Elämäni roolipelit

Matti Järvinen Pasilan kirjastosta pakkaa kirjoja Ropecon-roolipelitapahtumaan.

ANKH:sta alkuun

Sain ensimmäisen kosketukseni roolipeleihin joskus ala-asteen ensimmäisillä luokilla. Kaverini oli saanut Pasi Janhusen kirjoittaman ja Petri Hiltusen kuvittaman Kalevala-roolipelin ANKH: Adventurers of the North – Kalevala Heroes (Nelostuote, 1988). ANKH koostuu Pelaajan ohjekirjasta, Pelinjohtajan ohjekirjasta, Pelimodulista I ja nopista.

ANHK:n säännöissä keskitytään varsin vahvasti taisteluun ja taikoihin, ja hahmot luodaan hahmoluokkien pohjalta. Mukana on koko joukko pelissä kohdattavia erikoisia olentoja. Pelin valmisseikkailussa etsitään kadonnutta Väinämöisen patsasta. Pelinjohtajan ohjekirjassa lupaillaan peliin lisäosia, mutta niitä ei pettymyksekseni koskaan ilmestynyt.

RuneQuest saapuu kuviin

Kun aloin toden teolla kiinnostua roolipeleistä, marssin vanhempieni kanssa roolipeliliikkeeseen ja punnitsin tarkasti, minkä roolipelin nyt hankkisin. Niin nuorena suomenkielisyys oli ehdoton edellytys, ja ANKH:n kokemuksesta viisastuneena halusin roolipelin, jossa olisi paljon lisäkirjoja. Vaihtoehtoja oli kaksi: RuneQuest (Ace-pelit, 1992; 1. painos 1988) ja Keski-maa-roolipeli (Ace-pelit, 1994) RuneQuestissa oli enemmän lisäosia, joten päädyin valitsemaan sen.

RuneQuestista tuli suuri roolipelirakkauteni, ja keräsin melko nopeassa tahdissa kaikki suomenkieliset lisäosat. Riimumestarin kirja (Ace-pelit, 1989) tarjosi lisää hyviä sääntöjä, loitsuja ja olentoja. Seikkailuista varhaisin pelaamani oli Omenakuja (Ace-pelit, 1988), jossa puolustetaan panttilainaamoa jättiläispaviaanien(!) hyökkäystä vastaan.

RuneQuestin Glorantha-pakkaus (Ace-pelit, 1990) tutustutti minut Gloranthan fantasiamaailmaan, johon olen vieläkin todella koukussa. Muista lisäosista Glorantha pääsee todella oikeuksiinsa kirjassa Auringon kreivikunta (Ace-pelit, 1993). Siinä kuvataan aurinkoa palvovien maanviljelijöiden maata. Lisäosa Aarnikotkien saari (Ace-pelit, 1989) ei sijoitu varsinaisesti Gloranthaan, mutta kirjassa esitelty laaja saari useine kaupunkeineen tarjoaa tuntikaupalla pelattavaa.

Lisää roolipelattavaa

Kaikki pelattava loppuu aikanaan, eivätkä RuneQuestin lisäosatkaan tarjonneet ikuisesti polttoainetta peleihin. Siirryin keräämään englanninkielisiä kirjoja, joita ei ollut suomennettu, mutta niitäkin tärkeämpi anti oli roolipelilehti Magus. Maguksessa ilmestyi paljon roolipeleihin liittyviä artikkeleita ja seikkailuja, runsaasti myös nimenomaan RuneQuestiin kirjoitettua materiaalia. Laadin aikoinaan listan lehden RuneQuest- tai Glorantha-materiaalista.

Kun olin nuori, en juuri lainannut kirjastosta roolipelikirjoja, sillä halusin omistaa ne. Törmäsin kuitenkin Jussi Jokijärven julkaisemaan RuneQuestin numerotiedoilla toimivaan seikkailuun nimeltä Malnoth (1992), jota oli saatavilla vain kirjastosta. Jokijärvi oli laatinut myös hienon kaupunkikuvauksen Sateenkaarten kaupunki (1993). Molemmat ovat todellisia harvinaisuuksia, mutta kirjastossa ne pysyvät toivottavasti tallessa.

Vuonna 2000 ilmestyi uusi Gloranthaan sijoittuva roolipeli: Hero Wars. Vaikka se on aivan erilainen kuin RuneQuest ja painottaa dramaattista tarinankerrontaa, keräsin kaiken siihen ilmestyneen materiaalin. Pian pelin nimeksi vaihdettiin HeroQuest (Moon Design, 2009), kun samannimisen lautapelin tuotenimisuoja oli rauennut. Myöhemmin RuneQuestista julkaistiin uusi laitos (Mongoose Publishing, 2010). Sen lisäosa Glorantha: the Second Age (Mongoose Publishing, 2010) kuvaa vanhemman ajan Gloranthaa kuin pelin suomennetun version kirjat.

Roolipelejä on julkaistu valtavasti maailmalla ja monia Suomessakin. Jonkinlaisen kuvan suosituimmista peleistä antaa Roolipelikirja (BTJ Kustannus, 2007). Lähes kaikki artikkelit ovat Jukka Särkijärven ja Kaj Sotalan käsialaa, mutta löytyvätpä sieltä minunkin laatimani kirjoitukset HeroQuestista ja RuneQuestista.

Roolipelaamisen sosiaalinen puoli

Roolipelaaminen on antanut minulle paljon, eikä se ole mikään pelkkä ontto klisee. Olen tutustunut roolipelaamisen kautta uusiin ihmisiä ympäri Suomea. Erityisen tärkeiksi ovat tulleet Kalikos – Suomen Glorantha-seura ry:n aktiivit; olen sen perustajäsen ja pitkäaikainen hallituksen jäsen. Kielitaidon kohentuminen onkin ollut minulle yksi roolipelaamisen suuri ansio. Roolipelaaminen on antanut esiintymisrohkeutta sekä kenties myös kykyä ymmärtää toisia ihmisiä ja eläytyä heidän asemaansa.

Roolipelaajat ovat sangen hajanainen joukko, joka toimii omissa yhdistyksissään tai omissa peliporukoissaan. Vuosittain Espoon Dipolissa järjestettävä Ropecon-tapahtuma kuitenkin yhdistää harrastajajoukkoa. Siellä voi kuunnella kiinnostavia luentoja monenmoisista aiheista tai liittyä peliin aivan tuntemattomien ihmisten kanssa. Roolipelien ohella ohjelmassa on mm. lauta-, kortti- ja miniatyyripelejä.

Vuoden 2012 Ropeconissa on mukana kirjastoauton kera HelMet-kirjastojen iskujoukko, joka kertoo kirjaston kokoelmista, vinkkaa kirjoja (ja muutakin aineistoa!) sekä peluuttaa monenlaisia pelejä. Tule avoimin mielin mukaan katsomaan, mitä kaikkea on tarjolla!

 

HelMet-kirjasto Ropecon-roolipelitapahtumassa 

 

Matti Järvinen, Pasilan kirjasto 

Fanin tunnustus -juttusarjassa HelMet-kirjaston työntekijät paljastavat henkilökohtaiset suosikkinsa kirjaston kokoelmista.

Lisää vinkkejä osoitteessa HelMet.fi

 

HelMet-kirjasto

Kaipaatko lisää parempaa luettavaa, hyviä leffoja, musaa tai pelejä?

HelMet-kirjaston kumppaniosiossa kirjaston työntekijät paljastavat henkilökohtaiset suosikkinsa ja helmet kirjaston kokoelmista. Mukana myös linkit aineistojen tietoihin kirjastoissa.