Piilota X Palauta

Aviopari auttaa Helsingin romaneja koulukarikoissa

Paikalliset Kommentoi

Sosiaaliohjaajat Unelma ja Henry Bollström ovat romaneja, jotka tukevat helsinkiläisiä romaniperheitä lasten koulunkäynnissä.

He ovat paitsi työpari niin myös aviopari.

– Koulutus on tärkeää myös romanille, koska koulutus auttaa yhteiskuntaan sopeutumisessa ja antaa romanille mahdollisuuksia edetä elämässään, sanovat Helsingin itäisellä sosiaaliasemalla työskentelevät Bollströmit.

Romanit tarvitsevat erityistä tukea, koska heidän kouluttautumisensa ja työllistymisensä on heikompaa kuin valtaväestöllä.

Vaikeudet alkavat usein jo peruskoulun ala-asteella, mikä voi vaikuttaa myöhempään koulumenestykseen.

Ongelmia joka kolmannella

Suomessa lähes joka kolmannella romanilapsella on ongelmia koulunkäynnissä.

Opetushallituksen selvityksen mukaan 70 prosentilla romanilapsista peruskoulu sujuu hyvin tai vähintään tyydyttävästi, mutta 30 prosentilla heikosti tai välttävästi.

Opetushallituksen kyselyyn vastasi viime vuonna 1341 rehtoria.

Takavuosina romanilasten koulunkäynti oli huomattavasti hankalampaa kuin nykyisin.

Esimerkiksi 1970- ja 1980-luvuilla romanien oli vaikea saada vakituisia asuntoja, joten asuinpaikan vaihtuminen tiheään saattoi vaikeuttaa koulunkäyntiä.

Silloinkaan kyse ei ollut siitä, etteikö lasta haluttaisi laittaa kouluun, Unelma Bollström sanoo.

– Romanikoululaisten suurimmat haasteet liittyvät päättötodistuksen saamiseen, eli peruskoulun suorittamiseen, vanhempien motivoimiseen sekä kodin ja koulun yhteistyöhön.

Bollströmit väittävät kuitenkin, että romanilapsilla luokalle jääminen ja peruskoulun keskeyttäminen ei ole huomattavasti yleisempää kuin valtaväestössä.

– Kyllä näissä samoissa asioissa on pääväestössäkin aika suuria lukuja. Romanit ovat pienempi väestöryhmä, joten romanit voivat korostua helpommin, Henry sanoo.

Kulttuuriset erot aiheuttavat joskus yhteentörmäyksiä perheiden ja kouluviranomaisten välillä.

Romaniperheissä voi olla tietämättömyyttä, ja toisaalta he voivat myös kohdata syrjintää.

– Kannustamme vanhempia ilmoittamaan koululle heti, kun lapsi on pois sairauden vuoksi. Tärkeää on, että vanhemmat tekevät läksyjä lastensa kanssa ja osallistuvat koulussa lapsen arviointikeskusteluihin, Unelma kertoo.

– Vanhempien kanssa käydään hyvinkin syvällisiä keskusteluja siitä, miksi koulunkäynti on hankalaa. Kyselen aina myös lapselta, mikä koulunkäynnissä askarruttaa.

Koululainen voi kokea hukkuvansa isossa luokassa muiden joukkoon.

Lapsi ei välttämättä uskalla mennä kouluun, jos tahti on liian kova ja hän pelkää jäävänsä opiskelussa jälkeen. Joskus pienikin asia, kuten tukiopetus, auttaa opiskelussa.

– Ongelmia aiheuttaa myös se, että iltaisin istutaan liikaa tietokoneen ääressä. Aamulla on sitten vaikea herätä kouluun. Samanlaisia ongelmia on pääväestönkin lapsilla.

Bollströmien mukaan romanivanhemmilla ei ole kulttuurista johtuvia tapoja tai muita syitä, miksi koulunkäyntiä haluttaisiin vältellä.

– Tänä päivänä romanivanhemmat ovat hyvin motivoituneita kannustamaan lapsiaan siihen, että lapsi käy peruskoulun loppuun ja hankkii sen jälkeen jatkokoulutuksen, Henry painottaa.

Kotiasiat kotona

Jani JakonenMiten Unelma ja Henry Bollström päätyivät samaan työpaikkaan?

Henry teki 1990-luvulta lähtien vapaaehtoistyötä Romano Mission -järjestössä, jolta sosiaalivirasto osti ostopalveluna romaniperhetyötä. Vuonna 2003 virasto vakinaisti hänet sosiaaliohjaajaksi.

Unelma tuli mukaan, kun rinnalle haluttiin naistyöntekijä.

Avioparina samassa työpaikassa työskentely on mukavaa. Kumpikin tuntee toisensa työnkuvan ja työtaakkaa voi tarvittaessa jakaa toiselle.

– Ja hyvä puoli on myös se, että saan aina autokyydin töihin, Unelma naurahtaa.

– Työpaikalla olemme työntekijöitä keskenämme, emme puhu kotiasioista töissä. Olemme myös sopineet, että heti kun työpaikan ovi suljetaan, lakkaamme puhumasta työasioista.

Käyttäjän Jani Jakonen kuva
Jani Jakonen

Kommentit

Osallistu keskusteluun

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
  • Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
  • Älä levitä huhuja tai valheita.
  • Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
  • Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
  • Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
  • Älä mainosta.
  • Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.