Kaapolla ja Kipparilla on vahva parisuhde

Hiljattain Pohjois-Haagan aseman läheisyyteen muuttaneessa lemmikkikauppa Pyrstön ja Tassun puodissa asustaa harvinaislaatuisen kookkaita papukaijoja.

Harvinaislaatuista on myös se, että Kaapo ja Kippari -nimiset sinikelta-arat elävät parisuhteessa.

Pesivänä pariskuntana ne ovat tuottaneet jo jälkipolven jos toisenkin.

– Täällä toisessa häkissä on niiden viimeksi saama poikanen, nimeltään Rohmu. Rohmun kanssa samaan aikaan syntynyt toinen sinikelta-ara myytiin Hyvinkäälle, lemmikkikaupan pitäjä Pirjo Kekkonen kertoo.

Rohmu on vanhempiaan säyseämpi tapaus: se on oppinut niin sanotuksi käsikesyksi, eli Kekkonen voi ottaa sen silloin tällöin häkistä ulos vaikkapa kädellensä istuskelemaan.

– Kaapo ja Kippari eivät enää ole käsikesyjä, vaikka ainakin toinen niistä oli aiemmin kesympi. Se johtuu siitä, että ne ovat nyt pesivät pari.

Pariskunnan häkkiin on kiinnitetty kieltokyltti: ”Ei sormia häkkiin!!”.

Ison papukaijan nokka on pelottava väline.

Papukaijojen sukupuolta ei pysty määrittelemään ihan noin vain, vaan sen selville saamiseksi täytyy tehdä peräti dna-testi.

– Kippari on tässä tapauksessa naaraspapukaija ja Kaapo on uros, Kekkonen tietää.

Sinikelta-arat ovat maailman suurimpia lentäviä papukaijoja. Ne ovat kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikasta.

Täysi-ikäisen linnun siipienväli on toista metriä, pituus voi olla pyrstösulat mukaan lukien jopa 90 senttiä.

– Toisen alkuperä ei ole tiedossa, mutta lemmikkieläiminä nämä ovat olleet. Ikää niillä molemmilla on noin 30 vuotta. Ne voivat elää jopa 90-vuotiaiksi.

Se, että Kaapo ja Kippari alkoivat pesiä, kun ne laitettiin samaan häkkiin, oli pieni hämmästyksen aihe.

Välttämättä naaraan ja uroksen välillä ei tapahdu mitään.”

Sinikelta-aran omistajaksi ei kannata ryhtyä hetken mielijohteesta. Linnut pitävät välillä varsin kovaa ääntä, joten kerrostaloon ne eivät oikein sovellu.

Häkin sijasta isolle linnulle sopivin tila olisi oma huone.

Sinikelta-aran kaltaista jättiä ei pidä hankkia myöskään ensimmäiseksi lemmikkilinnuksi.

Mutta onko pohjoishaagalaisilla papukaijoilla puheenlahjoja?

– Pariskunta sanoo joskus ”terve”. Rohmulla on enemmän sanastoa: sen nokasta on kuulunut myös ”Rohmu”, ”orrelle” ja ”kakara”, Kekkonen muistelee.

Papukaijojen ”puhe” on matkimista. Ne toistavat ihmisten suusta kuulemiaan sanoja.