Virtuaalisuus toiminnan tukena

Muistatko mitä tapahtui kerhon toiminnassa viime vuonna? Entä sitä ennen? Miten voisi palauttaa menneet tapahtumat elävästi mieleen?

Näitä asioita pohdiskeltiin Tapanilan Eläkkeensaajien tammikuun toisessa kerhotapaamisessa. Tilaisuutta varten oli valmistettu kooste Helsingin Uutisiten kumppanuussivuilla  julkaistuista jutuista ja niiden yhteydessä olleista linkeistä kuva-albumeihin ja videotaltiointeihin.Katseltiin "elävää toimintakertomusta", palautettiin mieleen yksityiskohtia. Pohdiskeltiin sitä, millä tavalla itsekukin voi olla tukemassa nykyistä parempaa toiminnan dokumentointia.

Yhdellä jos toisellakin on nykyään mitä parhain digikamera - valokuvien ottamisen  määrällä ei ole rajoituksia ja laatukin on riittävän hyvää. Videokuvaustakin oppii kotitarpeiksi vielä seniori-iässäkin. Materiaalin tallentaminen nähtäväksi muillekin vaatii jo vähän lisää taitoja mutta ei sekään ylivoimaista taida olla.

Suurimman ongelman taitaa muodostaa rohkeutemme kertoa julkisesti tapahtumistamme, siis tavallisen jo koulussa opitun kirjoitustaidon palauttaminen työvälineeksi. Monet ovat jo muistoja koonneetkin, ne ovat vain sellaisessa muodossa että niitä täytyy kirjoitellen ja skannaillen työstää digimaailmassa käytettäväksi.

Lyhyesti sanottuna, meidän aikamme tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet virtuaaliulottuvuuden rakentamiseen toiminnan tueksi, tallentajaksi, elävöittäjäksi ja omaksi harrastuksekseen. Tietokone taipuu muuhunkin kuin laskujen maksamiseen ja pasianssin pelaamiseen. Ikäihminenkin voi oppia tietokoneen peruskäytön. Tänä päivänä se on jopa helpompaa kuin esimerkiksi 10-15 vuotta sitten.

Tapanilan Eläkkeensajat ovat muodostaneet julkistamistoimintansa tueksi sähköpostiryhmän kaikista niistä joilla oma sähköposti on käytettävissä. Tuo joukko muodostaakin kaikkein keskeisimmän ja innokkaimman lukijaryhmän, onhan kumnppanuusjutuissa mukana paljon omiakin muistoja ja oman toiminnan historiaa.

Ja tietenkin laulettiin!

http://youtu.be/fFV0K6C2V2A