Määräaikainen panttaa perheen perustamista

Perheen lopulliseen lasten määrään tai lapsettomaksi jäämiseen määräaikaisella työsuhteella perheenperustamisiässä ei ollut toistaiseksi merkitystä, sanoo tutkija Hanna Sutela.

Juhani Korpi

Vakinaisessa työsuhteessa oleva nuori nainen saa esikoislapsen todennäköisemmin kuin epävarmemmalla pohjalla olevassa määräaikaisessa työsuhteessa oleva ikätoveri.

Ennakkokäsitykselle on nyt tieteellinen vahvistus.

Perjantaina Tampereen yliopistossa väittelevän Hanna Sutelan mukaan määräaikaisessa työssä oleva lapseton nuori nainen ei ole läheskään yhtä valmis hankkimaan esikoista kuin vakityössä oleva.

– Tilastojen mukaan näyttää siltä, että määräaikaisen työn takia perheen perustamista lykätään. Sen sijaan lopulliseen lasten määrään tai lapsettomaksi jäämiseen määräaikaisella työsuhteella perheenperustamisiässä ei ollut toistaiseksi merkitystä.

Tilastokeskuksen erikoistutkijana työskentelevä Sutela tutki työsuhteen vaikutusta perheellistymiseen vuosina 1984–2008.

Tutkimuksen mukaan vuosina 1984–97 määräaikaisena työskennelleet saivat esikoislapsen noin vuotta myöhemmin kuin vakitöissä olevat.

Jos luvusta puhdistetaan muiden muuttujien vaikutus, nuori nainen saa esikoislapsen vakitöissä jopa kaksi kertaa niin todennäköisesti kuin määräaikaisessa työsuhteessa.

Tutkijan mukaan syynä perheen perustamisen venyttämiseen voi olla useammin naisen uramahdollisuuksien heikkeneminen kuin huoli perheen taloudellisesta toimeentulosta.

 

Määräaikaisen työn takia perheen perustamista lykätään.”

Kahden palkansaajan parisuhteessa naisen työn määräaikaisuudella on selvästi suurempi vaikutus lapsen saamiseen kuin miehen.

 

– Jos naisen työsuhde on pysyvä ja miehen määräaikainen, lapsi hankitaan todennäköisemmin kuin silloin, kun mies on pysyvässä ja nainen määräaikaisessa työsuhteessa.

Sutelan mukaan määräaikaisen työn ja vähäisen syntyvyyden välinen yhteys on haaste ennen kaikkea tasa-arvon kannalta. Perhepolitiikassa on tutkijan mielestä paha ristiriita.

Pitkät vanhempainvapaat antavat vakitöissä olevalle hienon mahdollisuuden olla lapsen kanssa. Vakinaisessa työsuhteessa olevien poissaolot lisäävät naisvaltaisilla aloilla sijaistarvetta ja määräaikaista työtä.

– Sama järjestelmä siis helpottaa vakityössä olevien perheellistymistä ja vaikeuttaa määräaikaiseen työhön jäävien perheen perustamista.

Sutelan mukaan eroa tasoittaisi se, että isät käyttävät suuremman osa perhevapaista.

Määräaikaisessa työsuhteessa työskentelee useampi kuin joka neljäs 25–34-vuotias palkansaajanainen.

Hanna Sutela

Sosiaalipolitiikan väitöskirja Määräaikainen työ ja perheellistyminen Suomessa 1984–2008 tarkistetaan Tampereen yliopistossa perjantaina.

Työskentelee erikoistutkijana Tilastokeskuksessa.

Valtiotieteiden maisteri sosiologiasta.

Written by:

Petteri Mäkinen

Ota yhteyttä