Piilota X Palauta

Fanin tunnustus: Chaplinin mykkäelokuvat

Kommentoi

Knalli, viikset, yllättäen syttyvä hymy ja ilmeikkäästi heiluva kävelykeppi. Taustalla tunteikas, ohjaaja Charles Chaplinin säveltämä musiikki. Kulkurihahmo jatkaa elämäänsä Chaplinin klassikkofilmeissä, jotka ovat paitsi Hollywoodin mykkäelokuvakauden parhaimmistoa, myös universaaleinta elokuvaa koskaan.

Chaplinin mykkäkauden ohjaukset olivat ensikosketukseni elokuvan taikaan. Hurmaannuin hänen elokuviensa lämmöstä, anarkistisesta huumorista ja loputtomasta kekseliäisyydestä. Chaplinin elokuvissa ei ollut mitään, mitä lapsi ei olisi voinut ymmärtää, mutta samalla ne lupasivat yhä uusia oivalluksia, kunhan ikää kertyisi lisää.

Kulkuri komediatehtaissa

Lontoossa kasvanut Charles Chaplin päätyi elokuviin varieteen kautta. Hän teki ensimmäiset elokuvaroolinsa Mack Sennettin Keystone-yhtiön komedioissa vuonna 1914. Sennett itse oli ”komediatehtaan” kiistaton valtias. Keystonen vauhdikkaat farssit päättyivät miltei poikkeuksetta hurjaan takaa-ajoon.

Chaplin esiintyi pikku kulkurin hahmossa jo toisessa elokuvassaan Lasten kilpa-ajot Venicessä (1914). Tarina kertoo, että kulkurihahmo syntyi Keystone-studion vaatevarastossa.

Loppuvuodesta 1914 Chaplin siirtyi elokuvayhtiö Essanayn leipiin. Vaikka Chaplinin ura Essanaylla jäi hieman yli vuoden mittaiseksi, ehti hän tehtailla neljätoista lyhytkomediaa. Seuraavat työnantajat olivat Mutual Film ja First National. Chaplinin tähti oli hurjassa nousussa, ja hänelle tarjottiin yhä rahakkaampia sopimuksia.

First Nationalilla ollessaan Chaplin teki kuolemattomimmat lyhytelokuvansa: Koiran elämää (1918), Kivääri olalle vie (1918), Joutilas luokka (1921), Palkkapäivä (1922) sekä Susi lammasten vaatteissa (1923). Sitten oli pitkien elokuvien vuoro.

Mykät klassikot

Chaplinin poika oli Chaplinin ensimmäinen pitkä elokuva, jota hän oli suunnitellut vuosien ajan. Vuonna 1921 ensi-iltansa saanut tragikomedia erottui edukseen: se oli syvällisempi ja koskettavampi kuin ajalle tyypilliset komediat, jotka olivat usein muutaman kelan mittaisia hupsutteluja. Chaplin pyrki yhdistämään puhtaan komedian ja tunteisiin vetoavan draaman siten, että ne tukisivat toisiaan luonnollisesti.

Chaplinin toinen pitkä elokuva, draama Nainen Pariisissa(1923), osoittautui hänen uransa suurimmaksi taloudelliseksi katastrofiksi. Vaikka elokuva keräsi kiittävät arvostelut, suuri yleisö vierasti Chaplin-elokuvaa, jossa tähti ei esiintynyt itse. Chaplinin ura pelastui hänen seuraavien elokuviensa ansiosta. Kultakuume(1925), Sirkus(1928), Kaupungin valot(1931) ja Nykyaika(1936) ovat Chaplinin rakastetuimpia ja tunnetuimpia elokuvia.

Elokuvantekijänä Chaplin oli perfektionisti, joka koko uransa ajan pelkäsi yleisön tuomiota. Hän oli valmis käyttämään loputtomasti aikaa ja rahaa täydellisen elokuvan tekemiseen. Esimerkiksi Chaplinin poika maksoi yli miljoona dollaria ja sitä tuotettiin yli vuosi, kun tyypillinen kahden kelan mittainen komedia purkitettiin viikossa, korkeintaan kahdessa.

Hiljainen pikkumies

Kun mykkäelokuvien kultakausi katkesi äänielokuvan tuloon 1920-luvun lopulla, merkitsi se osalle elokuvantekijöistä uran loppua. Chaplin, mykkäelokuvan mestari, lykkäsi äänielokuvaan siirtymistä mahdollisimman pitkään. Hän oli varieteen parissa kasvanut pantomiimikko ja sellaisena harvinainen taituri. Sitä paitsi hän pelkäsi pikku kulkurin universaaliuden kärsivän, jos hahmon kuultaisiin puhuvan.

Kun muut hullaantuivat Al Jolsonin Jazzlaulajasta(1927), Chaplin halusi uskoa, että mykkäelokuvillakin oli vielä arvonsa. Chaplin hioi viimeisiä mykkäelokuviaan vuosikausia. Kaupungin valot sai ensi-iltansa 1931. Vaikka se oli suuri menestys, oli hänen myönnettävä, että ääni oli tullut elokuviin jäädäkseen.Nykyajassa (1936) hän teki jo äänikokeiluja, vaikka pitikin kiinni lupauksestaan, ettei pikku kulkuri pääsisi koskaan ääneen.

Mykkäelokuvan paluu

Mykkäelokuvat ovat historiaa, mutta myös vahvasti tätä päivää. Mustavalkoinen mykkäelokuva The Artist (2011) on noussut kaikkien aikojen menestyneimpien ranskalaiselokuvien joukkoon. Kielimuurit ylittävä komedia tekee kunniaa 1920-luvun Hollywoodille. Oscar-gaalassa The Artist palkittiin viidessä keskeisessä kategoriassa, muun muassa parhaan elokuvan palkinnolla.

Nykyohjaajat palaavat mykkäelokuvan pariin tämän tästä. Yleensä asialla on kokeiluille avoin auteur. Aki Kaurismäki teki oman mykkäelokuvansa jo vuonna 1999, kun hän sovitti Juhan tarinan meidän aikaamme.

Kaurismäen oma Chaplin-suosikki on elokuva mykkäfilmin ja äänielokuvan välimaastosta. "Kaupungin valot on eittämättä eräs maailman kauneimmista elokuvista. Chaplin on aina sentimentaalinen mutta ei koskaan imelä, ja tämän elokuvan loppukohtaus vähintään on elokuvahistorian kaunein”, Kaurismäki on perustellut.

Niina Holm

Teksti: Niina Holm/ Helsingin kaupunginkirjasto

Fanin tunnustus -juttusarjassa HelMet-kirjaston työntekijät paljastavat henkilökohtaiset suosikkinsa kirjaston kokoelmista.