Ympäristö | Helsingin Uutiset

kumppanisivu

Ympäristö

Urbaania lähiruokaa parvekkeelta, pihalta ja katolta

Vanha kiinalainen viisaus sen sanoo. ”Jos haluat olla onnellinen yhden päivän, ota humala. Jos kolme päivää, mene naimisiin. Jos kahdeksan päivää, teurasta sika ja syö se. Jos haluat olla ikuisesti onnellinen, ryhdy puutarhuriksi.” Voi kuinka tekisi mieli upottaa sormet multaan ja luoda jotain! Mutta ei ole kesäpaikkaa, peltotilkkua eikä siirtolapuutarhapalstaakaan. Viljelypalstajonotkin ovat pitkät…

Itämeri merihädässä?

Ajatukset harhailevat jo kesään. Meri kuuluu olennaisesti meidän stadilaisten suveen. Auringonpalvonta uimarannoilla, hiekkalinnat, onkiminen, veneily, melominen, purjehdus, pienet ja suuret risteilyt, seikkailu tai mökkeily saaristossa. Jollekin riittää huurteinen tai herkullinen kala-annos rantaravintolassa. Äveriäämmät meistä uskaltavat haaveilla merenrantanäköalasta tai huvilasta meren rannalla.

Valo voi olla turvaa, tunnelmaa, taidetta tai saastetta

Suomalaiset kirjailijat ja runoilijat ihannoivat 1920-luvulla kaupunkien bensiinin katkua, katuvaloja, valomainosten sykettä ja ihmisvilinää. Osa nykypäivän stadilaisista taitaa iloita noista asioista vain katuvalaistuksesta. Keinovalo luo turvallisuutta kaduille, puistoihin ja pimeisiin kortteleihin. Maanteiden valaistus on välttämätöntä autoilijoille ja muille teillä kulkijoille.

Talvi unessa tai horroksessa?

Talvi vaikuttaa meihin ja muihin nisäkkäisiin monin tavoin. Kylmyys ja pimeys hankaloittavat elämäämme. Moni meistä ihmisistä mielisi vaipua talveksi uneen tai ainakin horrokseen. Tällöin kävisimme talvehtimista varten rakennettuihin suuriin makuusaleihin siskonpetiin kuin sardiinit purkkiin lämmittäen toinen toisiamme. Kevään korvilla heräisimme uuteen aamuun nälkäisinä mutta hyvin, hyvin levänneinä.

Harakasta hiilineutraali

Pientuulivoimala Harakassa

Kaivopuiston edustalla sijaitseva Harakan luontokeskus siirtyy hiilineutraaliin aikaan. Vasta pystytetty pientuulivoimala alkaa tuottaa sähköä luontokeskuksen tarpeisiin.

Vähemmällä kuluttamisella parempi elämä?

Millaisia kuluttajia me suomalaiset olemme olleet? Viime vuosisadan alussa ruoka, vaatteet, lelut ja kodin apuvälineet olivat paljolti kotitekoisia. Talot lämmitettiin puulla. Kaupungeissa syötiin jo perunan, leivän, lihan ja kalan lisäksi juustoa ja vihanneksiakin.

Ilmastonmuutos – mörkö vai haaste?

Me suomalaiset voimme olla ylpeitä monesta asiasta: urheilumenestyksestä (menneinä vuosina), koululaitoksesta, saunasta, järvistä, taiteesta, naisten äänioikeudesta Euroopan ensimmäisenä maana vuonna 1906, euroviisuvoitosta ja joulupukista. Entä miten olemme menestyneet ilmastonmuutoksen hillitsemisessä? Keskivertosuomalaisen hiilidioksidipäästöt ovat noin kolme kertaa suuremmat kuin planeettamme asukkailla keskimäärin. Me ohitamme jopa Venäjän, Saksan, Ruotsin ja Kiinan. Heja, Sverige!

Pursuaako Sinun kaappisi tarpeettomia vaatteita?

Odotatko 1960-luvun ampiaisvyötärösi palaavan? Luuletko vielä joskus mahtuvasi pillifarkkuihin? Näytätkö 1980-luvun muodikkaissa olkatoppauksissa nykyään lähinnä kehonrakentajalta?

Syksy tulee, lehdet putoo, mitä tehdä puutarhajätteelle?

Lehtipuhaltimen pörinä ja ujellus epäilyttää. Eikö tuon turhakkeen käyttö olekaan kiellettyä?

Helsingin ympäristöpalkinto jaossa

Voita illalliskortti kahdelle! Ehdota Helsingin ympäristöpalkinnon 2011 saajaa. Teemana on safka.

Häiritseekö melu vai hiljaisuus?

Ympäristömme on täynnä erilaisia ääniä. Lehtien havina, kuiskaus, askeleet, metron liukuminen asemalle, radio, kovaääninen keskustelu, huuto, rakennustyömaan pauke ja kalke, disko, rock-konsertti, palovaroitin, suihkukone lähtökiidossa, katupora. Melun kokeminen on yksilöllistä. Se mikä toiselle on häiritsevää melua, voi toiselle olla mukavaa yhdessäoloa.

Entisaikaan ei uitu kuutamossa Töölönlahdella…

Helsingin keskustassa oleva, monumentaalirakennusten ympäröimä Töölönlahti on nykyään vihreä keidas. Mutta kuinka puhdas menneisyys lahdella on? Kestääkö se kuutamon saatikka päivän valon?

Ei kehoa koreaksi hinnalla millä hyvänsä!

Ulkonäön vuoksi kehoon tehtäviä muutoksia, kuten lävistyksiä ja tatuointeja, kutsutaan kehonmuokkaukseksi. Tulehdusvaaran vuoksi kropan muokkaus ei ole aivan riskitöntä.

Haistatko hometta?

Patterivuoto on aiheuttanut homekasvuston lattiapinnoitteen alle

Saamme olla ylpeitä siitä, että Helsingin ilmanlaatu on hyvää verrattuna Euroopan muihin suuriin kaupunkeihin. Entä kun astumme neljän seinän sisälle? Onko vastassa puhdas ja raikas huoneilma?

Miten vältät ruokamyrkytyksen kesällä?

Kesä voi altistaa ruokamyrkytyksille, jos elintarvikkeiden mikrobit pääsevät lisääntymään. Kunnon hygienia, huolellisuus ja elintarvikkeiden oikea valmistus ja säilytys pitävät pöpöt kurissa. Mikä aiheuttaa ruokamyrkytyksen? Ruuan säilytys ja käsittely väärissä lämpötiloissa on ruokamyrkytysten yleisin syy.

Kodin kutsumattomat vieraat kuriin!

Lutikka

Asuntoihin kulkeutuvista tuhohyönteistä ja niiden toukista voi olla riesaa ihmisille, elintarvikkeille ja kodin tekstiileille. Pahimmillaan tuholaiset voivat levitä yhdestä asunnosta koko kerrostalon ongelmaksi.

Ympäristölautakunta teki esityksen matonpesusta laitureilla

Ympäristölautakunta päätti kokouksessaan 28.6. esittää, että kaupunginhallitus tekee periaatepäätöksen matonpesun siirtämiseksi laitureilta maalle ja selvityttää ne mattolaiturit, joilla pesua voisi jatkaa viemäröinnin avulla.

Ympäristölautakunta pohtii matonpesun siirtämistä maalle vesistöhaittojen takia

Helsingissä on 14 meressä kelluvaa mattolaituria eri puolilla kaupunkia. Matot pestään meressä kelluvilla puisilla laitureilla, joista pesuvedet huuhdellaan suoraan mereen tai matot huuhdellaan meressä. Pesuvesille ei ole puhdistusjärjestelmää.