Turvapaikan saaneiden työllistyminen kestää 20 vuotta – laaja tutkimus EU-maista kertoo

Turvapaikan saaneiden työllistymistä pitäisi nopeuttaa, katsoo tuore tutkimus.

Kuvituskuva

EU-maista turvapaikan saaneiden ihmisten työllistyminen voi olla vuosikymmeniä kestävä haaste, arvioi tuore tutkimus.

Pakolaisten ja muiden kansainvälistä suojelua saavien ihmisten työllisyysasteen nostaminen lähelle muiden EU:n ulkopuolelta tulleiden työllisyysastetta kestää noin 20 vuotta. Vielä kauemmin kestää, että työllisyys nousee kantaväestön kanssa samalle tasolle.

Tiedot käyvät ilmi Euroopan maahanmuuttoverkoston EMN:n selvityksestä, jossa oli mukana 24 EU-maata Suomi mukaan lukien.

Kansainvälistä suojelua saaneiden pääsy työn syrjään takkuaa etenkin ensimmäisen neljän vuoden aikana, jolloin heidän työllisyysaste nousee vain 27 prosenttiin. Yhdeksässä vuodessa työllisyydessä lähestytään 40 prosenttia ja 14 vuodessa 60 prosenttia.

66 prosenttiin kansainvälistä suojelua saaneiden työllisyysaste nousee parissa kymmenessä vuodessa.

Suomessa koko väestön työllisyysaste on tällä hetkellä reilut 68 prosenttia. Luvussa on mukana sekä kantaväestö että kaikki maahanmuuttajaryhmät.

Kansainvälisellä suojelulla tarkoitetaan pakolaisasemaa tai toissijaista suojeluasemaa.

Turvapaikan saaneiden työllistymistä hidastavat monet käytännön seikat, joista tärkeimmät ovat koulutuksen ja kielitaidon puute. Esteitä ovat myös monet psykologiset ja fyysiset vaivat ja puutteelliset sosiaaliset, eli "suhteiden" puute.

Tutkimuksen mukaan pakolaisten koulutustaso vaihtelee merkittävästi. Kun iranilaisista perustason ylittävä koulutus on 90 prosentilla tulijoita, jäi afgaaneilla osuus 26 prosenttiin.

Turvapaikan saaneiden työllistyminen on ratkaisevan tärkeää, jos hyvinvointivaltion palveluita halutaan vielä ylläpitää.

EU-maissa rekisteröityi viime vuonna ennätykselliset 1,25 miljoonaa turvapaikanhakijaa, ja myönteisiä turvapaikkapäätöksiä tehtiin 52 prosentissa tapauksista.

Myönteisten päätösten osuus on kasvanut EU-maissa viime vuosina. Vuonna 2010 myönteisten päätösten osuus oli 25 prosenttia.

Kaikissa jäsenmaissa kansainvälistä suojelua saaneilla on lain mukaan pääsy työmarkkinoille. Se ei kuitenkaan takaa työllistymistä, ja EU-maiden välillä on suuria eroja työllisyyspalveluiden tarjoamisessa.

Suomi saa tutkijoilta kiitosta muun muassa lukutaidottomille tarjotuista kieliopinnoista sekä ammattitaidon arvioinnista. Myös Suomen tapa tarjota asunto- ja talousneuvontaa sekä järjestellä vuokravelkoja mainitaan hyvänä käytäntönä.

Vuokravelkojen järjestelyillä on estetty muun muassa useita käännytystapauksia, tutkimus kertoo.

Kelan maksama perusturva sekä helposti haettavissa olevat sosiaalietuudet nostetaan myös esille.

Written by:

Mikko Välimaa

Ota yhteyttä

Kommentit (18)

Kommentit

Katainen ja Vapaavuori VOK:sen kautta myös vain ja ainoastaan takaisin Suomeen... :-) -kyseessä kun on molemilla maanpetturuus vai onko voimassa oleva maamme laki jotenkin unohdettu mm.vain kansallista omaisuutta myyviltä nykyään. - kielteistä tai myönteistä päätöstä oleskeluluvasta odottelemaan aikanaan vaan.

venäjän trolli

Näiden loisijoiden elättäminen täällä maksaa 500 <--> 600 miljoonaa € vuosi.Tietää joka vuosi rajuja leikkauksia,säästöjä jotka taas kuten tavallisesti, leikataan,pieneläkeläisiltä,sairailta,vammaisilta,työttömiltä,lapsilta,lapsiperheiltä koulutuksesta,terveydenhoidosta muilta heikompiosaisilta.

WanDaalia

Tässä tutkimuksessa ei varmaankaan otettu huomioon Suomen erityisasemaa etenkin insinöörien ja lääkäreiden kohdemaana? Tämä ei siis varmastikaan voi koskea Suomea. Ja vaikka koskisi, niin viisaat politikkomme on päättäneet tehdä asiat eri lailla kun muualla euroopassa. Täällä panostetaan integroitumiseen ja kielen oppimiseen täysillä. Lisäksi kun pakolaisilla antaa rahaa eri yhdistyksiin, niin se helpottaa heidän kotoutumistaan huomattavasti.

jallati

Muistin virkistämiseksi, vuonna 1990 silloinen vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää loihe lausumaan (virkatuolistaan käsin): "Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina."

Mikä on se lisäarvo, joka meille veronmaksajille koituu siitä, että maksamme näin 'loistavaan' ajatteluun kykenevälle virkamiehelle korkeaa palkkaa?

Rune Berg

Korjaus edelliseen siltä osin, että tuon lausuessan Johanna Suurpää oli Pakolaisneuvonta ry:n lakimies, hänet nimitettiin vähemmistövaltuutetuksi vasta myöhemmin. Vuosikin oli 1991, eikä 1990.

Ihmetellä sopii, miten tuollaisia aivopieruja suustaan päästävä henkilö on nimitetty valtiolliseen virkaan (jonka maksamme sinä ja minä).

Rune Berg

Vuokravelkojen järjestely tarkoittaa kaiketi sitä, että yhteiskunta/veronmaksaja kuittaa vuokravelat. Eikös näistä asioista kannattaisi tiedottaa sinne lähtömaihin? Että täällä pitää elää vuosikymmeniä melko vaatimattomilla summilla suomalaisten maksamana, ei ole kotirouvakulttuuria jne. Se ei ole mikään hirveän hyvä lähtökohta elämälle, joutuu luopumaan rikastumishaaveista yms, jotkut suomalaiset eivät niin mielellään elätä heitä jne. Pakolaisnaisista jää suuri osa kokonaan kouluttamatta ja työllistymättä, koska heidät on kasvatettu syntymästään asti kotirouviksi. Eli jos pystyy synnyttämään, niin se on sitten kotiäidin ura hamaan tappiin. Vaikka tietysti pakolaisista naisia on häviävän pieni osa. Mutta onhan se sukupuolesta riippumatta todella shokeeraavaa, ettei aikuinen osaa edes omaa kieltään lukea. Ja sitten joku on syöttänyt lapsellisen sadun siitä, että töitä kyllä silti löytyy.

Termit oikein

Raiskaus- ja väkivaltauutisia on lehdissä jo niin paljon ja jotkin ryhmät edustettuina niin voimakkaasti, että työllistymishaaveet ei näytä kovin kirkkailta heidän kohdallaan. Poikkeuksiakin toki lienee, mutta rohkenen epäillä mitään varsinaista jättipottia työmarkkinoita ajatellen.

Meille valehdeltiin törkeästi tämän hullunmyllyn alkupäivinä vuosi sitten ja suurin osa kansaa nieli sen kuin mansikan. Onneksi tuli säästettyä muutama sanomalehti suitsutuksen kulta-ajoilta, niin on jälkipolville ihmettelemistä.

Käet taskussa