Lasiesineiden keräilyä voi harrastaa pienelläkin budjetilla

Vanhoissa lasiesineissä Suomen lasimuseon intendentti Kaisa Koivistoa kiehtoo niiden persoonallisuus. Ennen teollista muotoilua jokainen lasiesine oli yksilö. Tämä maljan kansi on 1800-luvun puolivälistä ja aivan mahdottoman upea esine. Itse maljakko on vuosien saatossa kadonnut.

mia lagström

Seuraava uusi näyttely aukeaa Suomen lasimuseossa 15.2., jolloin pääsee ihastelemaan vanhaan suomalaista lasia. Esineiden upean vihreä väri syntyy hiekassa olevasta raudasta.

mia lagström

Suomen lasimuseon intendentti Kaisa Koivisto esittelee kauniin vihreitä, 1800-luvun puolivälistä peräisin olevia lasipulloja ja maljakoita, jotka ovat tulossa näytille seuraavaan museon näyttelyyn. Esineet ovat pääosin peräisin Markku Annilan kokoelmasta, joka kuuluu nykyään lasimuseolle.

– Vanhoissa lasiesineissä minua kiehtoo niiden persoonallisuus. Ennen teollista muotoilua ja tarkoin suunniteltuja muotteja jokainen lasiesine oli yksilö.

Vanhoissa lasiesineissä Koivistoa kiehtoo myös niiden väri, joka johtuu itse asiassa suomalaisen hiekan huonosta laadusta: hiekassa oleva rauta värjää lasiesineet vihreiksi.

Kulttuurihistoriallinen arvo tärkeintä

Lasiesineiden keräily on nykypäivänä valtaisan suosittua ja vanhan lasin hinta on arvossaan. Tuntuu hullulta, että tavalliset käyttöesineetkin voivat olla oikeasti niin arvokkaita kuin ne ovat. Suomen lasimuseossa ei haluta kuitenkaan ottaa kantaa siihen, mikä esineiden rahallinen arvo on.

– Museolla on eri kriteerit kuin antiikkikauppiailla ja meitä kiinnostaa enemmän lasin kulttuurihistoriallinen arvo kuin rahallinen arvo.

Se että esine löytyy museon kokoelmista, ei tarkoitakaan välttämättä sitä että se olisi rahallisesti arvokas. Mutta jos nyt haluaa puhua rahallisesta arvosta, voi yleisenä mittarina pitää, että taidelasi – erityisesti uniikki taidelasi – on arvokkaampaa kuin käyttölasi.

Suunnittelijoista kovimpia nimiä ovat suomalaisen lasin loistokaudella, 1950-luvulla vaikuttaneet suunnittelijat Timo Sarpaneva, Tapio Wirkkala, Kaj Franck, Nanny Still ja Helena Tynell.

Turhaan parjattu kristalli

Koiviston mukaan ei pitäisi kuitenkaan liiaksi tuijottaa lasiesineen rahallista arvoa tai edes sen suunnittelijaa.

– Hiottu lyijykristalli, jota tehtiin Suomessa 1900-luvun alusta 1970-luvulle, on lasiteollisuuden hienoin tuote. Jostain syystä kristallia pidetään poroporvarillisen huonon maun symbolina, eikä se ole ollut koskaan muotoilumielessä arvostettua. Siksi kristalli on markkinoilla turhankin halpaa, vaikka sen tekeminen on työlästä. Tämä on vahinko, sillä kristalli voi olla upeaa.

Kauniita lasiesineitä voi saada siis edullisestikin, eikä lasiesineiden keräilemisen tarvitse olla tolkuttoman kallista. Mutta miten ja mistä aloittaa?

– Ensin kannattaa piipahtaa lasimuseossa katselemassa, millainen lasi kiinnostaa ja mikä omaa silmää miellyttää. Taustatutkimustakin on hyvä tehdä, tutustua suomalaisesta lasista kertoviin julkaisuihin, mitä lasiesineitä on saatavilla, kuinka helposti ja mihin hintaan.

Taidelasiakin voi löytää edullisesti

Edullisemmasta päästä on Koiviston mukaan kotimainen puristelasi. Sama koskee osin lasipulloja.

– Tiettyjen muotoilijoiden käyttölasi voi olla myös kohtuuhintaista, eikä 1960–1970-luvun taidelasikaan ole toistaiseksi mahdottoman kallista.

Eikä katsetta tarvitse aina kohdistaa hamaan menneisyyteen.

– Uusikin lasi voi olla keräilemisen arvoista. Meillä on täällä Riihimäellä Lasismi, Verstakko ja Pekka Paunila, joiden uran ja tuotannon seuraaminen on varmasti mielenkiintoista.

Mutta keräsi sitä lopulta sitten mitä tahansa, muistuttaa Koivisto että käyttölasi on tehty käytettäväksi.

– Jos on arvokasta, käsittelee varovasti, ettei mene rikki. Innokkaana pöytäkattausten tekijänä suosittelen kokeilemaan kattauksissa vanhan ja uuden yhdistämistä. Tätä suosittelivat jo Franck ja Sarpaneva aikoinaan. Näin saa kauniita ja näyttäviä kattauksia.

 

Lasimuseon perusnäyttely, jossa myös uutta nähtävää, avataan 1.2. 
Vanhaa suomalaista lasia 1700- ja 1800-luvuilta Suomen lasimuseossa 15.2.–31.12.
Suomen lasimuseonystävät ry:n järjestämä Lasipäivä Suomen lasimuseossa lauantaina 26.1. klo 10–15. Myynnissä lasiesineitä ja aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Asiantuntijat auttavat esineiden tunnistamisessa (max 3 esinettä/tuoja) sekä huutokauppa. Huutokauppaluettelo löytyy netistä www.suomenlasimuseonystavat.fi.
Written by:

Ota yhteyttä

Kommentit (1)

Kommentit

Juu ei tunnu löytävän enää!Netti on tässä asiassa kakspiippuinen juttu:hyvä että tietoisuus lisääntyy ettei ihmiset heitä näitä esineitä roskiin mutta ei enää tee kirppareilta löytojä niinkun 5-6vuotta sitten vielä kun kaikki kattoo millä hinnalla on netissä myynnissä(yleensä vielä ylihintaan)niin eipä niitä lasiesineitä halvalla enää löydä!

masa36