SWEET HOME ALAHÄRMÄ

Jussi Syren & Groundbreakers

X

Jussi Syren & Groundbreakersin levynjulkistuskeikka, Rekolan Kino 20.10.2012

Kansainvälisen tason bluegrass-helmemme lämppäriksi valittu, Punavuoren (jonne muistot suloiseen vie lapsuuteen) kivijaloista taiteen kaltevalle pinnalle punnertava Redhill Rats lunasti aluksi lavan ja yleisön itselleen rynnistävällä, jopa röyhkeän itsevarmalla tyylillään.

Röyhkeys tarkoittaa uskallusta ja voimaa heittää itsensä ja yleisönsä vihreän saaren pehmeään utuun ja kuulauteen pois sumuisesta ja sateisesta syys-Suomesta.

Olen pari-kolme kertaa käynyt Irlannissa kalastus- ja musiikkimatkalla. Redhill Ratsin luoma tunnelma oli fantastisesti parallel lines kokemusteni kanssa.

En voi mitään sille, että kadehdin toisten taitoa ja kykyä soittaa ja laulaa hyvin. Ja pystyä loihtimaan omillaan tunnelma, johon muiden taiteenlajien on lähes mahdoton yltää.

Esimerkiksi. Vaikka pidän irlantilaisuudesta, Rocky Road to Dublin ei minulle ole aiemmin oikein auennut. Nyt aukeni. Herranjee, biisihän vaatii norsun voimat, norsun keuhkot ja norsun muistin.

Petollisen helpon kuuloinen mutta äärimmäistä fysiikkaa ja tunnetta vaativa kappale. Ja esiintymisfiiliskin oltava kuin em. eläimellä lasikaupassa. Upeaa.

Redhill Ratsin seuraavaa keikka täytyy syynätä oikein suurennuslasin kanssa – ettei vain lipsahda ohi. Tinapillikin on silloin lupauksen mukaan vielä lisänä.

………………..

Illan pääesiintyjät Jussi Syren & Groundbreakers putsasivatkin sitten pöydän lopullisesti.

Nelli Ikola oli liittynyt joukkoon viulunsa, kauniin ja taitavan lauluäänensä, rytmisaappaiden ja hurmaavan nätin mekkonsa voimalla. Napakka ja nöyristelemätön, aikuismaisen nuorekas ote sopi yrmeiden testosteroni-hemmojen kylkeen ja keskelle kuin raudat betoniin, nostaen vielä porukan visuaalista attraktiivisuusilmettä eksponentiaalisesti.

Pääosin uuden levyn materiaalista koostuva soitto- ja laulujoukkueen esitys sai yleisön puolelleen ja encoreja olisi jaksettu kuunnella varmasti puoleenyöhön asti.

Konserttipaikka oli hyvin valittu. Onni oli kerrankin keskittyä kuuntelemaan sekä musiikkia, että sanoja. Tekstin lausumisen laulajat osaavat – yksi rautaisen ammattitaidon peruselementeistä.

Kapakoissa pakkaa olemaan aina jotain häiritseviä hässäköitä, hälyääniä ja promilleja. Nyt sai keskittyä koko sielullaan taidenautintoon.

Kävin viime viikolla opiskelemassa prosessijohtamisen kommervenkkeja. Tuntuivat kovin komplisoiduilta, jossain määrin jopa tekemällä tehdyiltä.

Mietin vaihtoehtoa ja päädyin parempaan – lopputulosjohtamiseen. Siinä mietitään, haetaan ja tehdään lopputulos jo ennakkoon. Filosofista, mutta näin toimii Groundbreakers.

Kainalossani yhtyeen uusi levy, 180 gr:n vinyyli, jätin taakseni Rekolan Kinon, joka muistutti erehdyttävästi Alahärmässä, Voltin kylässä vielä pystyssä olevaa, vanhaa elokuvateatteria, jonka vintillä asuin aivan pienenä. Sielläkään The Old Place Ain´t The Same Anymore. Silti...

Ai niin. Vilkaisin levyn takakantta. Jussin (lead vocals) alla lukee 4 kertaa (harmony vocals). Kaikki osaavat laulaa ja hyvin. Arvatkaa miltä se kuulostaa yleisölle. Kerron joskus toiste, ettei tämä koko sivu täyty kehuista.

Konsertti oli hyvä osoitus perushelsinkiläisten ja tänne muuttaneiden yhteistyöstä. Se ei ole kilpistynyt kiistelyyn slangisanoista tai painikilpailuun piirien tai kaupunginosien paremmuudesta.

Saa olla, että ylevä World Design Capital Helsinki 2012 juhlavuosi tarjoaa kulttuuria tiettyyn kategoriaan, mutta ennen kaikkea on hyvä, että paikan ihmisten sydämistä on löytänyt myös minimalistisempi juurille kutsuva kulttuuri.

Se ohjaa tekemisen ja yhteistyön kautta saavutuksiin, jotka saattavat yllättäen osoittautua laitoskulttuuria henkevämmiksi ja korkeatasoisemmiksi.

Se myös kasvattaa rakkautta nykyistä asuinpaikkaa kohtaan ja innostaa toimimaan siellä ja sen parhaaksi.

Teksti: Veli Viitala

Suomen Bluegrass-musiikin yhdistys

Suomen Bluegrass-musiikin yhdistys r.y. (SBMY) on perustettu vuonna 1993 edistämään bluegrass-musiikin harrastusta ja tekemään bluegrass-musiikkia tunnetuksi. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. Yhdistys järjestää toiminta-ajatuksensa mukaista koulutus-, konsertti- ja harrastustoimintaa pääasiassa Helsingissä, mutta myös lähiseudulla.

Säännöllisimmin bluegrass-musiikkia pääsee harrastamaan SBMY:n lähes jokaperjantaisissa jameissa Helsingin Punavuoressa. Jameihin on vapaa pääsy kaikille bluegrass-musiikista kiinnostuneille. Bluegrass-soiton ja -laulun opetusta on lukukausien aikana tarjolla jokaviikkoisissa SBMY:n bluegrass-workshopeissa Helsingin Punavuoressa. Opetuksen lisäksi workshopissa pääsee soittamaan yhdessä muiden samanhenkisten kanssa. SBMY järjestää myös konsertteja, joista Voi Veljet -konsertti keväisin Helsingissä ja Ruotsinpyhtään bluegrass-festivaali Loviisassa toistuvat säännöllisesti vuosittain.

Yhdistyksen www-sivuilta (www.bluegrass.fi/www) ja facebook-sivulta www.facebook.com/SBMY.bluegrass löytyy lisätietoa bluegrass-musiikista, jameista, workshopeista ja tulevista bluegrass-tapahtumista.