Millaisen saaliin Muikku nosti Itämerestä?

Matkanjohtaja Emil sai sedimentin satimeen.

 

Ohi on! Tutkimusalus Muikku rantautui perjantaina 10.8.2012 Eteläsatamaan lähes kaksi viikkoa kestäneeltä reissultaan. Alus tutki Helsingin, Espoon ja Sipoon merialueiden pohjan happipitoisuutta, ja sitä toimivatko meren pohja-alueet ravinteiden, kuten fosforin ja typen, nieluina vai lähteinä.

Ei muhkeaa muikkusaalista, mutta arvokasta tietoa

Hapettomia alueita löydettiin Helsingin edustalta sen verran, että huoleen ja ekotekoihin on aihetta itse kullakin. Helsingin ympäristökeskuksen tutkija ja Muikun matkanjohtaja Emil Vahteran mukaan hapettomia pohja-alueita on etenkin Helsinginniemen läntisillä matalilla alueilla sekä eteläisillä syvänteillä.

Osa merestä nostetuista sedimenttinäytteistä oli aivan mustia, mikä on viesti hapettomuudesta. Muualla Helsingin edustalla meren tila on kohtalainen. Kattavampien vesi- ja sedimenttinäyteiden analyysitulokset saadaan syksyllä.

Miksi hapenpuute on vaarallista vesistölle?

Sedimentin eli vesistön pohjalle laskeutuneen saven, mudan tai liejun muodostaman kiintoainekerroksen merkitys vesien hyvinvoinnille on elintärkeää. Osa sedimentin aineista ja yhdisteistä on vesistölle ja sen eliöstölle haitallisia. Mitä hapettomampia meren pohjat ovat, sitä enemmän sedimentistä vapautuu veteen ravinteita, etenkin fosforia ja typpeä, vesistöä kuormittamaan.

Vesistö oirehtiin tällöin mm. tuottamalla massiivisia leväkukintoja. Järvissä hapettomuus voi pahimmilaan johtaa kalakuolemiin. Fosforin ja typen päästölähteinä ovat pääasiassa Itämeren rantavaltioiden asutuksen jätevedet, teollisuus sekä maa- ja metsätalous.

Vaikka saisimme kuriin kaikki fosfori- ja typpipäästöt mereen, sisäisen kuormituksen takia veteen vapautuu vielä monien vuosien ajan ravinteita. Ripeät ja tehokkaat vesiensuojueluteot näkyvät meren tilassa vasta vuosien kuluttua.

Kuormituksen arvioidaan olevan nykyisin paljon suurempi kuin esimerkiksi esiteollisena aikana, jolloin edeltäjämme saivat nauttia kirkasvetisestä merestä ja sen runsaista antimista.

Matkan vaiheisiin ja vaikutelmiin voit tutustua Facebookissa.

Uskaltaudutko uimaan Töölönlahdessa?

Onko Itämerestä tulosssa haiseva ja saastunut rapakko, jollainen yksi sen lahdista, Töölönlahti, aikoinaan oli? Tuskinpa, mutta Itämeren pelastamiseen tarvitaan jokaista meistä, isoja ja pieniä tekoa. Niiden ansiosta Töölönlahden vesi on puhdistunut uimakelpoiseksi.

Itämeren tilasta saat infoa myös Kuutamouinti-tapahtumassa Töölönlahdella torstaina 30.8. Hyvällä onnella saat myös haistaa ja maistaa Töölönlahden pohjasedimenttiä. Uskallatko Sinä tulla ja pulahtaa Töölönlahteen?

Vai pitääkö tulla kotoa hakemaan?

Helsingin kaupungin ympäristökeskus / Triina Kiviniemi

Ympäristö

Ympäristö-osiossa Helsingin kaupungin ympäristökeskus kertoo ympäristöön, asumiseen, luontoon ja elintarvikkeisiin liittyvistä kaupunkilaisia askarruttavista asioista.

Juttuja tehdään muun muassa ympäristökeskuksen neuvontaan tulleiden yhteydenottojen perusteella.