Tervetuloa Helsingin Uutisten blogeihin!

Helsingin Uutiset tarjoaa kaikille mahdollisuuden pitää omaa blogia. Blogistit ovat pääosin aktiivisia helsinkiläisiä, mutta joukkoon mahtuu myös kirjoittajia muualta. Lue tältä sivulta uusimmat blogikirjoitukset tai klikkaa oikeasta palstasta tiettyyn blogiin.

Haluatko blogistiksi? Oletko aktiivinen kansalainen, joka haluaa tuoda mielipiteensä julki laajalle yleisölle? Ota yhteyttä toimitukseen.

8.10.2011 - 06.30

Johtajuuspula

EU on monien kansalaisten mielestä kaiken pahan alku. Sieltä tulee päätöksiä, joiden järkevyyttä kansalaiset eivät ymmärrä.

Viimeksi ihmeteltiin, miksi ajokortin suorittamista vaikeutetaan niin, että pian kenelläkään ei ole varaa suorittaa ajokoetta. Yksikään suomalainen poliitikko tai parlamentaarikko ei yrittänyt puolustaa tai selittää sitä. Kansa saa rauhassa edelleenkin inhota EU:n päätöksiä, ja siinä sivussa myös Euroopan Unionia.

Ei siis ihme, että EU:n kannatus on dramaattisesti laskenut ja taitaa nykykriisin seurauksena laskea kaikkien aikojen pohjalukemiin.

Olin itse vahvasti ajamassa Suomea EU:n jäseneksi. Tärkein edellytys sille oli yhteistyö ay-liikkeen kanssa ja tulopoliittisten ratkaisujen tekeminen. Nousimme ”kreikkalaisesta” lamasta työmarkkinajärjestöjen yhteistyöllä ja vältimme IMF:n holhouksen viime tipassa Iiro Viinasen ansiosta.

Olen edelleen samaa mieltä molemmista asioista. EU:n jäsenyydestä on Suomelle ja suomalaisille duunareille ollut enimmäkseen hyötyä ja uskon, että laajasta valtion tukemasta työmarkkinaratkaisustakin olisi tässä taantumassa apua.

Yli neljän prosentin palkankorotukset veronkevennysten tukemana ostovoiman antajana olisi ollut kelvollinen ratkaisu. Nyt haetaan hyvitystä inflaatiosta, joka on syntynyt osin Suomen ulkopuolella ja osin omien hallitustemme ympäristöverojen korotuksen tuloksena. Suomen vientiteollisuus murenee hiljalleen ja kotimaan työt siirtyvät työhaluisemmille virolaisille ja venäläisille, joita on täällä töissä yli 50 000.

Työmarkkinaratkaisu kaatui johtajuuspulaan Suomessa. Kattavaa työmarkkinaratkaisua himoinneet keskusjärjestöt kaatoivat sen. Samalla ne menettivät puheoikeuden sen puolesta.

Johtajuuspula vaivaa myös EU:ta, vaikka sillä on presidentti, ulkoministeri ja komission puheenjohtaja. Euroopan parlamentilla on rivi puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia. Nyt unionille kaivataan vielä vahvaa valtionvarainministeriä, joka panisi velkavaltiot kuriin. Kun EU:lla on monta johtajaa, sillä ei ole yhtään johtajaa.

Unionille on valittu johtajia samalla kaavalla, jolla kouluissa valitaan rehtori. Opettajakunta äänestää rehtoriksi sellaisen henkilön, josta uskotaan olevan vähiten harmia opettajille. Näin varmistetaan, ettei johtaja ole liian määrätietoinen ja vahva persoona.

Kun EU:lla ei ole vahvaa johtoa, Saksan liittokansleri ja Ranskan presidentti ovat saaneet rauhassa huseerata keskenään. EU:n toiminta näyttää sekavalta siksi, että se on sekavaa.

Komission piti olla vahva valmisteluelin, jonka päätösten järkevyyttä Euroopan parlamentti valvoo. Nyt päätöksiä yritetään tehdä huippukokouksissa toisensa jälkeen. Siellä kerrotaan, mitä nämä kaksi johtajaa ovat suunnitelleet muiden hyväksyttäväksi.

Suomen kaltaisten pienten maiden kannalta Saksan ja Ranskan vasalliksi joutuminen ei ole ylentävää. Mehän liityimme unioniin juuri siksi, että voisimme vaikuttaa päätöksentekoon.

Jotkut suomalaisetkin ovat lähes innostuneet ajatuksesta, että Eurooppaan muodostettaisiin vahvan talouden D-markka-ryhmittymä, johon kuuluisivat Saksan johdolla Hollanti, Suomi ja Viro sekä ulkojäsenenä Ruotsi.

Siinä joukossa Suomi olisi huutolaispoika, joka on hävinnyt kilpailukyvyssä sekä Saksalle että Ruotsille vuosikymmenen verran. ”Kovan markan” alueella heikkoutemme olisi entistäkin selvempi.

Kommentit (0)

Osallistu keskusteluun

Johannes Koroma

Kirjoittaja on työtä tekevä eläkeläinen. johannes.koroma@welho.com