Piilota X Palauta

Voittajan puolelle

Kommentoi

Kristillisdemokraattien entinen puolue- ja ryhmänjohtaja Bjarne Kallis, 66, haluaa kerrankin olla voittajien puolella. Viime presidentinvaaleissa puolueensa ehdokkaana kaksi prosenttia äänistä koonnut Kallis tuli nyt suoraan Sauli Niinistön (kok) taakse, vaikka kristillisdemokraateille nimettiin omakin ehdokas, Sari Essayah.

Kallis ei tyydy seisomaan pelkästään suosikkiehdokkaansa rivissä. Hän antaa blogissaan palaa kunnolla. Kallis kummastelee, mikä muita presidenttiehdokkaita ja ministereitä vaivaa, kun he ovat torjuneet ehdotuksen epävirallisista Mäntyniemen iltakouluista.

Ei ihme, että Kallis ihmettelee. Kuinkahan monella ministerillä olisi varaa jättää noudattamatta presidentti Niinistön iltakoulukutsua?

Mutta kuka nousee Niinistöä vastaan toiselle kierrokselle, kun Timo Soinin (ps), Paavo Väyrysen (kesk) ja Paavo Lipposen (sd) kannatuslukemat ovat viikkokausia mahtuneet virhemarginaaliin?

”Hissun kissun vaapulavissun -politiikalla ei pärjää. On tehtävä irtiotto ja haastettava Niinistö menneisyyden tekoja myöten”, neuvoo keskustan veteraanipoliitikko Seppo Kääriäinen.

Ulkomaan lehdet eivät ole avautuneet pelkästään eurokriittiselle Soinille vaan myös tuoreelle valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselle (sd). Tuskin talouslehti Financial Times ehti nostaa demareiden puoluejohtajan Euroopan merkittävimpien rahaministereiden joukkoon kun arvovaltainen saksalainen viikkolehti Die Zeit pyhitti tuoreelle rahaministeri Wolfgang Schäublen liittolaiselle koko sivun.

Vastoin Saksan demareiden kantaa Urpilainen torjui tiukasti eurobondit ja vaati lisäksi EU:hun yhteistä moraalia sopimuksista kiinnipitämiseksi.

Hallituksen nuori johto, pääministeri Jyrki Katainen (kok) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, sekä myös heitä selvästi vanhemmat palkansaajajohtajat suitsuttivat raamiratkaisua historialliseksi. Huojennuksen huumassa unohtui, että Liinamaa I ja II 1960-luvun lopussa sekä vuosiksi 1984–86 tehty Pekkasen kakkossopimus olivat kattavampia, lähes sataprosenttisia. Niukasti raamisopimuksen (94 prosenttia) ohi ajoi myös vuosien 2001–2002 tuporatkaisu.

Homojen ja lesbojen aviollista asemaa kohentamaan kaavailtu parisuhdelaki saattaa kohta saada uutta vauhtia vaikka Lasse Männistö (kok) ei onnistunutkaan saamaan eduskunnasta aloitteelle läheskään sataa allekirjoittajaa.

Ensi maaliskuun alusta lakiesityksen saa vireille vaikka nettikeräyksellä, kunhan sille löytyy 50 000 allekirjoittajaa. Se ei ole temppu eikä mikään. Eduskunta löi loppuviikosta lukkoon lain, joka mahdollistaa ns. kansalaisaloitteen tekemisen.

Kari Valtonen

kari@valtonen.fi

Kommentit

Osallistu keskusteluun

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
  • Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
  • Älä levitä huhuja tai valheita.
  • Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
  • Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
  • Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
  • Älä mainosta.
  • Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.