Piilota X Palauta

Keskustelut

Suomessa on rankkaa olla vanhempi

Iltapäivälehdissä on viime viikot hehkuteltu julkkisten erobuumilla. En tiedä, onko kyseessä varsinainen buumi, ovathan suomalaiset eronneet innokkaasti jo vuosia. Eurooppalaisissa tilastoissa meillä on ollut kyseenalainen kunnia olla kärkisijoilla jo useita vuosia.

Lue koko juttu

Jonna Hovi-Horkan
28 kommenttia Kommentoi

Kommentit

10.7.2012 14:12

Kyllä minä niin mieleni pahoitin Jonna Hovi-Horkan vuodatuksesta. Olisi edes otsikoksi laittanut että Suomessa on rankkaa olla. Siitä olisi sitten voinut johdatella siihen, että kun on vaikeaa ja itsellä ongelmia niin kummasti helpottaa kun alkaa haukkua ja moittia muita. Siinä se pihvi piilee.

10.7.2012 15:03

Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa, eli ihan, vaan itseään kuvailee tämä asiaihminen.
Voisit ottaa oppia miltä muista tuntuu, kun aina menet henkilökohtaisuuksiin ja omissa kuvitelmissasi määrittelet toisia.

10.7.2012 15:57

Tätä samaa itsekin ihmettelen, miksi Suomessa erotaan niin herkästi, vai mennäänkö meillä naimisiin vääristä syistä, vai haetaanko vihkimisseremoniasta arkeen piristystä, että saadaan olla päivä esillä ja kaikkien ihastelemana?
Vähän tuntuu siltä, kun katsoo lehtiä tai TV:tä, niin sieltä löytyy joka viikko kaikkea "upeat häät" kaunein morsian tai morsiuspuku ym. ym. Onko häiden tarkoitus olla kaunein upein ja katsokaa nyt ja kadehtikaa.Yhteisestä tulevaisuudesta, kun ei näytä olevan mitään huolta ja kuitenkin jos lapsen kantilta asiaa ajattelee, niin kyllä lapsi onnellisimillaan on jos saa pitää molemmat biologiset vanhempansa. Siksi täytyisikin panostaa enemmän avioliiton kestävyyteen ja parisuhteen hyvinvointiin ja puolisoiden ottaa enemman huomioon toisen puoliskon tarpeet. Rakkautta on; kun haluaa miellyttää ja tehdä toisen elämän ihanaksi! Rahalla ei mitään tekemistä ko. asian kanssa, vaikeudet on sitä varten, että ne voitetaan.

10.7.2012 16:04

Kyllä parempi on erota kuin väkisin yrittää nyhjätä eteenpäin ero on usein paras vaihtoehto, nimim. kokemusta on.

10.7.2012 16:26

Oldermanne, Kyllä jos suhde riitainen ja väkivaltainen, mutta en jaksa uskoa kaikkien ihmisten olevan luonnevikaisia.
Tänäpäivänä ei, vaan "satsata" avioliittoon. Mennään avioon liian hepposin jopa väärin perustein. Johtuneekohan siitäkin, kun eron saa niin helposti, vai pitkästymisestä, halutaan elämään "vaihtelua", ollaan kärsimättömiä, ei hoideta suhdetta eikä haluta tehdä toiselle sitä, minkä tietää ilahduttavan toista osapuolta, puolin ja toisin.
Tai tällä sukupolvella ei ole kokemusta vanhemmuudesta omassa lapsuudessaan?
Isät eivät osaa olla "isäntiä" eikä äidit "rouvia", kun ei ole esikuvaa. Tiedä sitä, mikä tätä suomalaista yhteiskuntaa vaivaa, mutta suuri on ahdistus niin aikuisilla, kuin myös lapsilla. Harvaksi on käynyt harmooninen perheidylli tänäpäivänä.

10.7.2012 16:34

stat.fi:n mukaan v 2010 solmittiin 29 952 avioliittoa ja erottiin 13 619 avioliitosta. Jotakin on tapahtunut myös avoliittorintamalla susiparien suhteissa. Oldermanne ei siis ole ratkaisussaan ainutkertainen.

Itse asiasta sanoisin, että parempi olisi pariskunnan sopuisasti elellä ja etsiä yhdessä ratkaisuja ongelmiin ennen eropäätöstä. Lapsettomasta liitosta lähteminen ei tietenkään tee kesää ei talvea, mutta heti kun on lapsia, niin asiat mutkistuvat. Ainakin jos lapsenlapsia rakastavat isovanhemmat vielä elävät. Kylä kasvattaa lapset ja kahden suvun yhteinen kylä on suurempi kuin kaksi erillistä.

Ja taloudellisia seurauksiakin on, kun tavallisten puolisoitten omaisuus ositetaan, jää kumpikin taloudellisesti heikommalle kuin kahden aikuisen yhteistaloudessa.

Hedonistinen individualismi ja lyhytjänteisyys on kuitenkin ajan henki. Ehkä joissakin liitoissa elämää tarkastellaan kvartaaleittain, että jos tällä neljänneksellä oli sumeat fiilikset elikkä huono tulos niin ei kun toinen heti ulos. Entisenä ay-aktiivina omassa liitossa kiinnitettiin tähän huomiota. Monet nuoret työskentelivät hektisissä projekteissa pitkiä päiviä hyvin kiinteissä suhteissa työkaveriin, josta sitten muodostuikin puolisoa tärkeämpi. Joku neropatti muunsi Nokian "Connecting peoples" sloganin muotoon "Disconnecting families".

Silti sitä toivoisi lapsiperheille kaikkea hyvää.

11.7.2012 11:35

Haluaisin tuoda isovanhemman näkökulmaa esille kun puhutaan perheen tukiverkostosta. Nykyään perheeseen kuuluu ainoastaan isä, äiti, lapsi tai uuperheissä uusi aviopuoliso tai avopuoliso ja heidän lapsensa. Vielä 50 vuotta sitten asuttiin usemmiten useamman sukupolven asuinyhteisössä, ainakin maaseudulla. Apu oli lähellä silloin kun tarvittiin apua.

Nykymaailmassa isovanhemmat eivät saa osallistua tai edes yrittää auttaa, silloin kun ulkopuolinen huomaa jotain hälyttävää. Isovanhemmat saavat ostaa lapsenlapsilleen heille tärkeitä tavaroita tai isovanhempi saa tulla hoitamaan lapsenlapsensa silloin kun vanhemmat tai vanhempi haluaa itselleen vapaa-aikaa. On hyvinkin ymmärrettävää, että isovanhemmat vätäytyvät pois perheen arkielämästä, kun koetaan, että isovanhempien auttaminen koetaan puuttumisena perheen asioihin.

Nykyperheiden aikapula ja täydellisyyteen pyrkivä elämäntapa johtaa uupumiseen, ja silloin astuu kuvioihin viranomaiset. Lastensuojeluilmoituksia tehdään tänään enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Olisi korkea aika herätä miettimään, mitä silloin tulee tapahtumaan. Eroperheet ovat sosiaaliviranomaisten tarkkailussa.

Suomessa toimii hyvin tehokkaasti Big Brotherin silmä!

20.7.2012 12:12

Isovanhemmat ja muut lapsen läheiset takaisin perheen elämään!!! Kaikki me tarvitsemme toisiamme - mutta emme silmä tarkkana valvovia lastensuojeluviranomaisia!

23.7.2012 11:09

Olisi monessakin suhteessa varmaan paljon helpompaa elää jos
olisi isompi porukka. Sama se on isommissa organisaatioissakin, joustovaraa
riittää suuntaan ja toiseen eikä olla heti veitsi ranteella jos vähän tökkii.
"Taksiyrittäjä-elämä" on pahinta ja raskainta mitä voi olla, tarkoitan sillä
sitä että oma pikku firma on todella herkkä haavoittumaan.

Kuitenkin nykytrendi kaikessa on pilkkominen, kilpailuttaminen, eristäytyminen.
Kaikki kilpailee kaikki vastaan koko ajan, veikkaan että takana on aina
se kourallinen varakkaita ketkä kerjaa loppupelissä aina tätä satoa sitten.

11.7.2012 12:02

Isän näkökulmasta hankalinta on se että nykyajan lapsia ylisuojellaan. Ei saa päästää lapsia omille teilleen kuten silloin kun itse oli pikkupoika, vaan heitä pitää vahtia alakouluikäisinäkin. Liikenne on kamalaa, puskissa vaanii pedofiileja ja hiekkalaatikossa on huumeruiskuja, kauppakeskuksissa on ryösteleviä nuorisojengejä. Jos lapsi tekee jotain tyhmää häntä ei saa rangaista, ei fyysisesti eikä saa des huutaa ja haukkua, koska heistä voi tulla aikuisina syrjäytyneitä ja rikollisia. Vapaa kasvatus on ainoa kasvatusmetodi joka on sallittu, mutta se käy vanhempien hermoille. Uudet kasvatusopit koskevat kaikkea perhe-elämää, aikuiset eivät saa viettää alkoholihuuruisia illanviettoja jos lapset ovat läsnä, jokut ehdottvat vakavalla naamalla jopa että vanhemmaksi ryhtymiseksi pitäsi suorittaa "ajokortti", joka voidaan ottaa pois jos rikkoo sääntöjä. Ei se mikään ihme että vanhemmilla palaa pinna joskus.

11.7.2012 12:33

Totta virkkaat. Työkaverillani on 12 vuotiaat kaksoistytöt jotka eivät ole vielä koskaan saaneet poistua kotipihaltaan kun äiti pelkää niin että että jotain pahaa tapahtuu heti jos ylittävät tien omin nokkineen.

No, nyt nämä tyttörassukat vaihtavat koulua pienestä kyläkoulusta josta koko ala-asteen taksi on kuljettanut kotipihasta, yläasteeseen joka on 20 kilsan päästä kotoa ja koko ihmeellinen, vaaroja täynnä oleva, maailma avautuu noin kuukauden päästä kertarysäyksellä, ilman taksikuljetusta.

11.7.2012 12:20

Edellinen sukupolvi on tituleerannut tyttölapset prinsessoiksi ja poikalapset "pojat on poikia" -tekijöiksi. Aikaa ei ollut lapsille. Sodan jälkimainingeissa sekä isä että äiti katosivat työmaailmaan suorittamaan.

Kun prinsessa saa oman lapsen, eikä puolta valtakuntaa, ollaan lirissä. "Pojat on poikia" ei pysty kaikkia toiveita täyttämään, käymään töissä ja olemaan pehmoisä yhtäaikaa 24h/vrk. Toinen (aikuisista!) saa taatusti jotain enemmän kuin minä ja ottaa vähemmän vastuuta kuin minä. Parisuhde saattaa kariutua siihen, että oli ton vuoro tyhjentää tiskikone!

Vanhemmuus on vaikeata. Kannattaakin ensin kasvaa aikuiseksi ja miettiä vasta sitten lasten hankintaa. Jos ajatus sitoutumisesta avuttomaan kovaääniseen vauvaan tuntuu mahdottomalta, niin ei ole mikään velvollisuus tehdä lapsia.

Näiltä prinsessoilta ja "pojat on pojilta "puuttuu myös kaikki ihmiskontaktit muihin kuin omaan ikäryhmäänsä. Miten voisi herätä myötäelämisen kyky, puhetaidottoman lapsen tarpeiden ymmärtäminen, jos ei koskaan ole ollut kuin ikäistensä seurassa?

Suomessa halutaan hyvin tiukasti sitouttaa pikkulapset päiväkoteihin, isommat kouluihin, työikäiset työpaikoille ja vanhukset vanhainkoteihin. Mitään yhteistyötä näiden ryhmien välillä ei ole, eikä saa olla. Paine on kova, kaikkeen ei yksi ihminen repeä. Silloin huomataan, että se perhe oli ylimäärähankinta, ei ollenkaan niin ihqua, kun luultiin. Ero varmasti auttaa!

Joku pakollinen aikuistumiskurssi pitkine keskusteluine ja henkisine kehityksineen olisi paikalla jokaiikalle, joka lasta suunnittelee. Aikuiset voivat haluta naimisiin ja haluta erota vaikka 3kk pätkissä eikä se ketään kiinnosta. Jos tähän leikkiin lapsia tekee, on syytä olla mietittynä mitä tekee kun kemiallinen ilmiö nimeltä rakkaus laimenee ja loppuu.

Minä en olekkaan aina se, joka saa, vaan muutun siksi joka aina pyyteettä antaa. Aikaa, rakkautta, ruokaa, läsnäoloa, turvaa - siis aikuinen. On kummallista puhua lapsiperheestä. Ennen perhe oli pariskunta + lapset. Jos oli vain kaksi aikuista oli kyseessä pariskunta. Halutaan olla ylitiöitsenäisiä, eikä siihen ajatusmalliin lapsi sovi. Avioliitto ei ole suoritus, eikä varsinkaan perheen perustaminen. Aika kumma ajatus, vai mitä?

11.7.2012 14:40

Horkan mielestä siis lapsen kanssa ei aikuisen kannata kommunikoida, koska lapsi on "henkilö, jonka aivotoiminta ei ole edes simpanssin tasolla". Kiitos. Nyt alan tajuta, miksi lapset voivat Suomessa niin huonosti.

11.7.2012 21:17

Ensinnäkin: Lapsen imettäminen 5 vuotiaaksi on oman perverssion ylläpitoa hyvän varjolla ja perhepedissä nukuttaminen seksuaalisesti sairasta: KIISTATTA!

Eroaminen käy nykyisin helpommin, niin miksei.
Eroja ei olisi niin paljon, jos ihmiset olisivat olleet avioitumishetkellä itsenäisiä eikä mukaanmenijöitä...kun nuokin menevät niin mekin, saadaan kunnon kesäjuhlat, ei kehtaa olla menemättä naimisiin kun alkoi seurustelemaan, ei kuuntele sydäntään vaan toisen rakkaudentunnustusta ja huono olohan siitä pitkänpäälle tulee kun vastoin itseään toimii,
säälistä peräkamarinpoikaa kohtaan, pääsee pois lapuudenkodista karhu tulikin vastaan..., asunnottomuus, pääseehän eroon jos on paha olla -ajattelu....

11.7.2012 23:11

Suurin syyllinen on äiti - viimeistään silloin kun lapsia syntyy äidistä tulee marttyyri joka tietää kaiken ja jos isä on jostakin asiasta eri mieltä niin se on katala ja alhainen hyökkäys naista kohtaan. Kaksi lasta aiemmasta suhteesta saaneena erehdyin sanomaan toiselle vaimolleni laitoksella että "lepää sinä vain, minä voin laittaa vaipan" ja tämä sitten tulkittiin kymmenen vuotta sitten lastenvalvojan luona että "henkinen väkivalta alkoi synnytyslaitoksella kun mies teki selväksi että olen hänen mielestään täysi idiootti ja kykenemätön äidiksi ja täysi paska ihminen".

Jos isä on kiltti ja antaa vaimonsa tehdä oman päänsä mukaan, vaikka tietää tämän vahingoittavan lasta toimiessaan väärin niin isä pahoinpitelee henkisesti äitiä (mistä sitten äidin suku hyökkää kimppuun ja toisessa vaiheessa lastenvalvoja päättä että eron tullessa isä ei saa lasta eikä välttämättä edes tapaamisoikeutta). Jos isä taasen uskaltaa tuoda esille se että äiti toimii väärin niin silloin on poliisit ovella.

Sitten kun nämä katkeroituneet narsistinaiset vielä hankkiutuvat lastensuojeluviranomaisten töihin niin eipä ole miehellä helppoa.

19.7.2012 19:10

Näin lienee laita monessakin tapauksessa - isä tulee vasta äidin jälkeen, ei välttämättä edes varjokuvanakaan...

Äiti - titteli on vahvempi, ylempi, kuin isä - titteli...Näin se vaan taitaa olla.

Lähtökohta pitää olla äiti + isä = yhdenvertaiset vanhemmat.
Tämä lähtökohta olkoon myös loppukohta.

Huom. Jos molemmat ovat ns. tavallisia ihmisiä, joilla ei ole liian epätavallisia "harrastuksia", ja vielä ovat molemmat rakastavia vanhempia...En minä ala analysoimaan, sillä ei sille lopputulosta ikinä tulisi... (järkevää).

Motto: isä jää toiseksi.

19.7.2012 21:20

JP2010, Hei, lastenvalvoja ei voi päättää erosta, eikä sellaista ole olemassakaan, ettei isä saisi tavata lastaan. Ne lastenvalvojat voivat puhua isille mitä puuta heinää tahansa, kun ne luottaa siihen, etteivät isät osaa ottaa selvää asioistaan, eivätkä pitää puoliansa.
Ei tavallinen ihminen niiden kanssa pärjääkään. Annan yhden neuvon, jos ero tulossa tai kiistaa lasten tapaamisista, tms. niin asianajaja kehiin. Jos ei tuloja tai tulot heikot saa maksuttoman oikeudenkäynnin. Ja Elatusvelvollisten liitosta saa tosi hyvät asianajajat.
Ei kannata jäädä "rannalle" ruikuttamaan, niinkuin vanha Shakespier jo sanoi "ei oikeutta maassa saa, ken itse sit ei hanki".
Muutenkin jos ottaa asianajajan täytyy tarkistaa hänen kuuluvan asianajajaliittoon.
Ei kannata alkaa sossujen kanssa yksinään kinaamaan.

20.7.2012 00:03

Näinhän se on. Silloin vain 15 v sitten ei asioista tiennyt ja kun ex oli lastenvalvojan kanssa etukäteen käynyt asioista puhumassa niin sitten kun itse meni sinne niin eipä ollut paljoa sanomista. Silloin mm lastenvalvoja sanoia että kahdesta lapsesta elatusmaksu on 3000 markkaa ihan normaali, itsestä tuntui kovalta mutta luotti siihen että asiantuntija tietää, myöhemmin sitten sain tietää että vajaa prosentti maksaa niin paljon. Toisaalta sitten vielä ex kiristi extrarahaa lasten tapaamisista ("ei sovi lasten tapaaminen juuri seuraavina viikonloppuina, tai no jos maksat minulle lomamatkan niin sitten lapset voisi tulla sinun luokse..."), jos ei ollut maksaa kaiken sovitun lisäksi hänen matkojaan ja lomiaan niin kummasti lasten tapaamiset vaikeutui niin että saattoi mennä viikkoja välissä, kun asiasta otin yhteyttä lastenvalvojaan niin ohje oli vain että ei kannata riidellä se ei ole lasten etujen mukaista ja äitiä pitää ymmärtää ja se on lapsilta pois jos vien asian oikeuteen. Nyt ovat lapset jo aikuisia ja äidilleen katkeria kun ovat alkaneet ymmärtää mistä on ollut kysymys.

20.7.2012 11:16

JP2010, näitä tapauksia valitettavasti on liikaakin, joissa äiti alkaa kiristää lastenvalvojan yllyttämänä isää, eikä siinä yhtään ajatella lapsia jotka syyttömästi kärsivät aikuisten kiistoista. Aina täytyisi lapsen etua ajatellessa muistaa sekin, että lapsi rakastaa molempia vanhempiansa, sentähden lasta ei saakaan laittaa pelinappulaksi erossa, taapaamisissa yms.
Meillä oli samantapainen tilanne poikani erossa, kun miniä yht äkkiä luuli löytävänsä uuden ja paremman "kultakaivoksen". Alkoi kiristää tapaamisilla ja ulkomaille muuttamisillaan ja kaikella mahdollisella kiristämisellä. Poikani oli jo aivan epätoivoinen ja pelkäsi kokonaan menettävänsä omat lapsensa.
Sain tarpeekseni ja otin pojalleni juristin ja silloin alkoi tapahtua, ei miniä enää sääntöjä määräillytkään, oikeudessa vahvistettiin elatusmaksut ja tapaamisoikeuksista tehtiin pitkä lista jonka molemmat allekirjoittivat. Sen jälkeen ei ollut enää ongelmia ja välitkin ovat entiseen miniään ja lapsiin erittäin hyvät meidän keskuudessamme.
Miniä, sitten myöhemmin myönsikin olleensa väärässä ja sanoi, ettei koskaan enää halua oikeudessa puida omia asioitaan, että parempi sopia keskenään, mutta nuorena ja toisten yllyttämänä ei ymmärtänyt, ettei sillä lailla elämää rakenneta.
Pääasia oli meidän kohdalla, että lapset ja vanhemmat sekä isovanhemma ovat voineet elää sovinnossa ja kanssakäyminen on jokapäiväistä ja sopuisaa puolin ja toisin ja lapsilla on koko ajan saanut olla kaikki läheiset ja rakkaat mukana arjessa ja juhlassa, vaikka biologiset vanhemmat asuivatkin eri osoitteessa.
Näin ei aina ole käynyt ja se on valitettavaa lasten kannalta.
Lapsesi ovat jo isoja sinun täytyy, vaan ottaa aikaa "takaisin" ja nauttia nyt mahdollisimman paljon heidän seurastaan, sekä luoda lapsiin luottamuksellinen ja turvallinen suhde ja olla heille se jonka luokse voi tulla, kun maailma "kolhii" itkette ja nauratte sekä ilot ja surut yhdessä, mitä nyt elämä tuokaan tullessaan.
Mennyt on mennyttä, mutta tämäpäivä ja huominen on vielä elämää edessä. Nauttikkaa niistä tulevista päivistä toisistanne huolta pitäen ja tulevaisuus tuo vielä lapsenlapset ja elämä jatkuu. Hyvää ja onnellista jatkoa sinulle ja lapsillesi, sekä tuleville polville!

12.7.2012 12:33

Lasten vanhempien hillitön pedofiliapelko johtuu psykologien mukaan itse asiassa näiden vanhempien peloista omia pedofiilisia yllykkeitään kohtaan. Nämä omat pelkonsa he sitten projisoivat (heijastavat) ympäristöönsä, jossa he näkevät kauheuksia kaikkialla. Kuten joku tuossa mainitsikin, olisi hyvä, jos vanhemmat velvoitettaisiin käymään jonkinlainen itsetuntemuskurssi ja lastenhoidon alkeiskurssi ennen kuin raskautta edes suunnitellaan. Tosin taitaa olla niin, että harva raskaus edes on suunniteltu, vaan lapsi saa alkunsa humalapäissään baarissa tavatun yhden illan tuttavuuden jälkeen tai netin deittipalstalta isketyn "ihanan" ihmisen kanssa. Lopputulos on karua kertomaa kaikkien osapuolten kannalta, varsinkin lapsen.

12.7.2012 15:53

Kyllä monessakin tapauksessa luulisin tämän kamalan pedofilipelon taustaksi tiedotusvälineet ja elokuvat.
Suomessa kuitenkin vielä turvallista ja kun ohjeistaa lasta, ettei kenenkään mukaan saa lähteä yhtään minnekkään, sen luulisi rittävän turvaksi. Ei tietenkään liian pieniä lapsia tule päästää "silmistään", mutta jo yli 10v. lapsi osaa jo varoa, kun kotona opetettu. Meille aina sanottiin, että varokaa namusetiä ja painotettiin sitä ettei kenenkään mukaan saa lähteä ja kyllä se riitti, ei me lapsena menty kenenkään (oli se mies tai nainen) mukaan eikä otettu keneltäkään mitään. Ei kai nykylapset ole sen tyhmempiä.
Ulkomailla matkailtaessa tietenkin oltava erikoisen varovainen.

19.7.2012 08:40

Pedofilipelko ON TÄYSIN AIHEELLINEN - KIISTATTA!

LASTEN EI KUULU PELÄTÄ KETÄÄN.

Kiitos myös median, joka kertoo - ikävä kyllä valikoidusti - esiintulleet vain räikeimmät petopedofilitapaukset, joita on paljon kun yksikin on liikaa.
Ja VAIN JÄÄVUOREN HUIPPU SIIS NÄKYY!
Tästä syystä - kun pedofilejä on niin paljon tuomiotta - lapset ja nuoret voivat äärimmäisen huonosti. Ja siihen on syylliset juristit ja myös viranomaiset; kaikki lääkärit eivät ilmoita hyväksikäytöistä kuten viisas syyttäjä Salovartiokin toteaa minun lisäkseni. Ilmoittamatta ja hoitamatta jättäminen on lain rikkomista ja vastuutettava josta viimeisimmässä tuomiossaan Suomi sai jälleen kyytiä EIT:stä ja maksettavaa kun oikeamielinen lääkäri rohkeni ALUNPERIN PUOLUSTAA LASTA.
HÄPEÄ SUOMI, HÄPEÄ SUOMI, HÄPEÄ SUOMI!

Poliisikaan ei ota tutkittavakseen heti kun vain voivat olla tutkimatta pedofilejä ja siksi ovat kollegiaalisia.
JA PERÄTI JULISTAVAT VÄÄRIKSI ILMOITUKSET, KUN NÄYTTÖ ON OLTAVA- VÄÄRÄ LAKI- 150%:n ja jokaikinen normaali ihminen tietää ettei sikapedofilit ja insestintekijät eikä pahoinpitelijät tee näkyvissä vaikka joskus myös niin kun ovat jo tarpeeksi paatuneita, käveleviä pahuuden ruumiillistumia.
Ja näitähän ei olisi saanut sanoa...äkkiä nyt joku pedofilin puolustaja kirjoittamaan että keksittyjä juttuja...äkkiä...äkkiä...maan tavan mukaan!!!!!!!!

Suomessa ON pedofili-renkaita, joita ei myönnetä johtuen ehkä siitä että liian suuri kenttä tutkittavaksi - puolueellisille poliiseille.
iMInua niin itkettää että minä lapsellisuuksissani luulin että poliisi on ystävä ja varsinkin lasten oikea ystävä, mutta toisin on jo käynyt.

LAPSEN EI KUULU VAROA MITÄÄN, VAAN HÄNEN KUULUU SAADA PERUSOIKEUKSIINSA NOJATEN OLLA JA KASVAA VAPAANA, KIEROTPEDOFILIPUOLUSTAJAPUUPÄÄPASKIAISET.

19.7.2012 09:49

Tota... onkohan sun "kyllä oksettaa" lääkitys ihan kohdallaan? Pedofiilejä on. Se on fakta. Vähän kuitenkin, eikä kaikki nuorten pahoinvointi johdu pedofiileistä. Kun perheessä on kouluikää lähestyvä lapsi on vanhemman asia keskustelle myös ihmisistä, jotka eivät pidä lapsista. Jokainen miettii sitä, miten asiat kerrotaan niin, että lapsi osaa olla valppaana, mutta ei niin että säikähtää hirveästi.

Jos pientä lasta (kaikkien yörauhan kunniaksi!) nukuttaa perhepedissä on se niin kaukana pedofiliasta, kuin olla voi. Vauva kuulee äidin sydämen sykkeen jo kohdussa. Ei tasan mene pilalle siitä, että on turvallinen ja hyvä olo vielä kohdun ulkopuolellakin. Kukin tyylillään, toisille sopii mainiosti se, että vauva eristetään omaan huoneeseensa heti laitokselta tultua.

19.7.2012 18:00

ÄLÄ KAUPPAA TAPOJAS!
Sanavapaasti ja samalla mielipiteenvapaus: mielestäni ja monen muunkin mielestä ison lapsen imettäminen on perverssion toteuttaminen hyvän varjolla. PISTE!
Ja nukkuttaminen on myös vaarallista josta on seurannut kuolemia ja tuomittu- ainakin median mukaan joka tietysti ei aina niin varmaa ole.

LAPSEN KUULUU SAADA ELÄÄ JA KASVAA PELOTTA - KIISTATTA!
Eikä suinkaan "valppaana", mutta valppaana kouluissa joissa on paljon pedofiliopettajia kuten mediasta on ikävä kyllä jokainen saanut lukea.

Kukaan normaali ei eristä lasta yksinäisyyteen!

20.7.2012 11:38

Jonna Hovi-Horkan artikkelissä ihmeteltiin, miksi perheet nykyään eroavat niin helposti. Kumma kyllä aiheesta poiketen kylvetään kaikenlaisia fobia- ja pedofiiliavaroituksia. Aina on ollut ja tulee olemaan pedofiilejä, ja on oikein, että vanhemmat kertovat lapsilleen asioista, jota pitää varoa, muttei lapsia ja nuoria kuitenkaan voi loputtomasti suojella reaalimaailman vaaroista. Terve maalisjärki on sallittua!

Naisten ja miesten tasa-arvo on mahdollisesti saanut aikaan sen, ettei perinteisessä perheyhteisössä enää tiedetä kenelle kuuluu yhteiset perhevelvollisuudet. On uskottu, että rakkauden sokaisemassa tilassa kaikki asiat sujuvat sovussa, mutta kun rakastumisen hurma hiipuu ja arkihuolet asuvat mukaan kuvioihin, ei enää yhteiset asiat olekaan yhteisiä, vaan alkaa kiista siitä, kuka tekee mitäkin. Tasa-arvon nimessä naisen ja miehen kotityöt tulisi jakaa tasan ja vanhemman rooli on yhteinen rooli.

Kannatan jonkinlaista vanhemmuuden ja perhe-elämän valmennusta ennenkuin kuin ryhdytään tositekoihin, mutta lapsia tulee maailmaan suunnittelematta ja kaikki lapset tulisi olla tervetulleita maailmaan. Lapsen turvallisuus ja oikeus perhe-elämään on lapsen etu.

28.7.2012 23:43

Siis hetkinen, huomaan, että tässä jutussa sivutaan jotenkin ironiseen sävyyn perhepetiä, kestovaippoja ja imetystä..:/ Ovatko ne siis kirjoittajan mielestä syypää avioeroihin?

29.7.2012 00:37

Jatkuvasti saa lehdistä lukea näistä pedareista, ja näitä kun on ihan turvalliseksi luulluissa uskonnollisissa yhteisöissäkin, joissa aika usein lapset eristetään yhteiskunnasta. Televisio ja netti, saati jytähtävä musiikki kun ovat syntiä. Vielä kun uskovaisten omat foorumit arvioi onko kyseessä rikos vai ei, mahtaa pienen tai isommankin lapsen usko olla kovilla. Jos perheessä toinen vanhempi on hyväksikäyttäjä, niin mitä se toinen puoliso voi tehdä, kun eroaminenkin on syntiä? Olen kuullut ettei uskovaiset juuri hae tukea kuin omista joukoistaan. Siinä on silloin turha lastensuojeluakaan saada puuttumaan asiaan, kun näillä perheillä ei taatusti näy ulkoisesti mainittavaa päihde-, mielenterveys tai taloudellista ongelmaa, vaikka usein se on niin, että moni kakku on päältä kaunis....

29.7.2012 01:15

Uskonnollisten yhteisöjen kiusauksena on omahyväisyys ja itseriittoisuus. Äärimmillään tämä ilmenee siinä, omaa uskonnollista yhteisöä pidetään hyvyyden tukikohtana pahan maailman keskellä. Silloin itsekriittisyys on heikkoa, jolloin yhteisön heikkoudet selitetään parhain päin. - Toisaalta lopputuloksena voi olla salailukulttuuri, jotta ulkomaailmalle voidaan esiintyä hyvyyden keskuksena synnillisen maailman ihmisille.

Osallistu keskusteluun

Keskustelut on toistaiseksi suljettu