Piilota X Palauta

Ekoilen, siis olen

Kommentoi

Ekoilu on päivän trendi. On ekodesignia, kierrätystä, lähituotantoa, biodynaamista viljelyä, biodieseliä, päästötöntä energiaa, downshiftingiä, hiilijalanjäljen mittaamista.

Ja totta, olikin jo korkea aika teollisuusmaissa siirtyä kulutuksen vähentämiseen! Maapallo ei kestä montaa Eurooppaa, puhumattakaan monesta USA:sta.
 
Pienilläkin teoilla on merkitystä, sanotaan. Joskus tulee kuitenkin mieleen, riittävätkö elämäntapamme muutokset, varsinkin kun kehittyvät maailman suurimmat valtiot siirtyvät juuri siihen suuntaan, mistä me teollistuneiden maiden kasvatit yritämme palata: ylikulutuksesta, luonnon pilaamisesta, luonnonvarojen tuhlaamisesta.
Jos ja kun Kiina ja sen 1,3 miljardia ihmistä siirtyvät tosimielessä kuluttamaan, ei maailman pelastamisessa paljon paina se, että me eurooppalaiset ajamme biodieselillä tai maksamme lennoistamme päästöveron.

Ihmisen luontoon kuuluu mukavamman elämän hakeminen. Fillarointi voi olla hyvä kulkutapa, tai kasvis- ja lähiruoka maukas vaihtoehto. Mutta moni, ja uskoisin, että lähes kaikki meistä tarvitsevat joskus kuljetusta muutenkin kuin raideväyliä pitkin tai omin lihaksin liikkumaan saadulla kulkuvälineellä, tai haluavat maistaa aitoa italialaista mozzarellaa, kenties eteläafrikkalaista viiniä ja ehkä kaukomailla kasvatettua banaania.
Kuin muistaa kaikki ne tuotteet ja valinnat, jotka otamme itsestään selvinä, alkaa miettiä, missä määrin voimme aidosti luopua kulutuksesta.

 Omien kulutusvalintojen pohtiminen tuntuu joskus vähintäänkin turhauttavalta. Jos epäilee, että biojäte päätyy Ämmässuon kaatopaikalle, ei motivoidu keräilemään kahvinporoja ja vanhoja leivänkannikoita paperipussiin. Ja pelastuuko maailma sillä, että luopuu lomamatkasta etelään? Kumpi oikein on vähempipäästöistä ruokaa, Suomen talvessa tuotettu vihannes vai Espanjasta tuotu tomaatti?
Olisi todellakin paljon helpompaa jos vastaukset olisivat helppoja, kyllä tai ei, tämä tai tuo.

 Kaikesta huolimatta, epäilevänä tuomaksenakin olen päätynyt siihen, että ekoilu tekee hyvää. Se tekee hyvää kukkarolle ja useimmiten ympäristöllekin. On heitä, jotka haluavat hintavia merkkituotteita ja ulospäin kaikille näkyvää kuluttamista. Kulutus on toisille itsetarkoitus. Kulutuksen toivotaan tekevän onnelliseksi. Ostan, siis olen! Kuluttamalla saa kicksejä. Kuluttamalla osoittaa muille varakkuuttaan tai statustaan.
 En missään nimessä kiistäkään, että kuluttaminen luo työpaikkoja. Lisäksi varsinkin laadukkaan, hyvästä materiaalista ja ehkä jopa käsin tehdyn tuotteen hankkiminen voi olla hyväksi koko yhteiskunnalle, ja vähemmän luonnonvaroja kuluttavaa kuin useiden halpojen massatuotteiden jatkuva hankkiminen ja poisheittäminen. Sama pätee moniin palveluihin, tavaroiden hankkimisen sijasta.
 Minä saan usein kicksit säästämisestä ja ekoilusta. Mikä onkaan ihanampaa kuin syödä kesällä itse kasvattamiaan vihanneksia, ja hankkia vain välttämätön kaupasta. Tai löytää vaatekaapista vanhoja vaatteita, jotka yhdistämällä saa mainion bileasun, tai parin uuden asusteen kanssa jopa juhla-asun.

Helsingin mahtavasta kirjastoverkosta voi löytää, tilata ja lainata minkä tahansa kirjan vain puolen euron maksulla. Metsässä samoilu koiran kanssa on ilmaista, ja niin rauhoittavaa. Käyttämättömien tavaroiden lahjoittaminen ystävälle tuottaa hyvän mielen kummallekin, antajalle ja saajalle.

Kaiken kaikkiaan, ekoilulla saa vain hyvää aikaan. Joten jatketaan mahtavaa ekoilun trendiä!
 

Nina Suomalainen

Kirjoittaja on valtiotieteiden maisteri, joka on työskennellyt ihmisoikeuksien, kehityspolitiikan ja kriisinhallinnan parissa 17 vuoden ajan muun muassa YK:ssa, EU:ssa ja Ety-järjestössä. Suomalainen on myös helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu, kiinteistölautakunnan varapuheenjohtaja ja kaupunginhallituksen varajäsen. Tällä hetkellä opintovapaalla Kirkon Ulkomaanavusta kehityspolitiikan asiantuntijan tehtävästä, opiskelee musiikkiteknologiaa. Harrastaa ulkoilua novascotiannoutajakoiransa Tuulin kanssa, mökkeilyä ja puutarhanhoitoa, telemark-laskettelua ja laulamista. Asuu Helsingin Paloheinässä ja on kotoisin Kymenlaaksosta.