Aiemmin yhteishuoltajuutta ei annettu, jos äiti ei sitä hyväksynyt. Nykyään yhteishuoltajuutta pidetään ensisijaisena vaihtoehtona ja siihen päädytään lähes kaikissa avioeroissa. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Käytännössä yhteishuoltajuus on liian usein äitien huoltajuutta ja pikemminkin erottanut isiä lapsista. Yhteishuoltoratkaisuissa 14 670 lasta jäi asumaan äidin kanssa, 3 065 isän kanssa.

PERUSASIAT. Ehkä joidenkin miesten kannattaisi alkaa niistä. Monet feministit, kuten Anna Moring (vihr.), ovat sitä mieltä, että huoltajuuskiistoissa näkyy se, että isät kantavat pienten lasten hoivavastuusta vain murto-osan. Suomessa naiset käyttivät vuonna 2007 vanhempainpäivärahoista 94 prosenttia, miehet kuusi.

Arjen tutkijoiden mukaan lastenhoito pysyy äidin työnä myös vanhempainvapaa- ja hoitovapaakausien jälkeen. Jo kahden työssäkäyvän aikuisen perheessä nainen käyttää kymmenen tuntia viikossa enemmän kotitöihin kuin mies. Ennen lasten syntymää naisen rahat ovat naisen rahoja; miehen rahat miehen. Ensimmäisen lapsen synnyttyä naisen rahat muuttuvat jotenkin kummasti perheen rahoiksi, miehen rahat pysyvät miehen rahoina.

"Jos vallitsisi täysi tasa-arvo perheen työnjaossa, miehet eivät varmasti kokisi niin laajasti tulevansa syrjityksi näissä asioissa", muotoilee Lastensuojelun Keskusliiton eroneuvontaa jakavan Neuvo-projektin johtaja Heikki Koiso-Kanttila.

Koiso-Kanttila muistuttaa, ettei lasta voi ikään kuin ansaita itselleen. Lapsen suhdetta kumpaankaan vanhempaan tai kummankaan vanhemman sukuun ei saisi katkaista.

Jos äidit hoitavat lapsiaan enemmän ennen eroa, eikö ole luontevaa, että tilanne jatkuu eron jälkeen samanlaisena? Koiso-Kanttilasta on vanhanaikaista painottaa sitä, että lapsen ympäristö muuttuu mahdollisimman vähän. Nykyisin pidetään tärkeämpänä, että lapsella säilyy yhteys molempiin vanhempiin.

Siihen, että yhteishuoltajuus on harvoin todellista yhteishuoltajuutta, on historialliset syynsä. Aiemmin lainsäädäntö lähti siitä oletuksesta, etteivät eroavat vanhemmat pystyisi jakamaan huoltovastuuta. Näin luotiin pohja vanhempien väliselle kilpailuasetelmalle. Tällainen ajattelu elää Koiso-Kanttilan mukaansa edelleen sitkeästi huoltajuuskiistoiissa lausuntoja antavien sosiaalityöntekijöiden piirissä.

"He suosivat edelleen yhteishuoltajuudessa sitä, että lapsella on ikään kuin ykkössijalla oleva vanhempi. Esimerkiksi vuoroviikkoasumista pidetään lähtökohtaisesti usein huonona ratkaisuna."

Helsingin kaupungin perheoikeudellisten asioiden va päällikkö Katja Niemelä kiistää syytöksen. Hänen mukaansa käytäntö riippuu täysin perheen tilanteesta.

"Jos edellytykset vuoroviikkoasumiseen ovat olemassa, se käy. On tapahtunut myös niin, että se on haluttu purkaa, koska se ei ole toiminut."

LUE KOKO JUTTU TULVASTA 3/09!
-------------

Grandfather. (ei varmistettu)

Minusta tämän järjestön tulisi saada palkinto. Itselläni juurikin hyvin suuri taistelu lapsien tapaamisista ja lähivanhemmuudesta. Isin syliin tullaan juosten ja nauraen aidosti. 2v ja 6 v tytöt. Mutta äidin luo lähdetään vakavana. Jopa itkuisena. Ex-muija vaan yrittää aivan seinahulluja sossun ja muiden tukemana, lasten isää vankilaan. Jo 4kk tätä paskaa jatkunut ja lastensuojelu/sossu Tuusulasta ovat pääsyy. Exä ei edes ajattele lasten etua, vaan vaatii asumistukien ja elareiden takia lähiä itelleen. Asia nauhalla. Tulemme varmaankin vaatimaan kaikkia isää hankaloittavia osapuolia virkavirheestä käräjille aikanaan. Isänä käytän vaikka koko omaisuuteni, jotta tyttöni saisin kotiin ja typerät sossuakat pois virasta. Sossu ja ns. vakiintuneet tapaamismallit tulisi laittaa erittäin suuren syynin alle. Ei takuulla ole tervettä olla isästään erossa liian pitkiä aikoja. Eikä ole reilua, että isit ns. joutuvat maksamaan lapsiensa näkemisestä aina. Eikö ne saamari ole yhteisiä? On naurettavaa, ettei isiä pidetä muuna, kuin siittäjänä ja maksajana. Ihan kuin huorissa kävisi, muttei edes saa mitä haluaa. Firmani tulee tekemään asiasta vielä 17Gb aineiston pohjalta kirjan. Ensi painoksen saa ilkeä exä ja Corleone ex- appiukon kanssa. Toivottavasti ne kumpikin joutuu linnaan tai muualle suljettuun hoitoon ja rakastava isä saa tyttönsä kotiin Tuusulaan omaan omakotitaloon, omalle uima-altaalle, eikä liian pieneen sossutukivuokrakämppään johonkin Vantaan pikkulähiöön.

Teute H Tuusulasta (ei varmistettu)

Lapsen erokriisi.

Erään lapsen isä aisti, että hänen 11v. tyttärellä alkoi esiitymään merkkejä, jotka viestittivät, että lapsen kodalla kaikki ei ole OK.

Lapsi oli kirjoittanut lappusia, joissa luki “mä en kestä, jos mun iskä ja äiskä eroo - mikähän mua taas vaivaa, mä olen taas oksentanut taas koko viikonlopun”.

Ehkä lappuset oli jätetty takoituksellisesti hänen pöydälleen.
Isä huolestui tyttärensä tilasta.
Eropäätöksen jälkeen lapsi totesi “tuon olen tiennyt jo kauan aikaa”.

Lapset ovat erittäin herkkiä aistimaan muutoksia kodin ilmapiirissä, mutta eivät kysele, eivätkä puhu asista, sillä lapsi jää odottamaan, “mitä tuleman pitää”.

Toisekseen lapset ja nuoret ovat “solidaarisia, eivätkä asetu jomman kumman vanhemman puolelle.
Lisäksi lapsen kaveripiirissä useiden vanhemmat olivat eronneet, jotenka hänellä oli “kosketuspintaa” erotapahtumiin ja niiden aiheuttamiin muutoksiin lasten ja nuorten elämässä.

Lapsen isä kysyi tyttäreltään, “mitä sinä haluat tulevalta elämältäsi?
Isä aisti lapsen huolestuneisuuden lappusten perustelta ja päätti nostaa “kissan pöydälle”.

Isä kirjasi lapsen toivomukset, josta isä teki yhteenvedon sosiaalitoimelle.

“Minä toivoisn, että huotajuuspäätöksessä otettaiin huomioon seuraavat toivomukseni.

Kaikki parhaat ystäväni asuvat kotikaupungissani. Muutto toiselle paikkakunnalle ja toiseen kouluun tuntuisi vaikealta.

Asumisjärjestelyt: Toivoisin, että veljeni asuisisivat kanssani.
Toivoisin, että uusi asunto löytyisi läheltä kouluani, tai muuten hyvien kulkuyhteyksien päässä koulustani.
Toivoisin, että saisin asua veljieni ja isäni kanssa.”.

Tytär allekirjoitti toivomuslistan.
Isä varasi ajan sosiaalitoimesta, jossa lapsi kävi yksinään keskustelemassa sosiaalityöntekijän kanssa.

Lisäksi isä varasi ajan koulun terveydenhoitajalle, jossa lapsi sai keskustella tulevasta elämänmuutoksesta.
Terveydenhoita kysi lapselta saako hän kertoa asiasta luokanvalvojalla, johonka lapsi suhtautui myönteisesti.

Nämä tapaamiset viestittivät lapselle, että hänellä on opettajan ja luokanvalvojan tuki, mikäli hänen terveydentilassaan ja koulumenestyksessä on havavaittavissa jotain sellaista, jossa he voivat olla lapselle tukena.

Päätös asumisesta ja koulusta toteutuivat lapsen toivomalla tavalla.

Tapaamisoikeuksisille ei asetettu minkäänlaisia rajoja, vaan lapset saivat tavata etävanhempaansa aina kun se sopi lasten aikatauluun, sekä pitkään välimatkaan etävanhemman luokse.
-----
Todettakkon että tämä kolmen lapsen äiti oli löytänyt uuden "rakkauden".
Hän ja hänen uusi rakkaus olivat suunnitellet uusperheen perustamista, johonka kuuluisi molempien 11 vuotiaat tyttäret.

Varmistaakseen tyttären saamisen uusperheeseen hän uhkasi syyttää lasten isää, alkohiolistiksi, vainoharhaiseksi juopoksi rentuksi ja tyytärensä seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Lasten isä ilmoitti, että siinä tapauksessa hän nostaa syytteeen valehtelusta, josta voi seurata kahden vuoden vankeustuomio.
Äiti pelkäsi joutuvansa vankilaan ja peruutti uhkauksensa.

Tänä päivänä tämän "juoppo renttu hyväksikäyttäjäisän" lapset ovat aikuisia.
Kaikilla on ammatti ja vakituinen työpaikka.
Tytär vihitään heinäkuussa, keskimmäisellä pojalla on kaksi lastenlasta.
------------

Grandfather. (ei varmistettu)

Näitä surullisia tapauksia sosiaalitanttojen mielivaltaisesta käyttäytymisestä on lähipiirissäni useita. Sossutantta on esim. sanonut isälle, että "puhu mitä puhut, olen äidin puolella". Ja näin kävi, koska äiti oli ehtinyt käydä puhumassa perättömiä asioita isästä. Mihin tämä yhteiskunta on menossa? Ovatko sosiaalitantat katkeroituneita vanhoja piikoja, jotka haluavat kostaa jotain miehille?

Oikeutta miehille! (ei varmistettu)

Väestöliitto Avioero lapsen kokemana.

Eron aiheuttaa lapselle stressiä
1. Itse ero on suuri stressitekijä

Lapsi elää elämäänsä luottaen sen jatkuvan samanlaisena. Siksi ero on aina suuri mullistus lapselle, jos lasta ei ole valmisteltu eroon tai valmistelu on tehty riittämättömästi. Monet vanhemmat näyttävät ajattelevan niin, että lapsen kannalta on hyvä, jos häntä suojellaan mahdollisimman pitkään erotiedolta. Joskus taas vanhemmat eivät löydä keinoja tai uskallusta kertoa tulevasta erosta lapselle. Tällöin lapsen elämä muuttuu täysin valmistautumatta, mikä järkyttää lapsen uskoa ja luottamusta elämän ennustettavuuteen. Lapsellakin menee vuosi tai pari uuteen tilanteeseen sopeutumiseen.

Yhtäkkinen vanhemman poistuminen lapsen elämästä lisää lapsen kokemaa stressiä. Uusien käytäntöjen luominen on lapsen voimia koettelevaa. Kun lapselle tulee kaksi kotia, täytyy kaikki totutut tavat ja aikataulut muuttaa. Vie aikaa, ennen kuin toimivat käytännöt löytyvät ja asettuvat osaksi lapsen arkipäivää.

2. Vanhempien välinen riitaisuus

Tutkimusten mukaan yksiselitteisesti suurin riskitekijä lapselle on vanhempien välinen avoin, runsas ja vihamielinen riitely riippumatta siitä, elävätkö vanhemmat yhdessä vai eivät. Erityisen haitallista on, jos lapsi joutuu tämän riitelyn välikappaleeksi tai häntä käytetään vanhempien välisten viestien viejänä. Samoin on haitallista, jos lapselle moittii, nimittelee tai muuten halventaa toista vanhempaa. Ei ole myöskään hyvä, jos lapsi kokee, ettei hänellä olisi oikeutta ja lupaa tavata tai ajatella tai muutoin pitää yhteyttä toiseen vanhempaansa.

3. Vanhemmuuden heikentyminen eron jälkeen

Eron jälkeen vanhemmat ovat kovilla sopeutuessaan elämään yksin ja selviämään vanhemmuuden hoitamisesta käytännön toimissa. Voi käydä niin, että vanhempien voimat eivät riitä omaan erosta selviämiseen, arjen käytäntöjen pyörittämiseen, työhön ja vanhempana toimimiseen. Vanhempien uupuminen voi varsinkin pitkään jatkuessaan rasittaa ja haitata lapsen kehitystä.

4. Tärkeiden suhteiden menetys

Mitä useammat tärkeät ja läheiset ihmissuhteet eron yhteydessä katkeavat tai heikkenevät, sitä suurempi rasite se lapselle on. Jos lapsi joutuu eron seurauksena menettämään läheisiä ystäviään, koulu- tai päivähoitokavereita, tuttuja hoitajia tai opettajia sekä toisen suvun sukulaisia, kasvaa eron rasittavuus.

5. Uudet kumppanit

Lasta rasittaa myös isän tai äidin uuden kumppanin ilmaantuminen kuvioon. Lapselle pitäisi antaa aikaa sopeutua eron aiheuttamaan muutokseen, eikä tuoda hänen elämäänsä lisää muutoksia turhan nopeasti. Lapsen kannalta olisi parempi, jos hän saisi rauhassa luoda tapaamiskäytännöt muualla asuvan vanhemman kanssa ilman, että hänen täytyy samanaikaisesti tutustua uuteen vieraaseen aikuiseen vanhempaa tavatessaan.

6. Lapsen yksilölliset ominaisuudet

Viime aikoina on nostettu esiin myös lapsen temperamenttipiirteet tekijöinä, jotka osaltaan vaikuttavat siihen, miten rasittavaksi ero lapselle muodostuu. On havaittu, että lapset yleensä sopeutuvat elämän muutoksiin eri tavoin. Lapsille, joilla on hitaasti tai vaikeasti muutoksiin sopeutuva temperamentti, vanhempien ero on erityisen suuri rasitus.

Lapsella voi olla muitakin yksilöllisiä ominaisuuksia, esimerkiksi vamma, sairaus tai oppimisvaikeus, joiden takia hän tarvitsee tavallista enemmän molempien vanhempiensa jatkuvaa tukea. Eron jälkeen tukea voi olla vaikeampi saada ja siitä aiheutuu lapselle stressiä.

7. Taloudelliset tekijät

Usein eron jälkeen kummankin vanhemman elintaso laskee, mikä voi muodostua rasitteeksi lapsellekin joko suoraan tai epäsuorasti. Tiukkeneva taloudellinen tilanne voi karsia lapsen elämästä mahdollisuuksia, esim. harrastuksiin, joita siihen on aiemmin kuulunut. Saattaa myös olla että toinen tai molemmat vanhemmista joutuvat tekemään lisätöitä rahoittaakseen elämää, mikä vähentää lapsen ja vanhempien välistä yhteistä aikaa ja vanhempien jaksamista.
----------

Grandfather. (ei varmistettu)

Isyyslakiin halutaan muutosta avoliittoinnon takia.

Helsingin Sanomat 2.8.2011.

STT

Oikeusministeriössä kaavaillaan uudistuksia lähes 40 vuotta vanhaan isyyslakiin. Perhemuodot ovat muuttuneet oleellisesti siitä, kun laki 1970-luvulla laadittiin.

Isyyslain säätämisen aikaan avioliiton ulkopuolella syntyi vain noin 10 prosenttia lapsista, kun nykyään lapsista noin 40 prosenttia syntyy avioliiton ulkopuolella, useimmiten avoliittoon.

Avoliittoon syntyvien lasten isien isyyden tunnustamista pidetään hankalana ja sen katsotaan asettavan avoliittoperheet huonompaan asemaan kuin avioliittoperheet. Ministeriö on valmis harkitsemaan, miten tunnustamista voitaisiin yksinkertaistaa avoliitoissa. Kokonaan se ei kuitenkaan luopuisi isyyden tunnustamisen vaatimuksesta.

Ministeriön arviomuistio on lähetetty lausuntokierrokselle, ja lakiuudistushankkeen jatkovalmistelusta päätetään syksyllä.
---------

Granfather. (ei varmistettu)

Aina vaan menee hullummaksi ja hullummaksi. Jouduin pyytään Dumarilta puhelinsoittoajan omaan liittymääni joka lapseni hallussa. Tämä exä silti terrorisoi lasta koko ajan sulkemalla puhelimen. 5 kk on tämä hyvin omistushaluinen PA syndroomanainen rikkonut tätä tuomarin vaatimaa oikeutta pitää yhtettä 40 kertaa vähintäänkin. Ei oikein ymmärrystä ole tullut edes sossuilta asiaan. Mitään ei voi silti kuulemma tehdä. Ehkä kihlakunnanvouti voisi laittaa asiaa liikettä? Ainakin oli hyvin kiinnostunut tästä merkillisestä asiasta. Nyt vaan itse joudun 6 v tyttöni viemään perheneuvolaan psykologille. Niin kauheasti asia on pieneen lapseenkin jo vaikuttanut. Miten ilkeä voi ex-vaimo olla? Omalle lapsellekin. Ei vain näe koko totuutta.

Teute H (ei varmistettu)

Hei

Kyllä isät on aika heikoilla mullekin sanottiin että lapset otetaan huostaan jos en eroa vaimosta ja lapsista sosiaalityöntekijä.ei pitänyt paikkaa äiti haluu määrätä kaikesta

Tsl (ei varmistettu)

Osallistu keskusteluun