Lisää työtä vai lisää palkkaa

Oliko kilpailukykysopimus (kiky) hyvä vai huono?

Mikä merkitys oli sillä, että palkkoja ei korotettu viime vuonna, työaikaa pidennettiin ja julkisen puolen lomarahoja leikattiin?

Oli miten oli, Suomen talous elpyy. Kaikkien palkansaajien nimellisansiot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan tammi–maaliskuussa 0,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan verrattuna. Yksityisellä puolella nousua oli 0,8 prosenttia ja julkisella puolella valtiolla ja kunnilla oli laskua 1,1 prosenttia.

Talouden tervehdyttämisen näkökulmasta kiky teki sen, mikä oli tarkoituskin: julkisen puolen menoja leikattiin.

Elpymisen taustalla on viennin lisääntyminen. Hintakilpailukykymme on aikaisempaa parempi, ainakin osittain kikyn ansiosta. Kun vienti tekee tulosta, pitääkö tulokset jakaa myös niille palkansaajille, jotka eivät ole tehneet parempaa tulosta?

Yksi näkemys on, että kaikkia palkkoja pitää korottaa, koska kuluttajahinnat ovat nousseet palkkoja nopeammin. Tämä on supistanut palkansaajien ostovoimaa.

Kaikille lisää palkkaa on vaatimuksena sukua entisaikojen solidaariselle palkkapolitiikalle, jossa kaikki saivat korotuksia riippumatta siitä, miten yrityksellä meni.

Tulokset paranevat, mutta työttömyys laskee edelleen hitaasti. Kun talous tervehtyy tuottavuutta kasvattamalla, väkeä palkataan lisää vain vähän. Vasta kun kaikki muu on tehty, palkataan uutta väkeä.

Nousukausi ei vaikuta millään tavalla suomalaisten ikärakenteeseen. Väki vanhenee ja eläköityy, mikä heikentää huoltosuhdetta: työssäkäyviä on yhä vähemmän suhteessa työmarkkinoiden ulkopuolella oleviin. Tämä pitää julkisen talouden velkaisena.

Julkinen taloutemme on rappiolla 10 vuotta kestäneen talouskriisin seurauksena. Siksi pitäisi kehittää uusia työpaikkoja eikä nostaa töissä olevien palkkoja. Kun työttömyysmenot supistuvat, julkinen talous voi paremmin, julkista velkaa voidaan maksaa takaisin ja veroja voidaan alentaa.

Kasvu ei poista uudistamisen pakkoa.

Kommentit (14)

Kommentit

Vielä kerran ainut toimiva järjestelmä olisi päästää työvoima markkinaehtoiseksi ja työnantajavastuu pois.Sen jälkeen työttömyys olisi noin 1-2% luokkaa.Nykyinen järjestelmä tuhon oma ja syö Suomen kilpailukykyä enemmän kuin pahasti.Onneksi löytyy järkevän hintainen alihankinta mihin minä olen jo siirtynyt vuosia sitten.

Tatu

Huoltosuhteesta höpöttäminen on huijausta. Se perustuu vanhanaikaiseen käsitykseen, jonka mukaan huollon kustannukset otetaan työikäisten selkänahasta. Taloudellinen kasvu hoidetaan nykyisin toisella tavalla.

suomensuomalainen

Pietilä antaa ymmärtää, että kiky teki mitä pitkin ja talous elpyy.
Totuus löytyy varmemmin kaurapuurosta kuin tuosta ajatelmasta. kiky ei ole elvyttänyt Suomen taloutta eikä luonut yhtään työpaikkaa.
Uudenkaupungin autotehdas ei saanut uuden mallin valmistusta Mercedekseltä kikyn vuoksi. Niitä neuvotteluja on käyty ennen or-si poikien hallitusta.
Meyer ei lisännyt laivanrakennusta Turussa kikyn vuoksi vaan koska siellä oli vapaata kapasiteettia, sopivat olosuhteet suurten laivojen rakentamiseen ja osaavaa henkilöstöä. Näistä syistä Meyer osti telakan ja hankki sinne töitä. Ei kikyn vuoksi.
Joskus vieläkin toivon, että joku journalisti uskaltaisi näissä "puolueettomissa" medioissakin kertoa totuuden. Turha lie toiveeni.

Tatun ajatus työttömyyden poistamismenetelmistä varmaan poistaisi työttömyyden, kuten hän kuvaakin. Sen lisäksi suuri osa työvoimasta putoaisi köyhyysloukkuun eli joutuisi tekemään kahta tai kolmea eri työtä pitääkseen perheensä hengissä. Amerikan malliin.
Viikko pari sitten kerrottiin lehdissä, kuinka maalareita pitää tuoda Uzbekistanista, kun ei suomalaisia maalareita löydy. Vähän myöhemmin paljastui, että ko. firma muiden joukossa maksaa niin alhaisia palkkoja, etteivät edes virolaiset suostu niihin. Sellaista alihankintaa varmasti löytyy, mutta se on myös yhtä varma tie Suomen tuhoon kuin Tatun mainitsema nykyinen järjestelmä. Alipalkatut työmarkkinat eivät ole ratkaisu, jota kannattaisi toivoa maahan, jonka elinkustannukset eivät jousta alaspäin ja jossa veronkierto on hallituksen suojeluksessa.

Respanteri

Työhän on lisääntynyt valtavin harppauksin, mikäli eduskuntavaalienne kolmanneksi suurimman puolueen puheenjohtajaan on uskomista tänään pitämänsä puheen perusteella, jossa hän ilmoitti maassanne olevan 41 000 työtöntä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Miksi ei tietysti olisi. Tilastokeskushan nyt on toki asiasta vähän toista mieltä... :-)
Vienti vetää ja siitä ei ole pienintä aikomustakaan jakaa kaikille, vientitavaroiden tuottajahintojen noustua vuodentakaisesta vaatimattomat 4,6% , palkkojen kumminkin pysyessä samalla ajanjaksolla tosiaan suhteellisen maltillisina.

venäjän trolli

Markkinaehtoisuus tarkoittaisi, että ei olisi työehtosopimuksia, valtakunnallisia tai paikallisia.
Kun työnantajia on erilaisia, hyviä ja sellaisia, jotka käyttäisivät tilaisuutta hyväkseen joko siksi, kun eivät muuhun pysty tai ahneuttaan, niin miten turvattaisiin heikoimpien toimeentulo?
Työllisyys ehkä kohentuisi lukuina, mutta maksettu palkkasumma pienenisi. Samalla pienenisivät valtion verotulot ja palkansaajien eläkekertymät, siis hyvinvointi.

Työehtosopimusten kokonaistaso saattaa olla hieman korkea, mutta kai vain hieman. Sopimusten tuloksena on kuitenkin nykyinen hyvinvointimme, suhteellisen tasainen tulonjako, valtion ja kuntien kyky jollain lailla toimia. Toimivatko valtio ja kunnat liian anteliaasti poliittisten ääntenkalastelujen vuoksi, on toinen kysymys. Kenties valtion velkaan nähden, kansalaisten hyvinvointiin nähden ei kovin paljon. Valtiohan on kansalaisia varten. Hienosäätöjä on toki kai pakko tehdä.

Työehtosopimusten sivutuotteena on saavutettu sellainen luottamus, että on pystytty sopimaan kansallisesta eläkejärjestelmästä. Markkinaehtoisuus kyllä supistaisi tätä, saatettaisiin palata aikaan, jolloin varma eläke oli vain valtion ja kuntien työntekijöillä, muilla se oli työnantajan valistuneisuuden varassa.

Täydellinen markkinaehtoisuus tuhoaisi yhteiskunnan, toisi vahvimman oikeuden. Tällaisiakin valtioita löytyy. Niissä olot eivät ole Suomea paremmat.

QWERTY

Valtaosa kikystä oli helatorstain muuttaminen keskinäiseksi koulutus- ja hengennostatuspäiväksi. MIten se jo nyt ehtisi näkyä tilastoissa jotka laahaavat muutaman kuukauden perässä?

Oikeammin me olemme nyt kapitalismin lainalaisuuksien mukaisesti vihdoin päästy mukaan sykliin joka on muualla ollut nousussa jo vuosia sitten. Muualla se on tasaantumassa vasta kun meillä pikkusen heilahtaa ylöspäin. Kyse on siis enemmänkin siitä, että hallitus kikyineen ei aivan tyystin pystynyt estämään nousua.

Mieän ikärakeneemme on mitä on ja eläkeikäsiten lisääntyminen on jo jonkin aikaa johtunut n.s. suurten ikäluokkien eläköitymisestä. Mutta he ovat jo likipitäen kaikki eläkkeellä. Tulevat eläköityvät ikäluokat pienenevät seuraavat kymmenet vuodet. Sen sijaan n.s. suuret ikäluokat ovat jo potentiaalisesti kuolevassa iässä eli n.s. luontainen poistuma alkaa korjata ikäpyramidia huoltosuhteen kannalta.

SUomensuomalaisen huoltosuhdekommenttissa on perää. Iso osa huollettavien huoltamiseen käytettävissä olevista varoista ei tule palkansaajilta vaan eläkeyhtiöiden finanssibusineksista. Se lienee luontevaa finanssikapitalismin oloissa. Tosin meidän on toivottava, ettei romahdusta tule, ei tule, ei tule, ei .....

Myyryläinen

Pietilän otsikon kysymys on väärä sillä työ ja palkat eivät ole vaihtoehtoja vaan kuuluvat yhteen ja samaan pussauskoppiin: palkka tuo työtä ja työn pitää tuoda palkkaa.

Oikeasti tavallisille ihmisille maksettu palkka kiertää suoraan takaisin talouteen ruoka- ja vaateostosten sekä muun kulutuksen kautta. Mitä enemmän palkkaa maksetaan sitä enemmän talous saa rahaa. Sama koskee palkoista pidätettäviä veroja. nekin kiertävät julkisen vallan kulutukseen ja palkkoihin jotka taas menevät talouselämälle. Mitä enemmän rahaa kiertää ja mitä nopeammin se kiertää, sitä paremmin talous pyörii, sanoo kansantaloustieteen perusopit makrotalouden osalta. Tämä on yksi asioista joissa kansantalous eroaa oy/ab:n taloudesta ja miksi työnantajien ei pidä antaa sanella palkkkoja työmarkkinoilla.

Myyryläinen

Ei toimi globaalisessa maailmassa korkeat palkat koska se heikentää kilpailukykyä.Matala kilpailukykyinen palkka ja suurempi määrä työllistyy joka lisää ostovoimaa koska tavaran hintakin alenee.Palkat yleensä yrityksen suurin menoerä.

Tatu

Ei ihan noinkaan. Globaalissa maailmassa esimerkiksi Saksassa on paremmat palkat ja se pärjää maailmantaloudessa ihan hyvin, paljon Paremmin kuin kikyttelevä Suomi. Samaten monet muut verrokkimaamme.

Toisaalta matalat palkat eivät alenna hintoja sillä, ainakin kansantaloustieteen perusperiaatteiden mukkaan, hinnat määräytyvät markkinoilla ostajien ostohalujen mukaan eikä kustannusten mukaan. Kustannukset määräävät, kannattaako jonkun toimijan olla markkinoilla mukana omilla kustannuksillaan.

Palkat eivät ole kuin n. 15 % kustannuksista noin yleensä, pääomavaltaisilla ja hyvin koneellistetuilla aloilla kuten puunjalostusteollisuudessä ne ovat n. 6 %. Selviää perehtymällä yritysten tilinpäätöksiin joita ne julkaisevat netissä. Toisaalta nuo palkkasummat eivät sisällä vain työläisten palkkoihin menevää vaan myös johon bonuksineen.

Myyryläinen

A-P. Pietilä

A-P. Pietilä on päätoimittaja emeritus ja tietokirjailija.

Tervetuloa Helsingin Uutisten blogeihin!

Helsingin Uutiset tarjoaa kaikille mahdollisuuden pitää omaa blogia. Blogistit ovat pääosin aktiivisia helsinkiläisiä, mutta joukkoon mahtuu myös kirjoittajia muualta. Lue tältä sivulta uusimmat blogikirjoitukset tai klikkaa oikeasta palstasta tiettyyn blogiin.

Haluatko blogistiksi? Oletko aktiivinen kansalainen, joka haluaa tuoda mielipiteensä julki laajalle yleisölle? Ota yhteyttä toimitukseen.